Sivistys- ja hyvinvointilautakunta
Esityslista 03.09.2026/Asianro 60

Sivistys- ja hyvinvointilautakunta 03.09.2026     

604/12.05.02/2026 

Valmistelija Nuoriso- ja liikuntapäällikkö Päivi Sorvari

 Nuorisotyön palveluvastaava Eija Rajavaara

 etunimi.sukunimi@kirkkonummi.fi, puh. 09 29671 (vaihde)

Päätösehdotus Sivistysjohtaja Ikonen Eeva-Kaisa

 Sivistys- ja hyvinvointilautakunta päättää, että

1
ruotsinkielinen etsivä nuorisotyö siirretään osaksi kunnan omaa toimintaa 1.1.2027 alkaen.

2
muutos huomioidaan osana vuoden 2027 talousarvioehdotusta.

Käsittely 

Päätös  

Tiedoksi

Selostus Lainsäädäntö ja tausta

 Etsivästä nuorisotyöstä säädetään nuorisolain (1285/2016) 10–12 §:ssä. Nuorisolain mukaan etsivän nuorisotyön tehtävänä on tavoittaa tuen tarpeessa oleva nuori ja auttaa häntä sellaisten palvelujen ja muun tuen piiriin, joilla edistetään hänen kasvuaan, itsenäistymistään, osallisuuttaan yhteiskuntaan, muuta elämänhallintaansa sekä pääsyään koulutukseen ja työmarkkinoille. Etsivä nuorisotyö perustuu nuoren vapaaehtoisuuteen ja nuoren kanssa tehtävään yhteistyöhön. Lain mukaan etsivällä nuorisotyöntekijällä tulee olla riittävä koulutus ja kokemus nuorten kanssa tehtävästä työstä.

 Etsivä nuorisotyö on keskeinen osa nuorten ennaltaehkäiseviä palveluja. Sen tavoitteena on tavoittaa erityisesti nuoret, jotka tarvitsevat tukea koulutukseen, työllistymiseen, arjen hallintaan tai palveluihin kiinnittymiseen. Työ perustuu luottamukselliseen vuorovaikutukseen, nuoren omiin tavoitteisiin sekä pitkäjänteiseen rinnalla kulkemiseen.

 Kun kunta järjestää etsivää nuorisotyötä, sen tulee nimetä etsivän nuorisotyön toimeenpanosta vastaava kunnan viranhaltija tai kuntaan työsopimussuhteessa oleva henkilö. Sivistysjohtajan hallintosäännön 30.6.2026 toimivallan delegointipäätöksen 35/2026 mukaisesti nuoriso- ja liikuntapäällikkö toimii Kirkkonummella etsivän nuorisotyön toiminnasta vastaavana viranhaltijana (Sivistyksen toimialan toimintaohje 1.8.2026).

 Etsivää nuorisotyötä voivat järjestää kunta tai useat kunnat yhdessä. Kunta voi myös hankkia palvelun ulkopuoliselta palveluntuottajalta, mutta vastaa tällöin siitä, että toiminta toteutetaan nuorisolain mukaisesti.

 Etsivä nuorisotyö käynnistyy ensisijaisesti nuoren omasta yhteydenotosta tai hänen antamiensa tietojen perusteella. Lisäksi työ voi käynnistyä viranomaisten tekemän ilmoituksen perusteella. Ilmoitusvelvollisuus koskee muun muassa perusopetusta, toisen asteen oppilaitoksia, puolustusvoimia, siviilipalveluskeskusta sekä Kansaneläkelaitosta. Etsivä nuorisotyö toimii näin nuoren ja palvelujärjestelmän rajapinnassa sekä linkkinä koulutus-, työllisyys-, sosiaali-, terveys- ja vapaa-aikapalveluiden välillä.

 Nuorten palvelujärjestelmä ja etsivän nuorisotyön toimintaympäristö ovat viime vuosina muuttuneet muun muassa oppivelvollisuuden laajenemisen, hyvinvointialueuudistuksen sekä työllisyyspalvelujen uudistuksen seurauksena. Muutokset ovat korostaneet paikallisen yhteistyön ja nuorten palvelupolkujen yhteensovittamisen merkitystä.

 Kirkkonummella suomenkielinen etsivä nuorisotyö toteutetaan kunnan omana toimintana. Toiminnassa työskentelee kaksi vakituisessa työsuhteessa olevaa etsivää nuorisotyöntekijää, jotka sijoittuvat kohdennetun nuorisotyön tiimiin. Tiimiin kuuluvat lisäksi erityisnuorisotyöntekijä, ehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön työntekijä sekä ehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön koordinaattori, teatteriohjaajat ja koulunuorisotyöntekijät. Tiimi muodostaa myös etsivälle nuorisotyölle ammatillisen tuen ja yhteistyön rakenteen, jossa voidaan jakaa osaamista, konsultoida toisia ja kehittää toimintaa yhdessä. Kohdennetun nuorisotyön tiimin esihenkilönä toimii nuorisotyön palveluvastaava.

 Ruotsinkielinen etsivä nuorisotyö on järjestetty ostopalveluna, joka hankitaan vuosittaisella sopimuksella Svenska Framtidsskolan i Helsingforsregionen Prakticum Ab / SVEPSin kautta. Nykyinen 1.1.–31.12.2026 voimassa oleva sopimus on hyväksytty nuoriso- ja liikuntapäällikön viranhaltijapäätöksellä 3.11.2025 (10/2025), ja sopimuskausi päättyy 31.12.2026. Toimintamalli on mahdollistanut ruotsinkielisen etsivän nuorisotyön toteuttamisen Kirkkonummella, mutta työntekijä ei sijoitu kunnan organisaatioon eikä ole osa kunnan nuorisopalvelujen henkilöstöä. SVEPS osallistuu tarpeen mukaan paikalliseen verkostoyhteistyöhön, tapahtumiin ja nuorten kohtaamiseen.

 Järjestämistapojen keskeinen ero liittyy siihen, miten etsivä nuorisotyö kytkeytyy kunnan muuhun nuorisotyöhön ja palveluverkostoon. Kunnan omana toimintana toteutettava etsivä nuorisotyö on osa kunnan henkilöstörakennetta ja kohdennetun nuorisotyön tiimiä. Ruotsinkielinen etsivä nuorisotyö toimii puolestaan kunnan organisaation ulkopuolisena ostopalveluna. Työntekijä ei kuitenkaan ole osa kunnan henkilöstö- ja yhteistyörakenteita eikä kohdennetun nuorisotyön tiimiä, mikä rajaa mahdollisuuksia osaamisen jakamiseen ja toiminnan yhteiseen kehittämiseen kunnan sisällä.

 Etsivän nuorisotyön kohderyhmä, asiakkuudet ja työn sisältö

 Etsivän nuorisotyön kohderyhmänä ovat nuoret, jotka ovat tuen tarpeessa erilaisissa elämän siirtymä- ja muutostilanteissa tai jotka tarvitsevat tukea kiinnittymisessä koulutukseen, työelämään tai tarvitsemiinsa palveluihin. Nuoria ohjautuu toimintaan muun muassa oppilaitoksista, työllisyyspalveluista ja muilta viranomaisilta sekä nuoren omasta yhteydenotosta.

 Etsivä nuorisotyö toimii nuoren ja palvelujärjestelmän välisessä rajapinnassa. Työssä kartoitetaan nuoren elämäntilannetta, tuetaan palveluihin hakeutumista ja niissä asiointia sekä tehdään verkostoyhteistyötä muiden nuorten kanssa työskentelevien toimijoiden kanssa. Asiakkuuksien keskeisiä teemoja ovat koulutukseen hakeutuminen, työllistyminen, hyvinvointi, asuminen, toimeentulo sekä muut elämänhallintaan liittyvät kysymykset. Nuorten tuen tarpeet ovat usein monialaisia ja voivat pitkittyä. Niihin voi liittyä myös mielenterveyteen ja päihteisiin liittyviä haasteita.

 Etsivä nuorisotyö perustuu molemmissa kieliryhmissä vapaaehtoisuuteen, yksilölliseen tukeen ja usein pitkäkestoiseen työskentelyyn. Valtaosa kirkkonummelaisista etsivän nuorisotyön asiakkaista kuuluu 18–25-vuotiaiden ikäryhmään. Tilastojen mukaan asiakkuuksien kesto vaihtelee lyhyistä yhteydenotoista useiden vuosien mittaisiin asiakkuuksiin. Käytettävissä olevien tietojen perusteella suomen- ja ruotsinkielisten asiakkuuksien kestossa ei ole nähtävissä merkittäviä eroja.

 Etsivä nuorisotyö on aktiivista, tavoittavaa ja jalkautuvaa työtä. Jalkautuvassa työssä etsivä nuorisotyö hakeutuu säännöllisesti nuorten vapaa-ajan toimintaympäristöihin ja muihin nuorten kohtaamisen paikkoihin yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa. Nuoria kohdataan lisäksi oppilaitoksissa, erilaisissa tapahtumissa sekä viranomaisten ja yhteistyökumppaneiden järjestämissä tilaisuuksissa. Kirkkonummella etsivä nuorisotyö osallistuu esimerkiksi oppilaitosten ja Ohjaamon aulapäivystyksiin, rekrytointi- ja koulutustapahtumiin sekä Puolustusvoimien kutsunta- ja infotilaisuuksiin.

 Etsivää nuorisotyötä kehitetään pitkäjänteisesti yhteistyössä nuorten, kunnan muiden palvelujen ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Kehittämisessä hyödynnetään nuorilta saatavaa palautetta ja heidän esittämiään toiveita, jotta toimintaa voidaan suunnata vastaamaan paremmin nuorten muuttuvia tarpeita.

 Nuorille aikuisille toteutetaan myös ohjattua ryhmätoimintaa kohtaamispaikkatoimintana. Olotila-toimintaa järjestetään kerran viikossa yhteistyössä Espoon mielenterveysyhdistys Emy ry:n, Ohjaamon sekä Kirkkonummen suomen- ja ruotsinkielisten seurakuntien kanssa. Olotila käynnistyi keväällä 2025 kokeiluna ja on sittemmin vakiintunut säännölliseksi toiminnaksi. Syksystä 2026 alkaen myös SVEPS osallistuu Olotila-toimintaan kolme kertaa syksyn aikana.

 Olotila on yksi konkreettinen esimerkki siitä, miten paikallisella yhteistyöllä voidaan yhdistää eri toimijoiden osaamista ja resursseja sekä tarjota nuorille saavutettavaa toimintaa yli organisaatio- ja kielirajojen. Toiminnan tavoitteena on vahvistaa nuorten aikuisten yhteisöllisyyttä ja osallisuutta sekä ehkäistä yksinäisyyttä ja syrjäytymistä. Toimintaa on kehitetty yhdessä nuorten kanssa, ja nuorten palautetta ja toiveita on hyödynnetty muun muassa toiminnan sisältöjen, toteutustapojen ja toiminnan laajentamisen suunnittelussa.

 Tällaiset yhteistyörakenteet ovat merkityksellisiä myös etsivän nuorisotyön näkökulmasta. Kun nuoren tarvitsemat palvelut ja toiminta muodostavat toimivan paikallisen kokonaisuuden, on nuoren helpompi löytää tarvitsemansa tuki ja päästä sen piiriin. Etsivä nuorisotyö voi osaltaan vahvistaa tätä kokonaisuutta tuomalla nuoren näkökulmaa esiin sekä rakentamalla ja ylläpitämällä yhteistyötä nuoren tarvitsemien palvelujen ja niitä tarjoavien toimijoiden välillä.

 Etsivä nuorisotyö osana nuorten palveluverkostoa

 Etsivän nuorisotyön vaikuttavuus perustuu merkittävältä osin toimivaan yhteistyöhön muun palveluverkoston kanssa. Kirkkonummella keskeisiä yhteistyötahoja ovat muun muassa työllisyyspalvelut, Kela, mielenterveys- ja päihdepalvelut, aikuis- ja perhesosiaalityö, terveydenhoito, kuntouttava työtoiminta, Ohjaamo, työpajat, oppilaitokset, Vamos, Espoon mielenterveysyhdistys Emy ry, koulunuorisotyöntekijät, erityisnuorisotyöntekijä, ehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön työntekijä sekä ehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön koordinaattori ja alueelliset nuoriso-ohjaajat.

 Kirkkonummella nuorten tarvitsemia palveluja on saatavilla sekä suomeksi että ruotsiksi. Hyvinvointialueen, työllisyyspalveluiden ja Kelan palvelut ovat kaksikielisiä. Osa palveluista, kuten erikoissairaanhoidon palveluista, voi kuitenkin sijoittua myös muualle pääkaupunkiseudulle. Etsivän nuorisotyön tehtävänä on tällöin auttaa nuorta löytämään tarkoituksenmukainen palvelu ja tukea häntä palveluprosessissa.

 Ruotsinkielisten nuorten palvelukokonaisuudessa on myös palveluja, joita ei ole saatavilla Kirkkonummella ruotsinkielisenä lähipalveluna. Kirkkonummella toimii yksi ruotsinkielinen toisen asteen oppilaitos, Kyrkslätts gymnasium. Ruotsinkielisiä ammatillisia oppilaitoksia toimii eri puolilla pääkaupunkiseutua, kuten Prakticum Helsingissä, Axxell Espoossa, Helsingissä, Vantaalla, Karjaalla ja Raaseporissa sekä Folkhälsan Espoossa. Ruotsinkielisten nuorten osalta työpajatoiminta hankitaan tällä hetkellä ostopalveluna SVEPSiltä sekä suomenkielinen työpaja Omnialta.

 Ruotsinkielisen etsivän nuorisotyön siirtyminen kunnan omaksi toiminnaksi ei muuta ruotsinkielisten nuorten muuta palveluverkostoa. Kirkkonummella on jo olemassa toimivia esimerkkejä yhteistyöstä, jossa eri toimijat rakentavat yhdessä nuorille matalan kynnyksen ja kaksikielistä toimintaa. Olotila-toiminta osoittaa, että tällaisella yhteistyöllä voidaan yhdistää kunnan, järjestöjen ja seurakuntien osaamista nuorten hyvinvoinnin tueksi. Kunnan oma ruotsinkielinen etsivä nuorisotyö voisi jatkossa kytkeytyä tällaisiin yhteistyörakenteisiin nykyistä tiiviimmin.

 Muutos vahvistaisi ennen kaikkea etsivän nuorisotyön asemaa osana tätä verkostoa ja mahdollistaisi työntekijän nykyistä tiiviimmän osallistumisen kunnan nuorisopalvelujen rakenteisiin ja paikalliseen yhteistyöhön. Tämä on merkityksellistä erityisesti tilanteissa, joissa nuoren palvelupolku koostuu useista eri palveluista ja edellyttää eri toimijoiden välistä yhteistyötä ja koordinointia.

 Palvelun tavoittavuus ja kehittämismahdollisuudet

 Etsivän nuorisotyön asiakasmäärät ja kohderyhmään kuuluvien nuorten määrät vuosina 2024–2026: 

 * Taulukon lähteet: etsivän nuorisotyön PARkki-tilastot sekä Facta-kuntarekisteri (Kirkkonummen 15–29-vuotiaiden nuorten määrä). Vuoden 2026 PARkki-tiedot ovat ajalta 1.1.–30.4.2026.

 Asiakasmääriä tarkasteltaessa on huomioitava kieliryhmien väestöpohjan ero. Asiakasmäärät eivät yksin kuvaa etsivän nuorisotyön resurssitarvetta tai vaikuttavuutta, sillä työ on yksilöllistä ja usein pitkäkestoista. Yhden nuoren asiakkuus voi sisältää useita tapaamisia, palveluihin ohjaamista, viranomaisasioinnin tukemista ja laajaa verkostotyötä. Etsivän nuorisotyön tarvetta ei siten voida arvioida yksinomaan asiakasmäärien perusteella.

 Toiminnan vaikuttavuuden kannalta olennaista on erityisesti se, kuinka varhaisessa vaiheessa nuoret tavoitetaan ja kuinka hyvin heidät saadaan kiinnittymään koulutukseen, työelämään tai tarvitsemiinsa palveluihin. Palvelun tunnettuudella, näkyvyydellä ja saavutettavuudella on tässä keskeinen merkitys.

 Etsivän nuorisotyön jalkautuva työote mahdollistaa nuorten kohtaamisen heidän omissa toimintaympäristöissään. Kunnan omana toimintana ruotsinkielisen etsivän nuorisotyön työntekijällä olisi nykyistä tiiviimmät mahdollisuudet osallistua kunnan oppilaitoksissa, nuorten toimintaympäristöissä ja muissa yhteistyöverkostoissa toteutettavaan toimintaan. Tämä voisi vahvistaa palvelun näkyvyyttä ja madaltaa ruotsinkielisten nuorten kynnystä hakeutua tuen piiriin.

 Kunnan omaan organisaatioon sijoittuva työntekijä olisi myös osa kohdennetun nuorisotyön tiimiä ja kunnan yhteisiä yhteistyörakenteita. Tämä tukisi tiedonkulkua, osaamisen jakamista ja palvelutarpeiden tunnistamista sekä mahdollistaisi toiminnan yhteisen kehittämisen nykyistä tiiviimmin.

 Valmistelun yhteydessä on laadittu vaikutusten ennakkoarviointi, jossa nykyistä ostopalveluna järjestettävää ruotsinkielistä etsivää nuorisotyötä ja sen siirtämistä kunnan omaksi toiminnaksi on tarkasteltu muun muassa nuorten ja nuorten hyvinvoinnin, yhdenvertaisuuden, henkilöstön, yhteistyöverkostojen, organisaation ja talouden sekä toiminnan seurannan, arvioinnin ja kehittämisen näkökulmista. Vaikutusten ennakkoarviointi on asian oheismateriaalina.

 Ennakkoarvioinnin perusteella muutoksen keskeiset myönteiset vaikutukset liittyvät erityisesti palvelun organisatorisen aseman vahvistumiseen, yhteistyörakenteiden tiivistymiseen, toiminnan näkyvyyteen ja saavutettavuuteen sekä mahdollisuuksiin kehittää toimintaa osana kunnan muuta nuorisotyötä. Muutoksen arvioidaan tukevan myös palvelujen yhdenvertaisuutta, kun ruotsinkielinen etsivä nuorisotyö olisi osa samaa kunnan omaa toimintarakennetta kuin suomenkielinen etsivä nuorisotyö.

 Taloudelliset vaikutukset

 Nykyisen ruotsinkielisen etsivän nuorisotyön ostopalvelun vuosikustannus on 14 000 euroa. Mikäli toiminta järjestetään kunnan omana toimintana yhden henkilötyövuoden resurssilla, palkkakustannukset ovat noin 43 000 euroa vuodessa. Etsivään nuorisotyöhön haetaan vuosittain valtion erityisavustusta, joka on nykyisellä tasolla 27 500 euroa henkilötyövuotta kohden.

 Valtion erityisavustus huomioiden järjestämistapojen välinen kustannusero on arviolta noin 1 500 euroa vuodessa. Taloudellinen vaikutus on siten kokonaisuutena hyvin vähäinen. Muutos voidaan toteuttaa nuorisopalvelujen nykyisten määrärahojen puitteissa.

 Kunnan omana toimintana yhden henkilötyövuoden resurssi olisi osa kunnan henkilöstörakennetta ja tukisi ruotsinkielisen etsivän nuorisotyön suunnittelua, johtamista ja kehittämistä osana kunnan muuta etsivää ja kohdennettua nuorisotyötä.

 Palvelun yhdenvertaisuus ja toiminnalliset vaikutukset

 Kunnan omana toimintana toteutettava ruotsinkielinen etsivä nuorisotyö vahvistaisi palvelun yhdenvertaisuutta. Ruotsinkielinen etsivä nuorisotyö olisi organisatorisesti osa samaa kunnan palvelukokonaisuutta kuin suomenkielinen etsivä nuorisotyö, ja toimintaa voitaisiin kehittää yhteisten toimintaperiaatteiden mukaisesti.

 Muutos vahvistaisi myös etsivän nuorisotyön integroitumista kunnan muuhun nuorisotyöhön. Työntekijä toimisi osana kohdennetun nuorisotyön kokonaisuutta, mikä mahdollistaisi tiiviimmän yhteistyön muun muassa oppilaitosten, Ohjaamon, työllisyyspalvelujen, hyvinvointialueen palvelujen sekä muiden nuorten kanssa työskentelevien toimijoiden kanssa. Kunnan sisäiset yhteiset toimintamallit mahdollistaisivat osaamisen jakamisen ja toiminnan yhteisen kehittämisen. Samalla seuranta, raportointi ja arviointi toteutuisivat yhtenäisemmin osana kunnan johtamisjärjestelmää.

 Nuoren näkökulmasta muutos vahvistaisi mahdollisuuksia saada ruotsinkielistä tukea osana kunnan muuta nuorten palvelukokonaisuutta. Palvelun kytkeytyminen kunnan muuhun nuorisotyöhön voisi tehdä tuen piiriin hakeutumisesta ja palvelujen kokonaisuudesta nuorelle nykyistä helpommin hahmotettavan. Tavoitteena on, että nuori voi saada tukea oikea-aikaisesti ja mahdollisimman lähellä omaa arkeaan riippumatta siitä, asioiko hän suomen- vai ruotsinkielisenä.

 Kokonaisarvio

 Nykyinen ostopalvelumalli on mahdollistanut ruotsinkielisen etsivän nuorisotyön järjestämisen Kirkkonummella ja tarjonnut nuorille tukea erilaisissa elämäntilanteissa sekä heidän tarvitsemiensa palvelujen piiriin hakeutumisessa. Järjestämistavan muuttaminen on kuitenkin perusteltua, koska etsivä nuorisotyö on kiinteä osa kunnan ennaltaehkäisevää nuorisotyötä ja sen vaikuttavuus perustuu erityisesti nuorten varhaiseen tavoittamiseen, paikalliseen verkostoyhteistyöhön ja palvelujen saavutettavuuteen.

 Kunnan omana toimintana ruotsinkielinen etsivä nuorisotyö liittyisi nykyistä tiiviimmin kunnan kohdennetun nuorisotyön kokonaisuuteen. Muutos vahvistaisi työntekijän mahdollisuuksia toimia osana kunnan yhteistyörakenteita ja nuorten arkiympäristöjä sekä kehittää toimintaa yhdessä muun nuorisotyön ja yhteistyöverkoston kanssa. Tämän arvioidaan parantavan erityisesti ruotsinkielisten nuorten palvelun näkyvyyttä ja saavutettavuutta sekä mahdollisuuksia tunnistaa tuen tarpeita varhaisessa vaiheessa.

 Taloudellisesti järjestämistavan muutos on vaikutuksiltaan hyvin vähäinen. Muutoksen merkittävimmät hyödyt liittyvät taloudellisten vaikutusten sijaan ruotsinkielisen etsivän nuorisotyön organisatorisen aseman vahvistumiseen, yhteistyörakenteiden tiivistymiseen sekä toiminnan johtamisen ja pitkäjänteisen kehittämisen mahdollisuuksiin.

 Vaikutusten ennakkoarvioinnissa tunnistettu keskeinen henkilöstöriski liittyy yhden ruotsinkielisen etsivän nuorisotyöntekijän mahdollisen pitkäaikaisen poissaolon vaikutukseen toiminnan jatkuvuuteen ja palvelun saatavuuteen. Riskiä voidaan hallita kohdennetun nuorisotyön tiimin yhteisellä tuella, osaamisen jakamisella sekä tarvittaessa tiimin muun henkilöstön kieli- ja ammattiosaamisen hyödyntämisellä.

 Kokonaisuutena arvioiden muutos vahvistaisi ruotsinkielisen etsivän nuorisotyön asemaa osana kunnan nuorten palvelukokonaisuutta. Nuoren näkökulmasta tämä tarkoittaisi palvelun parempaa saavutettavuutta, näkyvyyttä ja mahdollisuuksia saada tukea oikea-aikaisesti omassa arkiympäristössään. Kyse olisi siten paitsi järjestämistavan muutoksesta myös palvelun organisatorisen aseman, yhdenvertaisuuden ja kehittämisedellytysten vahvistamisesta sekä mahdollisuudesta tavoittaa ja tukea ruotsinkielisiä nuoria nykyistä varhaisemmassa vaiheessa.

 Näillä perusteilla ehdotetaan, että ruotsinkielinen etsivä nuorisotyö siirretään osaksi kunnan omaa toimintaa 1.1.2027 alkaen.

 Nuoriso- ja liikuntapäällikkö Päivi Sorvari on asiantuntijana läsnä kokouksessa tämän asian käsittelyn aikana.