Toimitilapalvelujen lautakunta
Esityslista 10.12.2025/Asianro 70

Toimitilapalvelujen lautakunta 10.12.2025     

895/14.04.00/2025 

Valmistelija Talotekniikkapäällikkö Jyrki Marttila

 etunimi.sukunimi@kirkkonummi.fi, puh. 09 29671 (vaihde)

Päätösehdotus Kuntakehitysjohtaja Kauppinen Anna-Kaisa

 Toimitilapalvelujen lautakunta päättää liittyä Julkisten alojen energiatehokkuussopimukseen sopimuskaudelle 2026-2035.

Käsittely 

Päätös  

Tiedoksi

Selostus Energiansäästöä ja energiatehokuutta on edistetty valtion, elinkeinoelämän ja kuntien välisillä sopimuksilla jo 1990-luvulta lähtien. Sopimustoiminta on ollut keskeinen ja kustannustehokas keino energiapolitiikkamme toimeen-panossa. Tämä sopimus jatkaa keskeytyksettä energiatehokkuussopimus-toimintaa vuoden 2025 lopussa päättyvän sopimuskauden jälkeen.  Tavoitteena on saada tälläkin kertaa noin 60 prosenttia Suomen kokonaisenergiankäytöstä vapaaehtoisten sopimusten piiriin. 

 Sopimuksiin liittyvien säästötoimenpiteide ansiosta Suomessa säästyy energiaa vuosittain yli 16 terawattituntia, mikä vastaa 4,5 prosenttia koko maan energiankäytöstä. Samalla hiilidioksidipäästöt vähenevät vuosittain noin 3,5 miljoonaa tonnia, mikä vastaa yli 335 000 suomalaisen keskivertoista vuosittaista hiilidioksidikuormaa.

  Työ- ja elinkeinoministeriö toteuttaa energiatehokkuussopimustoiminnalla hallituksen energiapolitiikkaa, jossa energiansäästöllä ja energiatehokkuu-den parantamisella on keskeinen sija. Kansallisen, voimassa olevan ilmastolain (423/2022) keskeisenä tavoitteena on varmistaa, että Suomi saavuttaa hiilineutraaliuden viimeistään vuonna 2035. Energiatehokkuuden parantamisella edistetään myös hiilineutraaliustavoitteiden saavuttamista.

 Energiatehokkuussopimukset ovat keskeisessä asemassa energiatehok-kuusdirektiivin ((EU) 2023/1791) 8 artiklan toimeenpanossa ja sen kansal-lisesti sitovan loppuenergian energiansäästövelvoitteen saavuttamisessa.  Energiatehokkuussopimustoiminta tukee myös energiatehokkuus ensin -periaatteen sekä useiden muiden energiatehokkuusdirektiivissä asetettujen kansallisten velvoitteiden toimeenpanoa.

 Sopimusosapuolet pitävät vapaaehtoista sopimusmenettelyä toimivana ja tuloksellisena energiapolitiikan toimeenpanokeinonaja pyrkivät edistämään sopimuksen sisältämien toimenpiteiden toteuttamista. Sopimusosapuolten

 tavoitteena on, että sopimustoiminta on vaikuttavuudeltaan normeihin verrattavissa oleva ja toteutukseltaan joustava energiansäästökeino, joka edistää Suomen kilpailukykyä.

 Julkisen alan energiatehokkuussopimustoiminta tukee useiden energia-tehokkuusdirektiivissä (EED) asetettujen velvoitteiden toimeenpanoa, koskien mm. julkisen sektorin johtoasemaa energiatehokkuudessa ja rakennusten energiatehokkuutta (5 ja 6 artiklat), julkisten hankintojen energiatehokkuutta (7 artikla), energiakatselmuksia (11 artikla), neuvontaa ja viestintää (22 ja 24 artikla), kuntien lämmityksen ja jäähdytyksen arviointia ja suunnittelua (25 artikla) sekä energiapalvelujen käyttöä (29 artikla).

 EED 6 artiklassa säädetään korjausvelvoitteesta, jonka mukaan vähintään 3 prosenttia julkisten elinten omistamien lämmitettyjen ja/tai jäähdytettyjen rakennusten kokonaispinta-alasta tulisi korjata vuosittain vähintään

 lähes nollaenergiarakennuksiksi tai päästöttömiksi rakennuksiksi. Korjausvelvoitteen sijaan jäsenvaltiotvoivat soveltaa vaihtoehtoista lähestymistapaa, jolla saavutetaan vastaava energiansäästö.  Vaihto-ehtoisella lähestymistavalla tulee kansallisesti saavuttaa sama energiansäästö, joka saavutettaisiin korjausvelvoitteen kautta. Suomessa 6. artiklan mukaista vastaavaa energiansäästöä tavoitellaan energiatehok-kuussopimuksen kautta.  Sopimus tukee olennaisesti myös muuta julkisella alalla tehtävää energiatehokkuus- ja ilmastotyötä.

 Kirkkonummen kuntaa ehdotetaan liitettäväksi Julkisen alan  energiatehokkuussopimukseen (JETS) vuosille 2026-2035. 

 JETS -energiatehokkuussopimuskausi 2026-2035 jatkaa vuoden 2025 lopussa päättyvää KETS -sopimusten kautta 2017-2025.  Kunta on ollut mukana jo edellisillä KETS-sopimuskausilla ja suorittanut energia-

 korjauksia ja -katselmuksia oleviin kiinteistöihin. Sopimusehtoihin kuuluu vuotuinen energia-, vedenkulutus- ja toimenpideraportointi tehdyistä parannuksista. Osana sopimusta tehdään kunnallinen energiastrategia ja asetetaan sopimuskaudelle energiasäästötavoitteet. Sopimuksen mukaan kunnan tulee pyrkiä lisäämään uusiutuvien energialähteiden käyttöä.

 Kunnan energia-asioita tulee huomioida sekä uusissa rakennus-hankkeissa, että olemassa olevissa kiinteistöissä.   Liittyjän hallinnassa olevalla energiankäytöllä tarkoitetaan energiankäyttöä, johon Liittyjällä on määräysvalta, eli johon kohdistuvista energiatehokkuus-toimista Liittyjä voi päättää.

 Poikkeuksena päätoimialaltaan energiaa tuottavat, siirtävät, jakelevat tai energian vähittäismyyntiä harjoittavat yritykset sekä kuntien omistamat vuokra-asuntoyhtiöt ja asumisoikeusasuntoyhteisöt,  joiden energiankäyttö

 liitetään niille tarkoitettuihin Elinkeinoelämän tai Kiinteistöalan energia-tehokkuussopimuksiin.  E.m. perusteilla vesihuoltolaitos ehdotetaan liitettäväksi sopimukseen omana raportointiyksikkönä.  Katu- ja ylläpitopuolen liittämistä JETS:iin erillisenä raportointi-yksikkönä tutkitaan.   Ellei näin päätetä toimia, kulutustiedot sisällytetään kunnan raporttiin.

 Energiatehokkuuden parantamiseen ja uusiutuvan energian projekteille varataan erikseen oma määräraha vuosikorjausohjelmasta.   Korjauksissa suositaan energiaa säästäviä toimenpiteitä ja laitteita.  Toimenpiteitä suunniteltaessa huomioidaan, etteivät ne lisää kosteusteknisiä riskejä tai vahingoita rakennuksia pitkällä aikavälillä.  Osa energiasäästötavoitteista täyttyy kiinteistöjä ylläpidettäessä ja korjattaessa mukaan lukien LVI-tekniset laitteet ja rakennusautomaatio.

 JETS-sopimuskaudella 2026-2035 pyritään viimeisen KETS-sopimuskauden kaikkien toimijoiden näyttäjiin:

 -lämmön ja polttoaineen säästö 87%

 -sähkön säästö 13%

 Edellä mainittuja lukuihin vaikuttaa öljy- ja kaasulämmitteisten kohteiden siirtyminen maalämpöön, jolloin sähkön kulutus pienenee suhteelliseti vähemmän.

 Energiasäästöhankkeisiin on toistaiseksi mahdollista hakea valtion rahoitusta.

Päätöshistoria