RSS-linkki
Kokousasiat:https://kirkkonummi.oncloudos.com:443/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetingitems&show=30
Kokoukset:
https://kirkkonummi.oncloudos.com:443/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetings&show=30
Kunnanvaltuusto
Pöytäkirja 14.04.2025/Pykälä 41
Edellinen asia | Seuraava asia | ![]() ![]() |
Valtuustoaloite 6/2025: Jalkapallohalli keskustan urheilupuistoon
Kunnanvaltuusto 14.04.2025 § 41
358/10.03.01.02/2025
Päätös Kunnanvaltuusto lähettää valtuustoaloitteen kunnanhallitukselle valmisteltavaksi.
Selostus Jani Ekman, Timo Haapaniemi, Matti Kaurila, Kari Virtanen ja Kim Åström jättivät kunnanvaltuuston kokouksessa 14.4.2025 seuraavan valtuustoaloitteen:
”Jalkapallohalli keskustan urheilupuistoon
1. Tausta
FC Kirkkonummi on yksi Suomen suurimmista jalkapalloseuroista ja se on elintärkeä osa Kirkkonummea - erityisesti lapsille ja nuorille. Seura tuottaa UEFA SROI -mallinnuksen mukaisesti yhteiskunnalle yli 7,5 miljoonan euron hyödyt vuosittain. Tämä kuvaa jalkapalloon sijoitetun pääoman sosiaalista tuottoa (Social Return on Investment) euromääräisesti mitattuna. Tuotto koostuu sosiaalisista hyödyistä (1,0 miljoona euroa), terveydellisistä hyödyistä (4,1 miljoonaa euroa) sekä taloudellisista hyödyistä (2,4 miljoonaa euroa).
Nykyiset olosuhteet jalkapallon harjoitteluun ja pelaamiseen talvella ovat kunnassamme heikot. Nuoret harjoittelevat talvella joko Kirkkonummen keskustan lämmitetyllä tekonurmella tai Masalan kuplahallissa. Kuplahalli soveltuu pienen kokonsa johdosta huonosti vanhempien junioreiden käyttöön. Yleisurheilun osalta talviharjoittelu-mahdollisuudet ovat olemattomat.
Keskustan tekonurmen lämmitys on kirjaimellisesti lämpöä harakoille ja maksaa kunnalle jopa yli 50,000 € vuodessa - tämä on sekä ympäristön kannalta kestämätöntä että taloudellisesti epäedullista. Lämmityksestä huolimatta kovalla lumisateella tai kovalla pakkasella harjoituksia ei voi järjestää, sillä aurauksen jälkeen kentälle jäänyt lumi ei lämmityksestä huolimatta sula kovin nopeasti. Lisäksi tekonurmen lämmitysputkisto on tulossa käyttöikänsä päähän ja vaatii lähivuosina saneerausta.
Heikot talviharjoittelu-olosuhteet aiheuttavat pelaajien siirtymisiä Espoon seuroihin ja välillä perheet päätyvät jopa muutamaan Espooseen parempien harrastusmahdollisuuksien perässä. Tämä aiheuttaa verotulojen menetyksiä kunnalle.
Tilanteen korjaamiseksi FC Kirkkonummi on jo useita vuosia valmistellut hanketta jalkapallohallin rakentamiseksi keskustaan, mutta sitä ei ole vielä saatu alkamaan. Keskeinen haaste on ollut, että Kirkkonummen kunta ei ole osoittanut hankkeelle tonttia.
2. Halli
Halli olisi hyvä toteuttaa puolilämpimänä siten että siellä olisi on noin 60 x 100 metrin jalkapallokenttä, yli 100 metriä pitkä juoksusuora sekä yleisurheilupaikkoja, esimerkiksi pituus- ja korkeushypylle. Myös pukeutumistilat ovat tarpeelliset. Tällainen monitoimihalli mahdollistaisi jalkapallon, yleisurheilun, frisbeegolfin, pesäpallon ja monen muun lajin talviharjoittelun. Halli tarjoaisi myös jäälajien harrastajille mahdollisuudet monipuoliseen oheisharjoitteluun ja lämmittelyyn jääaikojen ulkopuolella. Viikoittaisia käyttäjiä hallilla olisi useita tuhansia.
Esimerkki tällaisesta hallista löytyy Nummelasta: palloilu- ja yleisurheiluhalli Aura Light Certos Areena. Hallin kustannukset olivat 3,5 miljoonaa euroa ja toteutettiin Vihdin kunnan, Nummelan Palloseuran ja Vihdin Viestin yhteistyössä.
Sopiva sijainti hallille on Kirkkonummen keskustan urheilupuistossa. Urheilupuisto on erinomainen sijainti hallille, sillä alue on jo nyt tarkoitettu urheilulle, sinne on hyvät julkisen liikenteen yhteyden ja siellä on tarpeeksi pysäköintitilaa. Halli mahtuisi hyvin nykyisen tekonurmen viereen, “häkkinurmen” tilalle. Kunnan suunnitelmissa oleva tekojäärata mahtuisi myös urheilupuistoon, esimerkiksi Taka-Wembleyn paikalle.
Urheilupuistoon sijoittuva halli olisi hyödyksi myös alueen kouluille (Jokirinteen koulu, Winellska skolan, Papinmäen koulu, Gesterbyn koulu, Kyrkslätts Gymnasium, Porkkalan lukio), päiväkodeille ja senioreille, jotka voisivat käyttää sitä liikuntaan ja opetukseen päiväsaikaan, kun siellä ei ole harjoituksia
Hallin ympäristöystävällisyyttä ja kustannustehokkuutta voisi parantaa energian yhteiskäytöllä jäähallin kanssa: jäähallista poistetaan lämpöä, jota voisi hyödyntää hallin lämmitykseen.
Kunta voisi yhdessä seurojen kanssa arvioida, kuinka paljon tekonurmen talvilämmitykselle on enää tarvetta hallin valmistumisen jälkeen, ja päivittää kentän lämmitysputkiston perusparannussuunnitelmat sekä suunnitella kentän lämmityksen tämän perusteella.
3. Tukee kuntastrategiaa
Hallin toteuttaminen tukee suoraan kuntastrategian tavoitteita “kuntakeskuksemme on elävä kohtaamispaikka”, “innostamme kuntalaisia aktiiviseen elämäntapaan, liikkumaan ja kulttuurin pariin” ja “vahvistamme yhteistyöverkostoja muiden kuntien, elinkeinoelämän sekä kolmannen sektorin kanssa”.
Tämä ei ole vain investointi urheiluun, vaan myös tulevaisuuteen – vahvempaan, elinvoimaisempaan ja yhtenäisempään Kirkkonummeen!
Kuva: Best Hall Oy
Kuva: Best Hall Oy
Me allekirjoittaneet esitämme, että Kirkkonummen kunta selvittää pikaisesti:
1) Mahdollisuudet tontin osoittamiselle Kirkkonummen urheilupuistosta hallille ja mahdollisten kaavamuutosten laatimiselle
2) Kunnan mahdollisuudet osallistua hallihankkeen investointikustannuksiin ja toteuttamiseen yhdessä paikallisten urheiluseurojen kanssa
3) Kunnan mahdollisuudet tukea hankkeen rahoituksen järjestämisessä. Kunta saa lainaa huomattavan paljon halvemmalla kuin yksityiset toimijat.
4) Mahdollisuudet yhteistyöhön hallin ylläpidossa paikallisten urheiluseurojen kanssa
Kunnioittavasti,
Jani Ekman, Timo Haapaniemi, Matti Kaurila, Kari Virtanen, Kim Åström”
Jani Ekmanin, Timo Haapaniemen, Matti Kaurilan, Kari Virtasen, Kim Åströmin lisäksi valtuustoaloitteen allekirjoittivat myös Piia Aallonharja, Anders Adlercreutz, Johanna Fleming, Josephine Frimodig, Hans Hedberg, Sanni Jäppinen, Kati Kaihlaranta, Antti Kilappa, Jani Kähkönen, Elina Kärkimaa, Arttu Lankinen, Kim Männikkö, Noora Piili, Ville Salminen, Tero Suominen, Martin Valtonen, Aleksander Polkko, Anna Presnukhina, Paula Oittinen ja Elina Utriainen.
Edellinen asia | Seuraava asia | ![]() ![]() |