Yhdyskuntatekniikan lautakunta
Pöytäkirja 19.09.2024/Pykälä 93

Yhdyskuntatekniikan lautakunta 19.09.2024 § 93  

1023/10.03.01.06/2020 

Valmistelija Kuntatekniikkapäällikkö Toni Keski-Lusa

 etunimi.sukunimi@kirkkonummi.fi, puh. 09 29671 (vaihde)

Päätösehdotus Yhdyskuntatekniikan johtaja Kauppinen Anna-Kaisa

 Yhdyskuntatekniikan lautakunta päättää:

1. että se merkitsee Kirkkonummen uuden metsästrategian ja sen liitteen
osaltaan käsitellyksi

2. esittää kunnanhallitukselle, että se osaltaan käsittelee uuden
metsästrategian ja esittää sen valtuustolle hyväksyttäväksi

Käsittely Esittelijän kokouksessa esittämä muutettu päätösehdotus:

Yhdyskuntatekniikan lautakunta päättää:
1. että se merkitsee Kirkkonummen kunnan metsienhoito -ohjeiston (aiemmalta nimeltään metsästrategia) ja sen liitteen osaltaan käsitellyksi
2. esittää kunnanhallitukselle ja että se osaltaan käsittelee Kirkkonummen kunnan metsienhoito -ohjeiston ja esittää sen valtuustolle hyväksyttäväksi 3. valtuuttaa valmistelijat tekemään teknisiä korjauksia ja muotoiluja liitteeseen ennen asian käsittelyä kunnanhallituksessa


Lautakunta kävi läpi metsästrategian liitteen ja hyväksyi keskustelun aikana yksimielisesti seuraavat muutokset:

- poistetaan kappale 1.1.1
- kohtaan RAMS taulukko M5: muutetaan muotoon: Taloudelliset arvot ja ekosysteemipalvelut toimivat alueiden pääasiallisena ajurina ja päämääränä. Ilmasto- ja luonnon monimuotoisuustavoitteet huomioidaan myös tässä käyttöluokassa
- lisäys kohtaan 1.1.5, ensimmäinen kappale: Vuosittainen toimenpideohjelma voidaan toteuttaa ketterästi pienalueittain
- 1.1.6 kohta kolme, viimeinen lause muutetaan muotoon: Väärällä kasvupaikalla kasvavat selvästi stressaantuneet puut poistetaan tai jätetään lahopuuksi, kun se on metsätuholain, tuhojen ennalta-ehkäisyn, sekä metsien käytön, turvallisuuden ja viihtyisyyden kannalta hyväksyttävää

Kim Åström esitti seuraavan muutosesityksen kohtaan 1.1.8:

Lausuntotahot: Luettelo muotoon: RAMS 2020 alaluokat M2 ja M3- ympäristönsuojeluyksikkö, kaavoitus- ja liikennejärjestelmäpalvelut sekä sivistys- ja vapaa-aika palvelut. RAMS 2020 alaluokat M4, M5 - kaavoitus- ja liikennejärjestelmäpalvelut RAMS 2020 alaluokka M1 ja pääluokka S kaavoitus- ja liikennejärjestelmäpalvelut, kunnallistekniikkapalvelut sekä sivistys- ja vapaa-aikapalvelut.

 Kim Liljequist kannatti Åströmin muutosesitystä.

 Puheenjohtaja totesi, että muutosesitystä ei kannatettu yksimielisesti, jolloin asiasta tulee äänestää.

 Äänestys:

 Puheenjohtaja käynnisti äänestyksen: ne, jotka kannattavat esittelijän muutettua päätösehdotusta, äänestävät Jaa, ja ne, jotka kannattavat Åströmin muutosesitystä, äänestävät Ei.

 Puheenjohtaja päätti äänestyksen ja totesi, että äänet jakautuivat seuraavasti: 3 kpl Jaa-ääntä (Karkinen, Ketola, Kelkka) ja 4 Ei-ääntä (Valtonen, Åström, Liljequist, Salonen), jolloin muutosesitys voitti.


Tarja Ketola ja Ronja Karkinen (Vihr.) esittivät muutoksen kohtaan 1.2:
 

 Ensimmäinen kohta: "pyritään säilyttämään" muutetaan muotoon "säilytetään"

Puheenjohtaja totesi, että muutosesitystä ei kannatettu yksimielisesti, jolloin asiasta tulee äänestää.

 Äänestys:

 Puheenjohtaja käynnisti äänestyksen: ne, jotka kannattavat esittelijän muutettua päätösehdotusta (ei muuteta muotoilua), äänestävät Jaa, ja ne, jotka kannattavat Vihreiden muutosesitystä (muutetaan muotoilua), äänestävät Ei.

 Puheenjohtaja päätti äänestyksen ja totesi, että äänet jakautuivat seuraavasti: 5 kpl Jaa-ääntä (Valtonen, Åström, Liljequist, Salonen, Kelkka) ja 2 Ei-ääntä (Karkinen, Ketola), jolloin muutettu päätösehdotus voitti eikä muotoilua muuteta.


Tarja Ketola ja Ronja Karkinen (Vihr.) esittivät muutoksen kohtaan 1.2:
 

 Toinen kohta: "voidaan jättää" muutetaan muotoon "jätetään"

Puheenjohtaja totesi, että muutosesitystä ei kannatettu yksimielisesti, jolloin asiasta tulee äänestää.

 Äänestys:

 Puheenjohtaja käynnisti äänestyksen: ne, jotka kannattavat esittelijän muutettua päätösehdotusta (ei muuteta muotoilua), äänestävät Jaa, ja ne, jotka kannattavat Vihreiden muutosesitystä (muutetaan muotoilua), äänestävät Ei.

 Puheenjohtaja päätti äänestyksen ja totesi, että äänet jakautuivat seuraavasti: 4 kpl Jaa-ääntä (Valtonen, Åström, Liljequist, Salonen) ja 3 Ei-ääntä (Karkinen, Ketola, Kelkka), jolloin muutettu päätösehdotus voitti eikä muotoilua muuteta.


Tarja Ketola ja Ronja Karkinen (Vihr.) esittivät muutoksen kohtaan 1.2.1 hoidon tavoitteet:               

 Korvataan lause: "Lähimetsää uudistettaessa käytetään pienaukkohakkuita tai vastaavia niin, että uudistus tehdään kerrallaan korkeintaan 0,3 hehtaarin laajuisella alueella." lauseilla
Lähimetsistä poistetaan vain yksittäisiä puita turvallisuus- ja muista perustelluista syistä. Pienaukkohakkuut voivat olla korkeintaan 0,1 hehtaarin suuruisia.

Puheenjohtaja totesi, että muutosesitystä ei kannatettu yksimielisesti, jolloin asiasta tulee äänestää.

 Äänestys:

 Puheenjohtaja käynnisti äänestyksen: ne, jotka kannattavat esittelijän muutettua päätösehdotusta äänestävät Jaa, ja ne, jotka kannattavat Vihreiden muutosesitystä, äänestävät Ei.

 Puheenjohtaja päätti äänestyksen ja totesi, että äänet jakautuivat seuraavasti: 5 kpl Jaa-ääntä (Valtonen, Åström, Liljequist, Salonen, Kelkka) ja 2 Ei-ääntä (Karkinen, Ketola), jolloin muutettu päätösehdotus voitti.


Tarja Ketola esitti seuraavan muutosesityksen kohtaan 1.2.1 Lähimetsät:

 0,3 hehtaarin pienaukkohakkuu tehdään vain tilanteissa, joissa metsässä ei ole kerroksellisuutta.

Puheenjohtaja totesi, että muutosesitystä ei kannatettu, jolloin se raukesi.

 

 Tarja Ketola ja Ronja Karkinen (Vihr.) esittivät muutoksen kohtaan 1.2.2:
Korvataan:
"Vaikean tyvilahotilanteen tai muun häiriötilanteen takia voidaan uudistushakkuun pinta- alasta poiketa niin asema- kuin yleiskaava-alueilla ja metsän istutuksissa pyritään valitsemaan kasvupaikan mukainen monipuolinen puulajivalikoima"

Tilalle:
 

 "Tyvilahopuita tarkkaillaan ulkoilureittien ja teiden varsilla ja tonttien rajoilla ja kaadetaan ennakoivasti maapuiksi, jotta niistä ei aiheudu vaaraa ihmiselle tai omaisuudelle. Tyvilahon voimakkaasti vaivaaman tai muun häiriötilan voimakkaasti vaivaaman metsikön osalta luovutaan kokonaan tuottotavoitteesta. Tyvilahotilanne tai muu häiriötilanne todennetaan ja perustellaan erikseen. Tällaisessa tilanteessa sallitaan korkeintaan 0,3 hehtaarin pienaukkohakkuu ja lehtipuulle uudistamisen yhdistämisellä pyritään turvaamaan kohteen virkistysarvoja ja samanaikaisesti minimoimaan häiriötilan vaikutusta."

Puheenjohtaja totesi, että muutosesitystä ei kannatettu yksimielisesti, jolloin asiasta tulee äänestää.

 Äänestys:

 Puheenjohtaja käynnisti äänestyksen: ne, jotka kannattavat esittelijän muutettua päätösehdotusta äänestävät Jaa, ja ne, jotka kannattavat Vihreiden muutosesitystä, äänestävät Ei.

 Puheenjohtaja päätti äänestyksen ja totesi, että äänet jakautuivat seuraavasti: 5 kpl Jaa-ääntä (Valtonen, Åström, Liljequist, Salonen, Kelkka) ja 2 Ei-ääntä (Karkinen, Ketola), jolloin muutettu päätösehdotus voitti.

Hannu Valtanen esitti lisäyksen kohtaan 1.2.5: 

 metsiä hoidetaan ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävällä tavalla. Keskeisin talousmetsän tuottama hyöty on puunmyyntitulot. Metsien hoito- ja hakkuutoimenpiteet suunnitellaan ensisijaisesti korkealaatuisen, tuloa tuottavan runkopuun tuottamiseksi. Metsiköitä kasvatetaan pääasiallisesti tasaikäisinä, harvennushakkuin tuotetaan ensivaiheessa kuitupuuta ja uudistushakkuun yhteydessä tukkeja. Metsiköt pyritään uudistamaan luontaisesti, mutta istutuksin voidaan suosia kasvupaikalle parhaiten sopivia puulajeja.

Puheenjohtaja totesi, että muutosesitystä ei kannatettu yksimielisesti, jolloin asiasta tulee äänestää.

 Äänestys:

 Puheenjohtaja käynnisti äänestyksen: ne, jotka kannattavat esittelijän muutettua päätösehdotusta äänestävät Jaa, ja ne, jotka kannattavat Valtasen lisäystä, äänestävät Ei.

 Puheenjohtaja päätti äänestyksen ja totesi, että äänet jakautuivat seuraavasti: 3 kpl Jaa-ääntä (Karkinen, Ketola, Kelkka) ja 4 Ei-ääntä (Åström, Salonen, Liljequist, Valtanen), jolloin lisäys voitti.

 

Päätös Yhdyskuntatekniikan lautakunta päätti muutetun päätösehdotuksen mukaisesti seuraavin muutoksin metsästrategian liitteeseen:
- poistetaan kappale 1.1.1
- RAMS taulukko M5 muutetaan muotoon: Taloudelliset arvot ja ekosysteemipalvelut toimivat alueiden pääasiallisena ajurina ja päämääränä. Ilmasto- ja luonnon monimuotoisuustavoitteet huomioidaan myös tässä käyttöluokassa
- lisäys kohtaan 1.1.5, ensimmäinen kappale: Vuosittainen toimenpideohjelma voidaan toteuttaa ketterästi pienalueittain
- 1.1.6 kohta kolme, viimeinen lause muutetaan muotoon: Väärällä kasvupaikalla kasvavat selvästi stressaantuneet puut poistetaan tai jätetään lahopuuksi, kun se on metsätuholain, tuhojen ennalta-ehkäisyn, sekä metsien käytön, turvallisuuden ja viihtyisyyden kannalta hyväksyttävää
- kohtaan 1.1.8 Lausuntotahot: Luettelo muotoon: RAMS 2020 alaluokat M2 ja M3 - ympäristönsuojeluyksikkö, kaavoitus- ja liikennejärjestelmäpalvelut sekä sivistys- ja vapaa-aika palvelut. RAMS 2020 alaluokat M4, M5 - kaavoitus- ja liikennejärjestelmäpalvelut RAMS 2020 alaluokka M1 ja pääluokka S kaavoitus- ja liikennejärjestelmäpalvelut, kunnallistekniikkapalvelut sekä sivistys- ja vapaa-aikapalvelut
- metsiä hoidetaan ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävällä tavalla. Keskeisin talousmetsän tuottama hyöty on puunmyyntitulot. Metsien hoito- ja hakkuutoimenpiteet suunnitellaan ensisijaisesti korkealaatuisen, tuloa tuottavan runkopuun tuottamiseksi. Metsiköitä kasvatetaan pääasiallisesti tasaikäisinä, harvennushakkuin tuotetaan ensivaiheessa kuitupuuta ja uudistushakkuun yhteydessä tukkeja. Metsiköt pyritään uudistamaan luontaisesti, mutta istutuksin voidaan suosia kasvupaikalle parhaiten sopivia puulajeja.

Lautakunnan varajäsen Tarja Ketola jätti päätöksestä eriävän mielipiteen.

 

Tiedoksi

Selostus Yhdyskuntatekniikan lautakunta käsitteli Kirkkonummen uutta metsästrategiaa lautakunnan kokouksessa 29.8.2024. Käsittelyn aikana ei käyty läpi pääasiakirjan liitettä ja yhdyskuntatekniikan lautakunta päätti siirretään liiteasiakirjan käsittelyn seuraavaan kokoukseen.

Päätöshistoria

Yhdyskuntatekniikan lautakunta 29.08.2024 § 83 

Valmistelija Kuntatekniikkapäällikkö Toni Keski-Lusa

 etunimi.sukunimi@kirkkonummi.fi, puh. 09 29671 (vaihde)

Päätösehdotus Yhdyskuntatekniikan johtaja Kauppinen Anna-Kaisa

 Yhdyskuntatekniikan lautakunta päättää:

1. että se merkitsee Kirkkonummen uuden metsästrategian liitteineen osaltaan käsitellyksi

2. esittää kunnanhallitukselle, että se osaltaan käsittelee uuden metsästrategian ja esittää sen valtuustolle hyväksyttäväksi

Käsittely 

 Innofor Oy:n konsultti Erno Lehto liittyi kokoukseen klo 18 asian esittelyn ajaksi ja poistui kokouksesta klo 18.47 pykälän esittelyn jälkeen.

 Yhdyskuntatekniikan lautakunta piti tauon klo 18.46 – 18.55

 Puheenjohtaja esitti, että metsästrategia käydään läpi sivu sivulta, muutosehdotukset tehdään asiakirjaa läpikäytäessä ja niistä päätetään yksi kerrallaan. Käsittelyjärjestys hyväksyttiin.

 Kim Åström teki seuraavan muutosehdotuksen:

 Lause s.3 ”Ilmastotyö vaikuttaa nykypäivänä vahvasti kaikkeen toimintaan ja ohjaa myös kunnan metsänhoitoa” muutetaan muotoon: ”Ilmastotyö vaikuttaa nykypäivänä eri toimintoihin ja myös kunnan metsänhoitoon”

 Puheenjohtaja totesi, että esitystä kannatettiin yksimielisesti.

 Hannu Valtanen teki seuraavan muutosehdotuksen:

 Lisätään 4 kappaleeseen s.3 lause ”Kunnan osuus Kirkkonummen metsien pinta-alasta on kuitenkin vain 5 %.”

 Puheenjohtaja totesi, että esitystä kannatettiin yksimielisesti.

 Ronja Karkinen teki seuraavan muutosehdotuksen:

 Lisätään s.3 kolmanteen kappaleeseen ”Metsien hyvän hoidon päätavoitteita ovat luonnon monimuotoisuuden ja virkistysarvojen vaaliminen sekä hiilensidonnan ja hiilivarastojen kasvattaminen”

 Puheenjohtaja totesi, että esitystä ei kannatettu yksimielisesti, joten asiasta tulee äänestää.

  ÄÄNESTYS

 Puheenjohtaja käynnisti äänestyksen. Ne, jotka kannattavat esittelijän pohjaesitystä äänestävät JAA ja ne, jotka kannattavat muutosesitystä, äänestävät EI.

 Puheenjohtaja päätti äänestyksen. Äänet jakautuivat seuraavasti:

  8 JAA-ääntä (Salonen, Liljequist, Åström, Frimodig, Valtanen, Kelkka, Jäppinen P., Polkko)

  2 EI-ääntä (Karkinen, Ketola), jolloin pohjaehdotus voitti.

 Kim Åström teki seuraavan muutosehdotuksen:

 Muutetaan lause ”Metsistä saadaan tuloja ja monia tuotteita, kuten marja- ja sienisatoja voidaan arvioida myös taloudellisesti" s.3 kappale neljä muotoon ”Metsistä saadaan puun myyntitulojen lisäksi myös monia muita tuotteita, kuten marja- ja sienisatoja”

 Puheenjohtaja totesi, että esitystä kannatettiin yksimielisesti.

 Ronja Karkinen teki seuraavan lisäysehdotuksen:

 Lisätään sivun 3 kuudennen kappaleen jälkeen tekstin: ”Kirkkonummen kunnalla on merkittävä rooli luonnon monimuotoisuuden suojelemisessa omalla alueellaan. Vuoden 2024 lopussa valmistuvassa kunnan LUMO-ohjelmassa linjataan tavoitteita ja toimenpiteitä luonnon köyhtymisen pysäyttämiseksi.”

 Puheenjohtaja totesi, että esitystä kannatettiin yksimielisesti.

 Ronja Karkinen teki seuraavan muutosehdotuksen:

 Muutetaan lause s.4 kappale 2 ”Kunnan metsät tuovat virkistysmahdollisuuksia myös lähikuntien asukkaille ja vierailuja Kirkkonummelle” korvaa lauseen ”Kirkkonummen metsien käyttöpainetta lisää pääkaupunkiseudun läheisyys. Osa siitä kohdistuu luonnollisesti kunnan omistamiin metsiin.”

 Puheenjohtaja totesi, että esitystä kannatettiin yksimielisesti.

 Kim Åström teki seuraavan lisäysehdotuksen:

s.4 viimeinen kappale lauseeseen ”Kunnan metsissä puuston keskitilavuus on lähes 200m3/ha ja vuotuinen kasvu 6 m3/ha/v. Todennäköisesti suojelu- ja arvometsäalueiden puuston keskitilavuus on edellä mainittua suurempi” lisätään ”mutta vuotuinen kasvu taas pienempi”

 Puheenjohtaja totesi, että esitystä kannatettiin yksimielisesti.

 Kim Åström teki seuraavan muutosehdotuksen:

s.5 ”Kunnan metsien hoidossa otetaan huomioon joustavasti kaikki neljä arvokokonaisuutta; ilmastollinen, ekologinen, sosiaalinen ja taloudellinen” muutetaan muotoon ”Kunnan metsien hoidossa otetaan huomioon neljä arvokokonaisuutta; ekologinen, sosiaalinen, taloudellinen ja ilmastollinen.”  

Puheenjohtaja totesi, että esitystä ei kannatettu yksimielisesti, joten asiasta tulee äänestää.

  ÄÄNESTYS

Puheenjohtaja käynnisti äänestyksen. Ne, jotka kannattavat esittelijän pohjaesitystä äänestävät JAA ja ne, jotka kannattavat muutosesitystä, äänestävät EI.

 Puheenjohtaja päätti äänestyksen. Äänet jakautuivat seuraavasti:

  3 JAA-ääntä (Karkinen, Jäppinen P., Ketola)

7 EI-ääntä (Kelkka, Åström, Frimodig, Liljequist, Polkko, Valtanen, Salonen), jolloin muutosehdotus voitti.

 Kim Åström teki seuraavan muutosehdotuksen:

s. 5 korvataan lause ”Määrittämällä metsien hiilitase ja toimenpiteiden vaikutukset hiilitaseeseen varmistetaan hiilijalanjäljen pieneneminen metsissä.” lauseella ”Määrittämällä metsien hiilitase ja toimenpiteiden vaikutukset siihen, mahdollistetaan hiilijalanjäljen pienenemisen seuranta metsissä.”

 Puheenjohtaja totesi, että esitystä kannatettiin yksimielisesti.

 Kim Åström teki seuraavan muutosehdotuksen:

s.6 kappale 2 lisätään teksti: ”Talousmetsissä ja soveltuvin osin muillakin metsäalueilla tavoitteena on hyvä metsien vuotuinen kasvu ja korkealaatuisen puun tuotanto jaksolliseen metsien kasvatukseen perustuen.”

Puheenjohtaja totesi, että esitystä ei kannatettu yksimielisesti, joten asiasta tulee äänestää.

 ÄÄNESTYS

Puheenjohtaja käynnisti äänestyksen. Ne, jotka kannattavat esittelijän pohjaesitystä äänestävät JAA ja ne, jotka kannattavat muutosesitystä, äänestävät EI.

  Puheenjohtaja päätti äänestyksen. Äänet jakautuivat seuraavasti:

 2 JAA-ääntä (Karkinen, Ketola)

7  EI-ääntä (Valtanen, Polkko, Jäppinen P., Salonen, Liljequist, Åström, Frimodig)

 1 TYHJÄ (Kelkka), jolloin muutosehdotus voitti.

 Kim Åström teki seuraavan muutosehdotuksen:

s. 6  lauseesta ”Hoitosuunnitelmassa asetettujen hoitotoimenpiteiden vaikutus nettonieluun on negatiivinen (hiiltä sitoutuu enemmän kuin vapautuu)” poistetaan ”on negatiivinen”

 Puheenjohtaja totesi, että esitystä kannatettiin yksimielisesti.

 Kim Åström teki seuraavan muutosehdotuksen:

s 6 Poistetaan kappale: Hiilitaseen tarkastelulaskenta toteutetaan hyväksytyn hoitosuunnitelman teon yhteydessä luonnosvaiheessa sekä lopullisen hoitosuunnitelman mukaiset toimenpiteet huomioituna laskelmassa. Ennen toimenpiteitä, joita ei ole huomioitu yllä olevassa laskennassa, arvioidaan toimenpiteiden vaikutusta hiilen nettonieluun.’

ja lisätään: Hoitotoimien hiilitaseen arvio- ja tarkastelulaskenta toteutetaan vähintään vuosittain.

 Puheenjohtaja totesi, että esitystä kannatettiin yksimielisesti.

 Ronja Karkinen teki seuraavan lisäysehdotuksen:

s. 6 Korvataan lause ”Suojelu- ja arvometsissä ensisijainen tavoite on huolehtia, että arvokkaiden elinympäristöjen ja uhanalaisten lajien säilyminen ei vaarannu.” lauseella ”Kunnan metsissä huolehditaan, että arvokkaiden elinympäristöjen ja uhanalaisten lajien säilyminen ei vaarannu.”

 Puheenjohtaja totesi, että esitystä kannatettiin yksimielisesti.

 Ronja Karkinen teki seuraavan muutosehdotuksen:

s. 7 otsikon 3 alle lisätään teksti ”Metsässä kulkijalle tärkeää on metsän tuntu. Kunnan metsissä noudatetaan soveltuvin osin jatkuvan kasvatuksen periaatetta virkistysarvojen vaalimiseksi.”

 Puheenjohtaja totesi, että esitystä kannatettiin yksimielisesti.

 Ronja Karkinen teki seuraavan muutosehdotuksen:

s. 7 Pois "Mittausjakso vuosittain, paitsi laajoissa asukaskyselyissä, joita suoritetaan tarpeen mukaan. Kuitenkin vähintään kerran kymmenessä vuodessa. " Tilalle Mittausjakso soveltuvin osin, kuitenkin vähintään kerran valtuustokaudessa.

 Puheenjohtaja totesi, että esitystä kannatettiin yksimielisesti.

 Ronja Karkinen teki seuraavan muutosehdotuksen:

s. 7 poistetaan lause ”Metsien hoidossa huolehditaan metsän eri kasvillisuuskerrosten säilymisestä elinvoimaisina.”  tilalle ”Metsien hoidossa huolehditaan metsälajiston säilymisestä elinvoimaisena.”

 Puheenjohtaja totesi, että esitystä kannatettiin yksimielisesti.

 Kim Åström teki seuraavan lisäysehdotuksen:

s. 7  lisätään kohdan neljä ensimmäisen kappaleen loppuun ”Talousmetsissä ja soveltuvin osin muuallakin jaksollisen kasvatuksen avulla puuston ikärakenteita kehitetään metsiköiden vuotuista kasvua ja hiilitasetta suosiviksi.”

Puheenjohtaja totesi, että esitystä ei kannatettu yksimielisesti, joten asiasta tulee äänestää.

  ÄÄNESTYS

Puheenjohtaja käynnisti äänestyksen. Ne, jotka kannattavat esittelijän pohjaesitystä äänestävät JAA ja ne, jotka kannattavat muutosesitystä, äänestävät EI.

  Puheenjohtaja päätti äänestyksen. Äänet jakautuivat seuraavasti:

 2JAA-ääntä (Ketola, Karkinen)

7 EI-ääntä (Salonen, Valtanen, Polkko, Jäppinen P., Liljequist, Åström, Frimodig)

1 TYHJÄ (Kelkka), jolloin muutosehdotus voitti.

Yhdyskuntatekniikan lautakunta piti tauon tämän kokousasian käsittelyn aikana klo 20.31 – 20.40

 Kim Åström teki seuraavan muutosehdotuksen:

s.7 Kohta 4, 2. bulletti: muutetaan teksti ” Metsänhoitotoimet tehdään oikea-aikaisesti, jolloin puuston kunto säilyy hyvänä, eri kerrokset kehittyvät ja myös taimilla on mahdollista kasvaa puuksi. Kaadetut puut myydään parhaaseen mahdolliseen hintaan.”

muotoon: ”Metsänhoitotoimet sekä harvennus- ja uudistushakkuut tehdään oikea-aikaisesti, jolloin puuston kunto säilyy hyvänä, ja myös taimilla on mahdollista kasvaa puiksi. Puukaupat toteutetaan mahdollisuuksien mukaan hankekohtaisesti vuosittaisen toimenpideohjelman pohjalta ketterästi toteutettavin kilpailuin parhaaseen mahdolliseen hintaan”

Puheenjohtaja totesi, että esitystä ei kannatettu yksimielisesti, joten asiasta tulee äänestää.

 ÄÄNESTYS

Puheenjohtaja käynnisti äänestyksen. Ne, jotka kannattavat esittelijän pohjaesitystä äänestävät JAA ja ne, jotka kannattavat muutosesitystä, äänestävät EI.

  Puheenjohtaja päätti äänestyksen. Äänet jakautuivat seuraavasti:

 2 JAA-ääntä (Karkinen, Ketola)

8  EI-ääntä (Polkko, Frimodig, Salonen, Valtanen, Åström, Liljequist, Jäppinen P., Kelkka), jolloin muutosehdotus voitti.

Kim Åström teki seuraavan muutosehdotuksen:

s. 8 mittariluettelosta poistetaan "Toteutuneiden virkistysmetsähakkuiden määrä"

 Ehdotusta kannatettiin yksimielisesti.

 Kim Åström teki seuraavan muutosehdotuksen:

s. 8 toiseen kappaleeseen lisätään mittariluetteloon:

”Metsien hoidon, käytön ja hallinnon talous: kustannukset ja tulot.”

 Puheenjohtaja totesi, että esitystä kannatettiin yksimielisesti.

Kim Åström teki seuraavan muutosehdotuksen:

poistetaan mittariluettelosta:

• Metsänhoidollisin toimin lisätään metsien vuotuista arvokasvua

 Mittarit:

 o Toteutuneet hakkuut vs. vuotuinen kasvu

 o Toteutuneet metsänhoitotyöt

 o Kustannusten ja tulojen säännöllinen seuranta  

 Puheenjohtaja totesi, että esitystä kannatettiin yksimielisesti.

 Kim Åström teki seuraavan muutosehdotuksen:

s. 8 ensimmäinen kappale: lause ”Kunnan metsiä käytetään, hallinnoidaan ja hoidetaan parhaalla mahdollisella tavalla ilmastotyön, luonnon monimuotoisuuden ja yhteisten virkistysarvojen tavoitteiden lähtökohdista” muutetaan muotoon ”Kunnan metsiä käytetään, hallinnoidaan ja hoidetaan parhaalla mahdollisella tavalla ilmastotyön, luonnon monimuotoisuuden, yhteisten virkistysarvojen ja taloudellisten tavoitteiden lähtökohdista.”

Puheenjohtaja totesi, että esitystä ei kannatettu yksimielisesti, joten asiasta tulee äänestää.

  ÄÄNESTYS

Puheenjohtaja käynnisti äänestyksen. Ne, jotka kannattavat esittelijän pohjaesitystä äänestävät JAA ja ne, jotka kannattavat muutosesitystä, äänestävät EI.

  Puheenjohtaja päätti äänestyksen. Äänet jakautuivat seuraavasti:

 2 JAA-ääntä (Karkinen, Ketola)

7  EI-ääntä (Jäppinen P., Valtanen, Salonen, Polkko, Åström, Frimodig, Liljequist)

 1  TYHJÄ (Kelkka), jolloin muutosehdotus voitti

 Ronja Karkinen teki seuraavan muutosehdotuksen:

s. 8 kappaleesta viisi poistetaan lause: ”Tällöin tuloa muodostuisi hiilidioksiditonnien myymisestä, mikäli laadukas tuotantoprojekti on mahdollista toteuttaa kunnan metsissä.”

 Puheenjohtaja totesi, että esitystä kannatettiin yksimielisesti.

Kim Åström teki seuraavan muutosehdotuksen:

s.9 ensimmäiseen kappaleeseen lisätään ”Puustotietojen osalta se perustuu inventointitietoihin (ikärakenne, puulajit, tilavuus, vuotuinen kasvu). Tältä pohjalta laaditaan suurimman kestävän vuotuisen hakkuumäärän arvio sekä vuosittain toteutettava hakkuumäärä.”

Puheenjohtaja totesi, että esitystä ei kannatettu yksimielisesti, joten asiasta tulee äänestää.

 ÄÄNESTYS

Puheenjohtaja käynnisti äänestyksen. Ne, jotka kannattavat esittelijän pohjaesitystä äänestävät JAA ja ne, jotka kannattavat muutosesitystä, äänestävät EI.

  Puheenjohtaja päätti äänestyksen. Äänet jakautuivat seuraavasti:

  2 JAA-ääntä (Karkinen, Ketola)

8  EI-ääntä (Salonen, Polkko, Valtanen, Frimodig, Åström, Kelkka, Jäppinen P., Liljequist),  jolloin muutosehdotus voitti.

Kim Liljequist poistui kokouksesta tämän kokousasian käsittelyn aikana klo 21.13 ja pöytäkirjantarkastajana jatkaa Pekka Jäppinen

Kim Åström teki seuraavan muutosehdotuksen:

s.9. kuvassa 2 teksti "VIRKISTYSMETSIEN HOITOSUUNNITELMA HOIDETTAVILLE METSILLE" korvataan tekstillä "HOITOSUUNNITELMA MUILLE METSILLE"

ja teksti "SUOJELULLISESTI ARVOKKAIDEN METSIEN LUONNONHOITO" korvataan tekstillä "SUOJELU- JA ARVOMETSIEN LUONNONHOITO"

 Puheenjohtaja totesi, että esitystä kannatettiin yksimielisesti. 

 Kim Åström teki seuraavan muutosehdotuksen:

s. 9 toisen kappaleen jälkeen lisätään teksti ”Metsäalueiden / palstojen luokitukset ovat määräaikaisia ja tuodaan alueittain Yhdyskuntatekniikan lautakunnalle päätettäväksi kerran valtuustokaudessa tai tarpeen vaatiessa”

 Puheenjohtaja totesi, että esitystä kannatettiin yksimielisesti.

 Esittelijä jätti seuraavan muutetun päätösehdotuksen:

Lautakunta päättää hyväksyä omalta osaltaan "Kirkkonummen kunnan metsien hoito" -ohjelman kokouksessa hyväksyttyjen muutosten mukaisesti. Ohjelman liiteasiakirja tuodaan päätettäväksi lautakunnan seuraavaan kokoukseen.

Aleksander Polkko poistui klo 21.33 tämän kokousasian käsittelyn jälkeen ja pöytäkirjantarkastajaksi Antti Salonen.

Päätös Yhdyskuntatekniikan lautakunta päätti muutetun päätösehdotuksen mukaisesti hyväksyä omalta osaltaan Kirkkonummen kunnan metsien hoito”- ohjelman kokouksessa hyväksyttyjen muutosten mukaisesti ja että ohjelman liiteasiakirjat tuodaan päätettäväksi lautakunnan seuraavaan kokoukseen.

Tiedoksi

Selostus Kirkkonummen uusi metsästrategia luonnos liitteineen on ollut nähtävillä 1.12.2023 – 19.1.2024 ja metsästrategiaan on pyydetty lausunnot kunnan eri yksiköiltä. Metsästrategiaan saatiin yhteensä 46 palautetta ja lausuntoa. Lisäksi nähtävilläolon aikana järjestettiin kuntalaistilaisuus 10.1.2024, jossa annettiin palautetta nähtävillä olevasta metsästrategiasta.

 Yleisesti palautetta metsästrategia luonnokseen annettiin virkistys ja luontoarvojen turvaamisesta ja hakkuiden voimakkuuteen liittyen, avohakkuuta ei kannatettu. Selvästi osa palautteesta perustui muihin kuin kunnan omistamiin metsiin. Monin paikoin kritisoitiin strategian ja liitteiden ristiriitaisuutta sekä luonnoksen viimeistä lausetta ” Ilmastolliset, ekologiset ja sosiaaliset arvoperiaatteet eivät saa kohtuuttomasti rajoittaa ja/tai rasittaa metsien taloudellista käyttöä”. Nämä johtuivat pitkälti päätösprosessin aikana tehdyistä muutoksista. Myös ilmastonmuutoksen hillintä ja metsien hiilivarastojen huomioiminen sai kommentteja.

 Kirkkonummen metsästrategiaa on muokattu saadun palautteen perusteella ja se pyrkii vastaamaan mahdollisimman hyvin kuntalaisten odotuksiin kunnan metsiin liittyen. Tämän päätöksen liitteenä on yhdyskuntatekniikan lautakunnan vastaukset saatuihin palautteisiin. Myös kunnan omistamien metsäisten alueiden paikkatietoja selvitettiin ja päivitettiin työn aikana ja metsästrategiassa on nyt esitetty päivitetyt tiedot. Kunta omistaa tällä hetkellä noin 2000 ha metsäisiä ympäristöjä (sisältäen mm. kalliomaita ja niittyjä). Metsäsuunnittelun piirissä on kirjattuna kasvullista metsämaata runsas 1134 ha ja kitukasvuista kallio- ja metsämaata n. 173 ha. Kunnassa on suojelualueita noin 623 ha ja lisäksi metsälain mukaisia ympäristöjä 73,4 ha sekä arvometsäalueita näiden lisäksi 131 ha.

 Metsästrategian laadinnan aikana kunnan valtuusto on hyväksynyt uuden kuntastrategian. Kuntastrategian jalkauttamistyössä on päädytty siihen, että kuntastrategian mukaiset strategiset ohjeet nimetään siten, että niissä ei käytetä strategia-sanaa vaan käytetään ohje-, suunnitelma- tms. sanaa. Metsästrategia on nimetty: Kirkkonummen metsienhoito.

Päätöshistoria

Kunnanhallitus 25.09.2023 § 302 

Valmistelija Kuntatekniikkapäällikkö Keski-Lusa Toni

 etunimi.sukunimi@kirkkonummi.fi, puh. 09 29671 (vaihde)

Päätösehdotus Kunnanjohtaja Sailas Virpi

 Kunnanhallitus päättää valtuuttaa kunnallistekniikkapalveluiden kunnossapitoyksikön asettamaan liitteenä olevan metsästrategialuonnoksen nähtäville sekä pyytämään strategiasta lausunnot.

Käsittely Yhdyskuntatekniikan johtaja Anna-Kaisa Kauppinen ja kuntatekniikkapäällikkö Toni Keski-Lusa esittelivät asiaa kokouksessa. Kuntatekniikkapäällikkö Toni Keski-Lusa poistui kokouksesta tämän pykälän jälkeen klo 17.33.

Puheenjohtaja julisti keskustelun päättyneeksi ja totesi että keskustelun aikana on jätetty vastaehdotuksia seuraavasti:

Jäsen Matti Kaurilan vastaehdotus:

Kunnanhallitus päättää hyväksyä omalta osaltaan liitteenä olevan metsästrategian (luonnoksen) ja esittää kunnanvaltuustolle metsästrategian hyväksymistä ja sen julkaisemista tämän jälkeen viipymättä kunnan verkkosivuilla.

Vastaehdotusta kannattivat Kim Männikkö ja Ari Harinen.

Vastaehdotusta ei hyväksytty yksimielisesti joten puheenjohtaja totesi, että asiasta on äänestettävä.

Puheenjohtaja ehdotti, että asiasta äänestetään niin, että ne jotka kannattavat päätösehdotuksen hyväksymistä äänestävät JAA, ja ne jotka kannattavat Matti Kaurilan vastaehdotuksen hyväksymistä äänestävät EI.

Äänestysjärjestys hyväksyttiin.

Äänestyksessä annettiin 9 JAA ääntä ja 4 EI ääntä.

Päätösehdotus sai enemmän ääniä ja voitti.

JAA äänestivät: Ulf Kjerin, Anneli Granström, Saara Huhmarniemi, Timo Haapaniemi, Piia Aallonharja, Markus Myllyniemi, Kati Kaihlaranta, Kim Liljequist ja Antti Kilappa

EI äänestivät: Matti Kaurila, Anna Sahiluoma, Kim Männikkö ja Ari Harinen.

Jäsen Saara Huhmarniemen lisäysehdotus:

Metsästrategian liitteet asetetaan nähtäville metsästrategian yhteydessä. Kuntalaisten osallisuuden ja päätöksenteon avoimuuden kannalta on tärkeää, että strategia asetetaan nähtäville kokonaisuudessaan. Kuntalaisilla on oltava mahdollisuus nähdä, esimerkiksi mitä metsäalueita nähtävillä oleva metsästrategia käsittelee.

Lisäysehdotusta kannattivat Markus Myllyniemi ja Kati Kaihlaranta.

Lisäysehdotusta ei hyväksytty yksimielisesti joten puheenjohtaja totesi, että asiasta on äänestettävä.

Puheenjohtaja ehdotti että asiasta äänestetään niin, että ne jotka hyväksyvät pohjaehdotuksen äänestävät JAA, ja ne jotka hyväksyvät Saara Huhmarniemen lisäysehdotuksen äänestävät EI.

Äänestysjärjestys hyväksyttiin.

Äänestyksessä annettiin 6 JAA ääntä ja 7 EI ääntä.

EI sai enemmän ääniä, joten Saara Huhmarniemen lisäysehdotus liitteiden lisäämiseksi sai enemmän ääniä ja voitti.

JAA äänestivät Ari Harinen, Kim Liljequist, Timo Haapaniemi, Matti Kaurila, Antti Kilappa ja Kim Männikkö

EI äänestivät Markus Myllyniemi, Ulf Kjerin, Piia Aallonharja, Saara Huhmarniemi, Anna Sahiluoma, Anneli Granström ja Kati Kaihlaranta.

Päätös Kunnanhallitus päätti valtuuttaa kunnallistekniikkapalveluiden kunnossapitoyksikön asettamaan liitteenä olevan metsästrategialuonnoksen nähtäville sekä pyytämään strategiasta lausunnot.

Lisäksi kunnanhallitus päätti että metsästrategian liitteet asetetaan nähtäville metsästrategian yhteydessä.

Selostus Metsästrategian päivitystä on valmisteltu kunnanhallituksen päätöksen 9.11.2020 § 394 mukaisesti. Yhdyskuntateknikan lautakunta on käsitellyt metsästrategiaa kokouksissaan 19.1. ja 22.5. Kokouksessaan 31.08.2023 § 92 lautakunta päätti esittää kunnanhallitukselle metsästategian nähtäville asettamista ja päätti samalla useista muutoksista strategian tekstiin ja poistaa strategian liiteaineistot.

Kunnanhallitukselle tuodaan tiedoksi oheismateriaalina myös lautakunnalle esitetty viranhaltijoiden valmistelema metsästrategialuonnos.

Päätöshistoria

Yhdyskuntatekniikan lautakunta 31.08.2023 § 92 

Valmistelija Kuntatekniikkapäällikkö Keski-Lusa Toni

 etunimi.sukunimi@kirkkonummi.fi

Päätösehdotus Yhdyskuntatekniikan johtaja Kauppinen Anna-Kaisa

 Yhdyskuntatekniikan lautakunta päättää:

1. että se merkitsee uuden metsästrategian osaltaan käsitellyksi

2. esittää kunnanhallitukselle, että se osaltaan käsittelee uuden metsästrategian ja valtuuttaa kunnallistekniikkapalveluiden kunnossapitoyksikön asettamaan uuden metsästrategian nähtäville sekä pyytämään strategiasta lausunnot

Käsittely Käsittelyn aikana Hannu Valtanen teki muutosehdotuksen, joka on pöytäkirjan liitteenä.

 Matti Kaurila, Aleksander Polkko, Antti Salonen ja Pekka Jäppinen kannattivat esitystä.

 Puheenjohtaja totesi, että esitystä ei kannateta yksimielisesti, joten asiasta tulee äänestää.

 ÄÄNESTYS

 Puheenjohtaja käynnisti äänestyksen. Ne, jotka kannattavat esittelijän pohjaesitystä äänestävät JAA ja ne, jotka kannattavat Hannu Valtasen muutosesitystä, äänestävät EI.

 Puheenjohtaja päätti äänestyksen. Äänet jakautuivat seuraavasti:

 2 JAA-ääntä (Jäppinen S., Karkinen)

 7 EI-ääntä (Jäppinen P., Liljequist, Valtanen, Salonen, Frimodig, Polkko, Kaurila)

 1 TYHJÄ (Kelkka), jolloin Hannu Valtasen ehdotus voitti.

Hannu Valtanen teki muutosesityksen koskien metsästrategian kohtaa 1.6.

Matti Kaurila, Aleksander Polkko, Antti Salonen ja Pekka Jäppinen kannattivat esitystä.

Puheenjohtaja totesi, että esitystä ei kannateta yksimielisesti, joten asiasta tulee äänestää.

ÄÄNESTYS

Puheenjohtaja käynnisti äänestyksen. Ne, jotka kannattavat pohjaesitystä, äänestävät JAA ja ne, jotka kannattavat Hannu Valtasen esitystä, äänestävät EI.

Puheenjohtaja päätti äänestyksen. Äänet jakautuivat seuraavasti:

8 EI-ääntä (Frimodig, Jäppinen P., Kaurila, Salonen, Kelkka, Valtanen, Liljequist, Polkko)

2 JAA-ääntä (Jäppinen S., Karkinen), jolloin Hannu Valtasen esitys voitti.

 Kim Liljequist teki seuraavan lisäysehdotuksen:

 LISÄYS metsästrategian kohtaan 1.6: "Metsähoidossa, sen suunnittelussa ja toteutuksessa käytetään tarvittaessa ulkopuolista asiantuntija-apua."

 Matti Kaurila, Aleksander Polkko, Antti Salonen ja Josephine Frimodig kannattivat lisäystä.

 Puheenjohtaja totesi, että esitystä kannatettiin yksimielisesti.

 Kim Liljequist teki seuraavan lisäysehdotuksen

 LISÄYS metsästrategian kohtaan 1.6: "Ilmastolliset, ekologiset ja sosiaaliset arvoperiaatteet eivät saa kohtuuttomasti rajoittaa ja/tai rasittaa metsien taloudellista käyttöä."

 Aleksander Polkko, Josephine Frimodig, Jenny Snellman ja Antti Salonen kannattivat esitystä.

 Puheenjohtaja totesi, että esitystä ei kannateta yksimielisesti, joten asiasta tulee äänestää.

 ÄÄNESTYS

 Puheenjohtaja käynnisti äänestyksen. Ne, jotka kannattavat Hannu Valtasen pohjaesitystä, äänstävät JAA ja ne, jotka kannattavat Kim Liljequistin lisäyksen lisäämistä Hannu Valtasen pohjaesitykseen, äänestävät EI.

 Puheenjohtaja päätti äänestyksen. Äänet jakautuivat seuraavasti:

 6 EI-ääntä (Kaurila, Frimodig, Liljequist, Salonen, Polkko, Valtanen)

 4 JAA-ääntä(Jäppinen S., Jäppinen P., Karkinen, Kelkka), jolloin Liljequistin lisäys lisätään.

 Ronja Karkinen teki seuraavan ehdotuksen:

 Vedetään kaaviossa kuntalaiset -alapalkista nuolet viemään sivuille ylösmenevän nuolen sijaan.

 Sanni Jäppinen kannatti ehdotusta.

 Puheenjohtaja totesi, että esitystä ei kannateta yksimielisesti, joten asiasta tulee äänestää.

 ÄÄNESTYS

 Puheenjohtaja käynnisti äänestyksen. Ne, jotka kannattavat nykyistä muotoilua, äänestävät JAA ja ne, jotka kannattavat Ronja Karkisen muutosta, äänestävät EI.

 Puheenjohtaja päätti äänestyksen. Äänet jakautuivat seuraavasti:

 5 EI-ääntä (Jäppinen P., Karkinen, Salonen, Jäppinen S., Kelkka)

 2 JAA- ääntä (Polkko, Valtanen)

 3 TYHJÄÄ (Liljequist, Frimodig, Kaurila), jolloin Ronja Karkisen ehdotus voitti.

 Ronja Karkinen teki seuraavan ehdotuksen:

 Muutetaan liitteen 1.1.7. kappaleessa: Osallistamisessa annetaan kuntalaisille, järjestöille ja muille tahoille mahdollisuus LAUSUA LUONTOMETSÄsuunnitelmAN JA TOIMENPIDEOHJELMAN ehdotuksista. LAUSUNNOISTA tehty kooste ja vastineet liitetään lautakunnan käsittelyAINEISTOON.

 Puheenjohtaja totesi, että yllämainittu ehdotus on rauennut Hannu Valtasen ensimmäisen muutosehdotuksen voittaessa alkuperäisen ehdotuksen. Hannu Valtasen voittanut muutosehdotus poisti strategian liitteet.

 Ronja Karkinen teki seuraavan ehdotuksen:

 Asukas- ja käyttäjätyytyväisyyttä seurataan kymmenen vuoden sijaan tiheämmin, jotta varmistetaan kuntalaisten tyytyväisyys ja osallistaminen.

 Josephine Frimodig, Kim Liljequist, Sanni Jäppinen, Teemu Kelkka, Antti Salonen ja Hannu Valtanen kannattivat esitystä.

 Esitystä kannatettiin yksimielisesti.

 Ronja Karkinen teki seuraavan esityksen:

 Lähi-ja virkistysmetsien luokista poistetaan mahdollisuus aukkohakkuisiin. Tämä kunnioittaa asukkaiden strategian kuntalaiskyselyssä esittämiä toiveita luonnontilaisesta ja virkistävästä metsäkokemuksesta.

 Sanni Jäppinen ja Pekka Jäppinen kannattivat esitystä.

 Puheenjohtaja totesi, että esitystä kannatettiin yksimielisesti.

Päätös Yhdyskuntatekniikan lautakunta päätti:

1. että se merkitsee uuden metsästrategian osaltaan käsitellyksi

2. esittää kunnanhallitukselle, että se osaltaan käsittelee uuden metsästrategian ja valtuuttaa kunnallistekniikkapalveluiden kunnossapitoyksikön asettamaan uuden metsästrategian nähtäville sekä pyytämään strategiasta lausunnot

3. hyväksyä liitteen mukaiset muutokset

4. hyväksyä seuraavat muutokset:

4.1. LISÄYS metsästrategian kohtaan 1.6: "Metsähoidossa, sen suunnittelussa ja toteutuksessa käytetään tarvittaessa ulkopuolista asiantuntija-apua."

4.2. LISÄYS metsästrategian kohtaan 1.6: "Ilmastolliset, ekologiset ja sosiaaliset arvoperiaatteet eivät saa kohtuuttomasti rajoittaa ja/tai rasittaa metsien taloudellista käyttöä."

4.3. Vedetään kaaviossa kuntalaiset -alapalkista nuolet viemään sivuille ylösmenevän nuolen sijaan.

4.4. Asukas- ja käyttäjätyytyväisyyttä seurataan kymmenen vuoden sijaan tiheämmin, jotta varmistetaan kuntalaisten tyytyväisyys ja osallistaminen.

4.5. Lähi-ja virkistysmetsien luokista poistetaan mahdollisuus aukkohakkuisiin. Tämä kunnioittaa asukkaiden strategian kuntalaiskyselyssä esittämiä toiveita luonnontilaisesta ja virkistävästä metsäkokemuksesta.

Jäsenet Ronja Karkinen ja Sanni Jäppinen jättivät päätöksestä eriävän mielipiteen.

Selostus Uusi Kirkkonummen kunnan metsästrategia, joka koskee Kirkkonummen kunnan omistamia metsiä, sisältää metsästrategian ja strategian liitteen.  Liitteessä on esitelty toimintaperiaatteita, metsien käsittelyperiaatteet RAMS 2020 kunnossapitoluokissa ja sanasto.

 Metsästrategian päivityksessä ja siihen liittyvässä liitteessä on otettu huomioon helmikuussa 2022 järjestetyn metsästrategian kuntalaiskyselyn tulokset, yhdyskuntatekniikan lautakunnan 22.10.2020 § 112 päätöksessä esitetyt päivitystarpeet, 19.01.2023 § 5 käymät evästykset kannatusten mukaisesti sekä 25.05.2023 § 60 kokouksessa esiin tuodut ehdotukset siltä osin kuin mahdollista. Myös valtuuston 08.03.2021 hyväksymä Kirkkonummen kunnan kestävän energian ja ilmaston toimintasuunnitelma (SECAP) huomioitu. Liitteitä on tarkennettu entisestä.

Yhdyskuntatekniikan lautakunta 25.05.2023 § 60 

Valmistelija Kuntatekniikkapäällikkö Keski-Lusa Toni

 etunimi.sukunimi@kirkkonummi.fi

Päätösehdotus Yhdyskuntatekniikan johtaja Kauppinen Anna-Kaisa

 Yhdyskuntatekniikan lautakunta päättää:

1. että se merkitsee uuden metsästrategian osaltaan käsitellyksi

2. esittää kunnanhallitukselle, että se osaltaan käsittelee uuden metsästrategian ja valtuuttaa kunnallistekniikkapalveluiden kunnossapitoyksikön asettamaan uuden metsästrategian nähtäville sekä pyytämään strategiasta lausunnot

Käsittely Käsittelyn aikana Kim Liljequist teki seuraavan vastaesityksen:

 VASTAESITYS: Metsästrategian sivu 4/7, kohta 1.3 “Kunnan ilmastotyön vaikutus metsästrategiaan” loppuun lisätään teksti: Ilmastolliset, ekologiset ja sosiaaliset arvoperiaatteet eivät saa kohtuuttomasti rajoittaa ja/tai rasittaa metsien taloudellista käyttöä.

 Matti Kaurila, Josephine Frimodig, Jenny Snellman ja Antti Salonen kannattivat esitystä.

 Lisäksi Kim Liljequist teki myös seuraavan vastaesityksen:

 VASTAESITYS: Metsästrategian sivu 4/7, kohta 1.3: “Kunnan ilmastotyön vaikutus metsästrategiaan” loppuun lisätään teksti: Metsämaiden osittainen myynti on pidettävä vaihtoehtoisena keinona kunnan metsien taloudellisen järkevyyden ja tasapainon varmistamiseksi.

 Josephine Frimodig kannatti esitystä.

 Hannu Valtanen teki vastaesityksen metsästrategiaan. Hannu Valtasen vastaesitys on pöytäkirjan liitteenä.

 Matti Kaurila kannatti esitystä

 Lisäksi Hannu Valtanen vastaesityksen

 luku 1.2 kpl 3: Kunnan metsätaloussuunnitelma kattaa runsaat 1300 ha metsätalouden maata. Puuston tilavuus tällä alueella on 260 000 m3, josta kuusta ja mäntyä molempia 35 %, koivua ja muita lehtipuita 30 %. Puuston keskitilavuus on lähes 200 m3/ha. Metsien ikärakenne on painottunut varttuneisiin ja vanhoihin metsiin: metsistä 55 % on yli 60 vuotista, 38 % on 20-60 vuotista ja nuoria metsiä, alle 20 vuotista on 8 % pinta-alasta. Metsien vuotuinen kasvu on n. 8500 m3/v, eli 6 m3/ha/v. Toteutunut hakkuupolitiikka on merkinnyt, että vuotuinen kasvu taantuu ja ikärakenne edelleen vinoutuu. Hiilivarasto kasvaa, mutta vuosittainen hiilinielu vähenee.

 Matti Kaurila kannatti esitystä.

 Lisäksi Hannu Valtanen teki seuraavan vastaesityksen:

 Metsästrategiaan lisätään liite RAMS-luokittelusta

 Pekka Jäppinen teki seuraavan palautusehdotuksen:

 Ehdotan, että metsästrategia palautetaan uudelleenvalmisteluun siten, että Hannu Valtasen kokouksessa esitetämä muokattu metsästragia sekä kokouksessa esiin tuodut otetaan valmistelussa huomioon.

 Teemu Kelkka ja Sanni Jäppinen kannattivat ehdotusta

 Ronja Karkinen teki seuraavan palautusehdotuksen:

 Muotoillaan niin, että metsien tulisi toimia hiilinieluina koko ajan, ei vain pitkällä aikavälillä. Muotoillaan myös niin, että hiilitaselaskelmat tehdään ennen kymmenvuotista metsäsuunnitelmaa. Muotillaan niin, että arvojen tasa-arvon sijaan uskalletaan asettaa haluamamme asiat arvojärjestykseen strategisesti.

 Sanni Jäppinen kannatti palautusehdotusta.

 Puheenjohtaja totesi, että Pekka Jäppisen ja Ronja Karkisen palautusehdotukset äänestetään toisiaan vastaan.

 Puheenjohtaja käynnisti äänestyksen: Ne, jotka kannattivat Pekka Jäppisen palautusehdotusta äänestävät JAA ja ne, jotka kannattavat Ronja Karkisen palautusehdotusta äänestävät EI.

 Puheenjohtaja päätti äänestyksen. Äänet jakautuivat seuraavasti:

  8 JAA-ääntä (Frimodig, Salonen, Snellman, Valtanen, Liljequist, Kaurila, Jäppinen P., Kelkka)

 2 EI-ääntä (Karkinen, Jäppinen S.), jolloin Pekka Jäppisen palautusehdotus voitti.

 Pekka Jäppisen palautusehdotusta ei kannatettu yksimielisesti, joten puheenjohtaja totesin, että asiasta tulee äänestää. Ne, jotka kannattavat asian jatkokäsittelyä, äänestävät JAA ja ne, jotka kannattavat Pekka Jäppisen palautusehdotusta, äänestävät EI.

 Äänet jakautuivat seuraavasti:

 1 JAA-ääni (Karkinen)

 9 EI-ääntä (Jäppinen P., Salonen, Kelkka, Jäppinen S., Snellman, Valtanen, Liljequist, Kaurila, Frimodig), jolloin Pekka Jäppisen palautusehdotus, jossa Hannu Valtasen kokouksessa esitetämä muokattu metsästragia sekä kokouksessa esiin tuodut otetaan valmistelussa huomioon, voitti.

Päätös Yhdyskuntatekniikan lautakunta päätti

1.palauttaa asian valmisteluun

2. että Hannu Valtasen kokouksessa esitetämä muokattu metsästragia sekä kokouksessa esiin tuodut ehdotukset otetaan valmistelussa huomioon

3. että asia tuodaan uudelleen käsittelyyn joko seuraavaan lautakunnan kokoukseen tai kesän jälkeiseen kokoukseen

Tiedoksi

Selostus Uusi Kirkkonummen kunnan metsästrategia sisältää Metsästrategian ja strategian liitteen. Liitteessä on esitelty toimintaperiaatteita, metsien käsittelyperiaatteet RAMS 2020 kunnossapitoluokissa ja sanasto.

 Metsästrategian päivityksessä ja siihen liittyvässä liitteessä on otettu huomioon yhdyskuntatekniikan lautakunnan 22.10.2020 § 112 päätöksessä esitetyt päivitystarpeet sekä 19.01.2023 § 5 käymät evästykset kannatusten mukaisesti.

 Metsästrategian onnistunut toteuttaminen edellyttää kunnallistekniikkapalveluissa metsiin liittyvän osaamisen lisäämistä sekä riittävien määrärahojen varaamista osaamisen varmistamiseksi.

Yhdyskuntatekniikan lautakunta 19.01.2023 § 5 

Valmistelija kuntatekniikkapäällikkö Toni Keski-Lusa, etunimi.sukunimi@kirkkonummi.fi

Esittelijä Yhdyskuntatekniikan johtaja Kauppinen Anna-Kaisa

Päätösehdotus Yhdyskuntatekniikan lautakunta päättää 
 
1
että se merkitsee uuden metsästrategian osaltaan käsitellyksi

2
esittää kunnanhallitukselle, että se osaltaan käsittelee uuden metsästrategian ja valtuuttaa kunnallistekniikkapalveluiden kunnossapitoyksikön asettamaan uuden metsästrategian nähtäville sekä pyytämään strategiasta lausunnot

Käsittely Puheenjohtaja esitti käsittelyn tavaksi käydä evästyskeskustelua lautakunnan keskuudessa. Hyväksytyt evästykset huomioidaan kannatusten mukaisesti. Käsittelyjärjestys hyväksyttiin yksimielisesti.

Lautakunta kävi evästyskeskustelua.

Esitetyt evästykset:

Sanni Jäppinen esitti seuraavan evästysehdotuksen; - Kartta kunnan metsäomistuksesta ja asukaskyselyn tulokset mukaan seuraavaan käsittelyyn.
Ehdotusta kannattivat Ronja Karkinen, Kim Liljequist, Jenny Snellman, Pekka Jäppinen, Matti Kaurila, Teemu Kelkka ja Josephine Frimodig.

Käsittelyn aikana Hannu Valtanen teki seuraavan evästysehdotuksen; Esitän, että kokousmateriaaleissa olevaa metsästrategialuonnosta ei yksityiskohtaisesti käsitellä. Asiasta tulee käydä yleiskeskustelu ja evästää kunnan virkahenkilöstö valmistelemaan uusi, nyt esitettyä luonnosta tiiviimpi metsästrategia. Sen ei pidä puuttua yksityiskohtiin, vaan antaa metsäisiin alueisiin liittyvälle päätöksenteolle ja toiminnalle päämäärät ja tavoitteet.
Evästystä kannattivat Matti Kaurila, Aleksander Polkko, Kim Liljequist, Jenny Snellman, Pekka Jäppinen ja Josephine Frimodig.

Pekka Jäppinen esitti seuraavan evästysehdotuksen; Strategiassa tulee tuoda selkeästi esille kunnan metsäomistus vs metsäpinta-ala kunnassa, jotta saadaan kuva mittakaavasta mitä strategia koskee.
Ehdotusta kannattivat Jenny Snellman, Sanni Jäppinen, Ronja Karkinen, Teemu Kelkka, Matti Kaurila ja Hannu Valtanen.

Ronja Karkinen esitti seuraavan evästysehdotuksen; Asukas- ja käyttäjätyytyväisyyttä olisi hyvä seurata useammin kuin kymmenen vuoden välein.
Ehdotusta kannattivat Sanni Jäppinen, Kim Liljequist, Jenny Snellman ja Josephine Frimodig.

Ronja Karkinen esitti seuraavan evästysehdotuksen; Hoitosuunnitelmat esitellään jatkossakin alueittain asukkaille (Keskusta, Masala ja Veikkola.)
Ehdotusta kannattivat Teemu Kelkka ja Sanni Jäppinen.

Hannu Valtanen esitti seuraavan evästysehdotuksen; Omalta osaltani haluan metsästrategian vastaavan seuraaviin kysymyksiin / käsittelevän seuraavia asioita:
1. Miksi kunta julkaisee metsästrategian?
- Esimerkiksi näin:” Strategia antaa tavoitteellisen ohjeistuksen sille, miten kunnan omistuksessa olevia metsäisiä alueita hoidetaan, käytetään ja hallinnoidaan.”
2. Kuvaus Kirkkonummen kunnan metsävaroista ja niiden hoidon, käytön ja hallinnan kehikko
- Kuvaus kattaa yksityismetsät, valtion metsät ja kunnan metsät (nyt esittelyteksti toteaa, että kunnan omistamia metsiä on 2 700 ha, mutta kunnan metsänhoitosuunnitelman mukaan niitä on 1 321 ha?).
- Kuvaus voimassa olevasta ohjaavasta lainsäädännöstä (metsälaki, luonnonsuojelulaki yms.) sekä vapaaehtoisista ohjaustoimista, kuten PEFC- ja FSC-metsäsertifiointi, sekä lyhyt kuvaus näiden ohjausvaikutuksista sekä laajuudesta kunnassa.
3. Mitä metsäisiä alueita metsästrategia koskee?
4. Metsästrategian liittymäkohdat kunnan muihin strategioihin (kuntastrategia, ilmastostrategia jne.)
5. Metsästrategian keskeiset päämäärät ja tavoitteet
- Metsien hoidolle, käytölle ja hallinnolle voidaan määritellä esim. seuraava tavoite: ”Kunnan omistamia metsäisiä alueita hoidetaan lainsäädännön ja sertifioinnin periaatteiden mukaisesti ekologisesti, sosiaalisesti, kulttuurisesti ja taloudellisesti kestävällä tavalla ottaen huomioon, että kosteikkoalueilla myös ns. jatkuvan kasvatuksen toteuttaminen on mahdollista”
- kohtien 2. ja 4. sisällöstä tehtävät johtopäätökset:
o kunnan suhteellisen pieni metsänomistus korostaa niiden käyttöä ensisijaisesti kuntalaisten virkistysalueina
o kunnan omistamien metsien merkitys hiilinieluina ja luonnon monimuotoisuuden turvaajana on silti tärkeä; nämä päämäärät ovat mukana niin lainsäädännössä kuin sertifioinneissakin
o kunnan talous huomioon ottaen kunnan metsät tuottavat myös puunmyyntituloja. Myynnit tulee toteuttaa kustannustehokkaasti ja koko metsäisten alueiden hoidon, käytön ja hallinnan kustannuksia ja tuloja on seurattava vuosittain.
6. Kunnan omistamien metsien hoito- ja käyttöluokitus
- Kunta halunnee käyttää Viherympäristöliiton luokitusta metsäisille alueille - Lyhyt kuvaus pinta-aloineen siitä, miten metsät luokitellaan ja miten eri luokkia pääpiirteisesti hoidetaan, käytetään ja hallinnoidaan yksityiskohtiin menemättä
- Eri hoito- ja käyttöluokkien hoitokäytänteet ovat kompromissi kohdan 5 päämääristä; kaikkia päämääriä on perusteltua toteuttaa kaikilla metsäalueilla samanaikaisesti niiden painotuksia vaihdellen
- Kunnan tulisi olla metsäreviirin (Skogsrevir) jäsen, jolloin neuvontaa ja palveluja olisi edullisesti saatavilla
– ja mahdollisuus olla mukana ryhmäsertifioinnissa (Kestävän Metsätalouden Yhdistys)
7. Muutamia erilliskysymyksiä
- Metsästrategiassa ei tulisi käsitellä muita kuin kunnan omistamiin metsiin kohdistuvia asioita.
- Kunnan metsille laaditaan kilpailutuksen kautta 10-vuotinen metsien hoito- ja käyttösuunnitelma, joka toteuttaa tätä metsästrategiaa ja jonka toteutumista YT-ltk seuraa.
- Kunnan metsille on asetettava metisen hoito- ja käyttösuunnitelmaan perustuva vuosittainen euromääräinen tulostavoite, jonka toteutumista YT-ltk seuraa - Kun kunnan metsien hoitoon, käyttöön ja hallinnointiin halutaan palautetta kuntalaisilta, palautetta haettaessa on huolehdittava siitä, että se saadaan kaikkia kuntalaisia edustavasti
- Metsästrategian kohdistumista metsien käytön yksityiskohtiin tulee välttää; lainsäädäntö ja erityisesti metsäsertifioinnit antavat useimmiten riittävän yksityiskohtaista ohjeistusta
- Metsästrategia tulee laatia niin, että tarve erillisten termien määrittelyyn olisi mahdollisimman vähäinen
– nyt käsittelyyn tuodussa luonnoksessa ”termit” eivät ole yleisesti hyväksyttyjä ja ovat pikemminkin lyhyitä esseitä kuin sisältöä selvittäviä määritelmiä
Ehdotusta kannattivat Matti Kaurila ja Aleksander Polkko.

Ronja Karkinen esitti seuraavan evästysehdotuksen; Hiilitaselaskelmassa olisi hyvä huomioida myös maaperään sitoutuva hiili.
Ehdotusta kannatti Sanni Jäppinen.

Kim Liljequist esitti seuraavan evästysehdotuksen; Metsien osalta olisi hyvä, jos kunta käyttäisi varovaisuutta ja erityisharkintaa metsiensä suojelussa. Perusteluna on, että kunta pystyy hoitamaan metsiään HINKU-viisaasti ja vastuullisesti ilman suojelupäätöstä/-merkintääkin. Lisäksi mahdollinen suojelumerkintä/-päätös sulkisi pois metsämaan tulevaisuuden käyttömahdollisuuksia, kuten esimerkiksi tiettyjen osien kaavoittamisen asuinkäyttöön/elinkeinoelämälle, tai myymisen yksityishenkilöille/yrityksille.
Ehdotusta kannatti Matti Kaurila.

Sanni Jäppinen esitti seuraavan evästysehdotuksen; Käytetään metsäluonnon taloudellisissa mittareissa Metso-ohjelman piiriin saatuja alueita.
Ehdotusta kannatti Ronja Karkinen.

Teemu Kelkka esitti seuraavan evästysehdotuksen; Esitän vanhan metsästrategian kumoamista vanhentuneena ja uuden metsästrategian viemistä edelleen eteenpäin.
Ehdotusta kannatti Aleksander Polkko.

Antti Salonen esitti seuraavan evästysehdotuksen; Onko metsästrategialle tarve? Metsäluonnonhoitosuunnitelma on toimeenpanevampi asiakirja joka on voimassa 2019 -2029. Se on laadittu vanhan strategian pohjalta. Ehdotan, että kumotaan vanha metsästrategia ja ei laadita uutta ennen vuotta 2027. Kunnan metsiä ei voida hoitaa niin kauan kuin vanhastrategia on kumoamatta. Hoidetaan metsät hyväksytyn metsäluonnonhoitosuunnitelman mukaisesti uuden strategian laadintaan ja hyväksyntään asti Tämä päätös tehtävä kunnanvaltuustossa, koska strategian laadinta on kirjattu budjettikirjaan.
Ehdotusta ei kannatettu.

Kim Liljequist esitti seuraavan evästysehdotuksen; Metsästrategiasta ja toimenpideohjelmasta lienee hyvä pitää iltakoulu KH, RYL, YTL.
Ehdotusta ei kannatettu.


Puheenjohtaja totesi keskustelun aikana annetut kannatukset ja päätti evästyskeskustelun. Yhdyskuntatekniikan lautakunta päätti merkitä käydyn evästyskeskustelun tiedoksi.

Keskustelun jälkeen yhdyskuntatekniikan lautakunta päätti palauttaa asian yksimielisesti valmisteltavaksi ja totesi, että lautakunnan käymä evästyskeskustelu tulee huomioida valmistelussa.

Päätös Yhdyskuntatekniikan lautakunta päätti merkitä käydyn keskustelun tiedoksi sekä palauttaa asian yksimielisesti valmisteluun. Valmistelussa huomioidaan lautakunnan käymä evästyskeskustelu.

 Toimitusjohtaja Erno Lehto, Innofor Oy:stä liittyi kokoukseen etänä 5 § esittelyn ajaksi klo 18.36 – 19.52.
Kunnanarkkitehti Tero Luomajärvi poistui kokouksesta 5 § esittelyn aikana klo 19.00.
Asemakaavapäällikkö Simon Store poistui kokouksesta 5 § käsittelyn aikana klo 19.52.
Puistomestari Seija Heinola poistui kokouksesta § 5 käsittelyn jälkeen klo 20.22.
Yhdyskuntatekniikan lautakunta piti käsittelyssä tauon § 5 aikana klo 20.22 – 20.29.

Selostus TAUSTAA

 Kunnanhallitus on yhdyskuntatekniikan lautakunnan esityksestä käynnistänyt metsästrategian päivitystyön päätöksellään 9.11.2020 § 394 ja asettanut metsästrategian päivitystyölle työryhmän valmistelemaan strategiaa. Voimassa olevan metsästrategian kunnanhallitus on päättänyt 31.10.2005. Työryhmä on kokoontunut säännöllisesti ja uutta metsästrategiaa varten on teetetty kuntalaiskysely keväällä 2022.

 Uudessa metsästrategiassa on otettu mahdollisimman hyvin huomioon kuntalaisten ja eri sidosryhmien näkökulmat. Työryhmän työssä on noussut esille muun muassa luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen, kunnan ilmastotavoitteet ja maankäytön tavoitteet. Etenkin ilmastotavoitteilla on merkittävä rooli uudessa metsästrategiassa.

 Kirkkonummen kunta omistaa tällä hetkellä n. 2700 ha metsäisiä ympäristöjä (sisältää kalliomaita ja niittyjä). Metsäluonnonhoito-suunnitelmaan kirjattuna on kasvavia metsämaita runsas 1100 ha ja kitukasvuista kallio- tai metsämaata vajaa 200 ha. Suojelu- ja arvometsäalueita on n. 1125 ha (merialueet poisluettuna).

 Pääosa Kirkkonummen suojelualueiden ulkopuolisista metsistä on käyttöluokaltaan lähimetsää tai virkistys- ja ulkoilumetsää. Talousmetsäksi on merkittynä n. 135 ha metsäluonnonhoitosuunnitelman alueista.

 Metsästrategian päivityksessä on otettu huomioon yhdyskuntatekniikan lautakunnan 22.10.2020 § 112 päätöksessä esitetyt päivitystarpeet. Uudessa strategiassa on esitetty muun muassa hoitoluokitus RAMS 2020 -luokituksen mukaisesti.

Yhdyskuntatekniikan lautakunta 22.10.2020 § 112 

Valmistelija kunnanpuutarhuri Harry Eklund, etunimi.sukunimi@kirkkonummi.fi

Yhdyskuntatekniikan lautakunta on 16.6.2020 talouden tasapainottamistoimenpiteiden käsittelyn yhteydessä tuonut esille tarpeen metsästrategian päivittämiseen. Kunnanvaltuusto on 21.9.2020 vuoden 2021 talousarvion laadintakehyksen käsittelyssä päättänyt, että metsätulojen lisäämistä selvitetään talousarvion lopulliseen käsittelyyn mennessä.

Kirkkonummen kunnalla on metsämaata n. 1300 ha. Kunnan omistamien metsien käsittelyn päämäärät ja toimintaperiaatteet perustuvat Metsästrategiaan (Kh 31.10.2005). Strategian perusteella päivitettiin Luonnonhoito- ja talousmetsäsuunnitelma (Yt lautakunta 22.08.2019). Suunnitelmassa esitetään puustotiedot, ne tavoitteet ja toimenpiteet, joita kunnan metsissä tehdään seuraavan kymmenen vuoden aikana. Luonnonsuojelualueet eivät kuulu tähän suunnitelmaan.

Hyväksytystä Luonnonhoito- ja talousmetsäsuunnitelmasta tehdään vuosittain toimenpideohjelma, joka määrittää sopivan kokonaisuuden maastossa tehtävästä hoito- ja korjuutöistä. Maastokäynneillä tarkennetaan suunnitelman yksityiskohdat, esim. arvokkaat luontokohteet. Toimenpideohjelma esitellään kuntalaisille yleisötilaisuudessa ja annetaan mahdollisuus palautteelle. Toimenpideohjelmasta pyydetään lausuntoja yhteistyötahoilta ja sen hyväksymisestä päättää yhdyskuntatekniikan lautakunta.

Vuonna 2019 hyväksytyn Luonnonhoito- ja talousmetsäsuunnitelman mahdollisia päivittämistarpeita arvioidaan Metsästrategian päivitystyöprosessin aikana. Jos strategia päivitetään, voidaan tulevien toimenpideohjelmien laadinnassa ottaa metsästrategian muutokset huomioon.

Perustelut strategian päivitystarpeista

Voimassa oleva Metsästrategia tulisi päivittää, jotta se paremmin vastaisi nykyhetken tarpeisiin.

Nykyinen metsästrategia perustuu vanhentuneeseen viheralueiden ABC-hoitoluokitukseen. Viheralueiden hoitoluokitus on päivitetty vuonna 2020 vastaamaan nykyisiä tarpeita ja samalla on siirrytty hoitoluokituksesta kunnossapitoluokitukseen, joka on sisällöllisesti laajempi kokonaisuus. Uudessa viheralueiden kunnossapitoluokituksessa RAMS 2020 korostuu arvoajattelu. Viheralueiden kunnossapitoon sijoitettu pääomaa tuottaa sekä taloudellista että fyysistä ja henkistä hyvinvointia viheralueiden omistajille ja käyttäjille muun muassa tuottamiensa ekosysteemipalveluiden ja estetiikan kautta.

Hoitoluokituksen päivityksen myötä keväällä 2021 ilmestyvä VKT 2021 (Viheralueiden kunnossapidon yleinen työselostus) korvaa VHT’14 (Viheralueiden hoidon työselostus). Uudistettu kunnossapidon työselostus kytkeytyy uuteen RAMS 2020 -luokitukseen ja tulee ohjaamaan kunnan kaikkien viheralueiden (myös metsien) kunnossapitoa.

Hinku-kuntana ekosysteemipalvelut pitäisi huomioida strategian laadinnassa.

• tuotantopalvelut (energia, makea vesi, ravinto, raaka-aineet)

• säätely- ja ylläpitopalvelut (ilmaston säätely, pölyttäminen, veden puhdistus ja pidätys, hiilen kierto, typen sidonta, ravinteiden ja veden kierto, eroosion torjunta, yhteyttäminen, haitallisten aineiden käsittely)

• kulttuuripalvelut (virkistys, luonnonmaisema, luontomatkailu, koulutus ja kasvatus, kulttuuriperintö)

Nykyinen strategia linjaa monipuolisesti asioita, mutta siitä puuttuvat tavoitetasot. Mikäli löydetään hyvä mittaristo, voidaan asioita kehittää systemaattisesti, vaikutukset todentaa ja tuloksia mitata. Mittarit voivat olla rahallisia, mutta perustua myös esimerkiksi kävijämääriin metsäalueella, hiilitaseeseen tai luonnon monimuotoisuuteen vaikuttaviin metsän rakennepiirteisiin, kuten kuolleen puun määrään. Puustoon ja maahan sitoutuneen hiilen tase voidaan määritellä, mikä antaa mahdollisuuden tarkastella kivennäismaiden metsänkäsittelyn vaikutuksia hiilitaseeseen. Mittarit antaisivat hyvin toimiessaan tietoa laaja-alaisemmin päätöksenteon tueksi, joten asiaa on syytä tarkastella strategian päivityksen yhteydessä.

Voimassa olevan strategian mukaan lähimetsien hakkuutoimenpiteet tehdään käsityönä tai kevyellä kalustolla roudan ja lumen aikana. Kaadetut puut viedään pois kevyellä kalustolla. Kaluston koko tulisi valita paikan ja tarpeen mukaan; suuria puita ei voi aina kevyellä kalustolla kaataa. Etelä-Suomessa voi kulua vuosia ennen kuin on tarpeeksi pitkä routa-aika metsänhoitotöiden tekoon. Näin työt jäävät suorittamatta. Syyskesän kuiva keli on nykyisin usein parempaa aikaa toimenpiteille.

Talousmetsät sijaitsevat kauempana asutuksesta tai taajamarakenteen ulkopuolella eikä niillä ole juurikaan virkistys- tai retkeilykäyttöä. Lähes kaikissa kunnan talousmetsäksi merkityissä metsissä liikkuu kuitenkin paljon ulkoilijoita, joten ne ovat hyvin lähellä ulkoilu- ja virkistysmetsiä. Käyttöluokitusta tulisi tarkastella uudelleen.

Strategiassa tulisi myös ottaa kantaa toimenpideohjelman toteuttamisen jälkeisiin hoitotoimiin, esim. ”pusikoitumisen” raivaustyöt.

Nykyisen strategian mukainen tavoitteellinen hakkuumäärä on enintään 2500 m3/v. Metsästrategian päivityksessä on syytä tarkastella, onko vuotuista enimmäishakkuumäärää perusteltua nostaa. Strategiatyössä määritellään metsän eri kunnossapitoluokkiin (esim. lähimetsä, ulkoilu- ja virkistysmetsä, suojametsä ja talousmetsä) ja hoitoluokkiin kohdistuvat hoitotoimenpiteet.

Metsästrategian valmistelutyön kuvaus

Metsästrategian valmistelutyö tehdään virkamiestyönä. Valmistelua ohjaa ohjausryhmä, johon kutsutaan edustajia kaavoitus- ja liikennejärjestelmäpalveluista, ympäristönsuojelusta, sivistys- ja vapaa-aikapalveluista ja konsernihallinnosta. Valmistelutyöstä vastaa kunnallistekniikkapalvelut. Työn koordinoi kunnan metsätoimija (Innofor Oy), joka mm. vastaa kunnan metsien toimenpideohjelmien laatimisesta.

Metsästrategian päivittäminen käynnistyy lähtötietojen kartoituksella ja keruulla. Tietoja ja lähtökohtia valmistelutyöhön kerätään mm. kuntalaisilta, sidosryhmiltä ja muilta yhteistyötahoilta esim. kyselyiden avulla.

Ohjausryhmä laatii metsästrategialuonnoksen. Kuntalaiset ja kunnassa toimivat yhdistykset osallistetaan tiedottamalla lehdessä ja kunnan kotisivulla metsästrategialuonnoksesta. Metsästrategialuonnos esitetään yleisötilaisuudessa. Metsästrategialuonnos on kaikkien nähtävillä ja kommentoitavissa noin kuukauden ajan.

Palautteen ja kommenttien perusteella laaditaan metsästrategiaehdotus, joka esitellään yhdyskuntatekniikan lautakunnalle. Lautakunta pyytää metsästrategiaehdotuksesta lausunnot mm. sivistys- ja vapaa-aikalautakunnalta, rakennus- ja ympäristölautakunnalta, konsernijaostolta, vammais- ja vanhuusneuvostolta sekä nuorisovaltuustolta. Kuntalaiset ja kunnassa toimivat yhdistykset osallistetaan tiedottamalla lehdessä ja kunnan kotisivulla metsästrategiaehdotuksesta. Metsästrategiaehdotus esitetään yleisötilaisuudessa. Metsästrategiaehdotus on kaikkien nähtävillä ja kommentoitavissa noin kuukauden ajan.

Lautakuntakäsittelyn, lausuntojen, palautteen ja kommenttien perusteella laaditaan päivitetty metsästrategiaehdotus, joka viedään yhdyskuntatekniikan lautakunnalle päätöskäsittelyyn. Lautaunta esittää kunnanhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että se hyväksyy lautakunnan esityksen uudeksi metsästrategiaksi.

Metsähoitotyöt metsästrategian valmisteluprosessin aikana

Metsäsuunnitelman perusteella laaditaan toimenpideohjelma. Ohjelman hyväksymisen jälkeen kilpailutetaan ohjelman toteutus, minkä jälkeen metsänhoitotyöt voidaan suorittaa, edellyttäen, että talvikauden sääolosuhteet ovat suotuisat. Toimenpideohjelmia laaditaan metsästrategian päivitystyön rinnalla.

Uuden toimenpideohjelman laatiminen on aloitettu ja se valmistuu keväällä 2021. Lausuntojen ja lautakuntakäsittelyn jälkeen hyväksytyn ohjelman toteuttaminen kilpailutetaan ja hakkuut voivat alkaa aikaisintaan talvella 2021-2022, mikäli sääolosuhteet sen mahdollistavat. Metsästrategian mukaisella enimmäishakkuumäärällä 2 500 m3/v suuri osa myyntituloista menee puun korjuuseen ja metsien hoitoon. Vuodelle 2021 ei ole tulossa metsänmyyntituloja.

Esittelijä Yhdyskuntatekniikan johtaja

Päätösehdotus Yhdyskuntatekniikan lautakunta päättää esittää kunnanhallitukselle, että se käynnistää metsästrategian valmistelun esitetyn mukaisesti 

Käsittely  Käsittelyn aikana Kim Männikkö teki seuraavan muutosehdotuksen: Metsähoitosuunnitelma tehdään 10 vuoden aikavälillä, ja siinä otetaan kantaa mitä hoitotoimenpiteitä tehdään ja missä. Kunnan metsät ovat olleet hoitamatta hyvin kauan. Strategiassa määritellään puunmyyntitulot nettona esim.30 000-150 000€/ vuosi Kaikki kunnan metsät ennakkoraivataan ennen hakkuun aloittamista hakkuujäte korjataan pois jos tarvetta on (suotava). Hakkuut voidaan teettää esim. Metsäreviirin toimesta tai jonkun muun toimijan toimesta (kunta on metsäreviirin jäsen, ja maksaa jäsenmaksun joka vuosi) -käytetään paikallisia urakoitsijoita jos mahdollista -hakkuut suoritetaan järkeä käyttäen niin minimoidaan hakkuujäljet.
Ehdotusta kannattivat Matti Kaurila, Carl-Johan Kajanti, Jenny Snellman, Pekka Rehn, Kati Kettunen, Anneli Granström.
Puheenjohtaja totesi, että tuli äänestää pohjaehdotuksen ja muutosehdotuksen välillä, koska oli annettu pohjaehdotuksesta poikkeavia ehdotuksia. Puheenjohtaja ehdotti, että äänestetään seuraavasti: pohjaehdotus JAA, Kim Männikön tekemä muutosehdotus EI.
Pohjaesityksen puolesta äänesti kolme (3); Miisa Jeremejew, Pekka Jäppinen ja Sanni Jäppinen.
Kim Männikön muutosehdotusta äänesti kahdeksan (8); Kati Kettunen, Kim Männikkö, Anneli Granström, Carl-Johan Kajanti, Jenny Snellman, Matti Kaurila, Pekka Rehn, Viveca Lahti.
Puheenjohtaja totesi, että Kim Männikön muutosehdotus voitti äänin kahdeksan (8) – kolme (3). Käsittelyä jatkettiin.

Viveca Lahti teki seuraavan evästysehdotuksen: Lasketaanko kaava-alueiden puistot ns lähimetsäksi? Jos lasketaan tulisi metsäohjelmaan lisätä oma luokka kaava-alueiden puistot.
Ehdotusta kannattivat Kati Kettunen ja Pekka Jäppinen.
Lautakunta hyväksyi ehdotuksen yksimielisesti.

Sanni Jäppinen teki seuraavan evästysehdotuksen: Päivitettävän metsästrategiassa lähtökohtia oltava mm -virkistyskokemuksen ja elämyksen tarjoaminen asukkaille lähiluonnossa -luonnon monimuotoisuuden turvaaminen -hiilensidonta ja hiilenvarastointi Valmistelussa on kuultava ja pyydettävä lausunnot metsissä toimivilta yhdistyksiltä kuten ympäristöyhdistykseltä, Porkkalan polulta, partiolaisilta ja asukasyhdistyksiltä, päiväkodeilta ja kouluilta. Metsästrategian pohjatietoina tulee käyttää päivitettyjä ja perusteellisia luontoselvityksiä kaikista eliöryhmistä ja luontotyypeistä. Lisäksi metsästrategian tulee sisältää selvitykset alueiden käytöstä ja hiilitaseesta.
Ehdotusta kannatti Miisa Jeremejew.

Puheenjohtaja totesi, että tuli äänestää pohjaehdotuksen ja evästysehdotuksen välillä, koska oli annettu pohjaehdotuksesta poikkeavia ehdotuksia. Puheenjohtaja ehdotti, että äänestetään seuraavasti: pohjaehdotus JAA, Sanni Jäppisen tekemä evästysehdotus EI.
Pohjaesityksen puolesta äänesti seitsemän (7); Anneli Granström, Matti Kaurila, Carl-Johan Kajanti, Jenny Snellman, Viveca Lahti, Kati Kettunen ja Kim Männikkö.
Sanni Jäppisen evästysehdotusta äänesti neljä (4); Pekka Rehn, Pekka Jäppinen, Sanni Jäppinen, Miisa Jeremejew.
Puheenjohtaja totesi, että pohjaehdotus voitti äänin seitsemän (7) – neljä (4). Käsittelyä jatkettiin.

Päätös Yhdyskuntatekniikan lautakunta päättää esittää kunnanhallitukselle,

1
että se käynnistää metsästrategian valmistelun

2
että se evästää jatkovalmistelua seuraavasti; metsähoitosuunnitelma tehdään 10 vuoden aikavälillä, ja siinä otetaan kantaa mitä hoitotoimenpiteitä tehdään ja missä. Kunnan metsät ovat olleet hoitamatta hyvin kauan. Strategiassa määritellään puunmyyntitulot nettona esim.30 000-150 000€/ vuosi Kaikki kunnan metsät ennakkoraivataan ennen hakkuun aloittamista hakkuujäte korjataan pois jos tarvetta on (suotava). Hakkuut voidaan teettää esim. Metsäreviirin toimesta tai jonkun muun toimijan toimesta (kunta on metsäreviirin jäsen, ja maksaa jäsenmaksun joka vuosi) -käytetään paikallisia urakoitsijoita jos mahdollista -hakkuut suoritetaan järkeä käyttäen niin minimoidaan hakkuujäljet

3
että se evästää jatkovalmistelua seuraavasti; Lasketaanko kaava-alueiden puistot ns lähimetsäksi? Jos lasketaan tulisi metsäohjelmaan lisätä oma luokka kaava-alueiden puistot.


Kunnanhallituksen puheenjohtaja Timo Haapaniemi poistui kokouksesta § 112 käsittelyn aikana klo 20.00.  

Kunnanhallitus 02.11.2020 § 377 

Valmistelija kunnanpuutarhuri Harry Eklund, etunimi.sukunimi@kirkkonummi.fi

Esittelijä Kunnanjohtaja

Päätösehdotus Kunnanhallitus päättää

1
käynnistää metsästrategian valmistelun

2
että valmistelussa huomiodaan yhdyskuntatekniikan lautakunnan antamat evästykset.

Käsittely Ylva Wahlström esitteli asian. Käsittelyn aikana Anna Aintila teki Reetta Hyvärisen, Saara Huhmarniemen  ja Piia Aallonharjan kannattamana seuraavan lisäysesityksen evästykseksi: ” Käytetään ensisijaisesti metsien jatkuvan kasvatuksen menetelmää.” Aintilan lisäysesitys hyväksyttiin yksimielisesti.

 Keskustelu jatkui. Käsittelyn aikana Hans Hedberg Ulf Kjerinin ja Ari Harisen kannattamana teki seuraavan vastaesityksen: ”Metsäreviiri valmistelee kunnan metsästrategiaa”.

 Käytiin keskustekua Metsäreviirin roolista kunnan metsästrategiassa. Puheenjohtaja esitti asian jättämistä pöydälle virkamiesten lisäselvityksen hankkimiseksi Metsäreviirin toiminnasta. Pöydällejättämisesitystä sekä kannatettiin että vastustettiin.

 Puheenjohtaja totesi että asiasta on äänetettävä: ”Jaa” on pohjaesitys ja ”ei” on esitys asian jättämisestä pöydälle lisäselvitystä varten.  Annettiin 4 jaa -ääntä: Piia Aallonharja, Anna Aintila, Reetta Hyvärinen ja Saara Huhmarniemi. Annettiin 9  ei-ääntä: Timo Haapaniemi, Ari Harinen, Ulf Kjerin, Hans Hedberg, Matti Kaurila, Kati Kettunen, Pirkko Lehtinen, Antti Salonen ja Noora Piili.

 Puheenjohtaja totesi päätöksenä, että asia jää pöydälle seuraavaan kokoukseen lisäselvityksen hankkimiseksi.

 Tämän pykälän lopussa klo 18.05 Reetta Hyvärinen poistui kokouksesta ja hänen tilalleen tuli Jaakko Kallio.

Päätös Kohta 1: Päätösehdotuksen mukaisesti yksimielisesti

Kohta 2: Päätösehdotuksen mukaisesti. Päätettiin yksimielisesti, että päätösehdotukseen tulee lisätä: ” Käytetään ensisijaisesti metsien jatkuvan kasvatuksen menetelmää”

Metsäreviirin osalta asia jätettiin pöydälle seuraavaan kokoukseen lisäselvityksen hankkimiseksi.

Tiedoksi

Kunnanhallitus 09.11.2020 § 394 

Valmistelija kunnanlakimies Hannu Sorvari, etunimi.sukunimi@kirkkonummi.fi

Esittelijä Kunnanjohtaja

Päätösehdotus Kunnanhallitus päättää merkitä lisäselvityksen tiedoksi.

Käsittely

 Käytiin keskustelu. käsittelyn aikana Ulf Kjerin Anna Aintilan, Hans Hedbergin, Antti Salosen, Matti Kaurilan, Ari Harisen, Antti Kilapan ja Timo Haapaniemen kannattamana esitti seuraavan evästysehdotuksen: ”Ehdotan että työryhmän laatima metsästrategiaesitys esitellään kuntatekniikan lautakunnalle ja kunnanhallitukselle jonka jälkeen työryhmä arvioi saadun palautuksen perusteella strategian sisältöä. Tämän jälkeen metsästrategia viedään kuultavaksi kuntalaisille ja lähetetään lausuntokierokselle.”

 Puheenjohtaja totesi ehdotuksen tulleen kannatetuksi yksimielisesti ja se hyväksyttiin.

 Tämän pykälän aikana klo 20.53 Jaakko Kallio poistui kokouksesta ja Reetta Hyvärinen saapui kokoukseen

Päätös Kunnanhallitus   päätti yksimielisesti päätösehdotuksen mukaan lisättynä seuraavalla evästyksellä: ”Työryhmän laatima metsästrategiaesitys esitellään kuntatekniikan lautakunnalle ja kunnanhallitukselle jonka jälkeen työryhmä arvioi saadun palautuksen perusteella strategian sisältöä. Tämän jälkeen metsästrategia viedään kuultavaksi kuntalaisille ja lähetetään lausuntokierokselle”.