Kunnanvaltuusto
Pöytäkirja 05.09.2022/Pykälä 66

Kunnanvaltuusto 31.01.2022 § 9 

Valtuutettu Jerri Kämpe-Hellenius jätti valtuuston kokouksessa 31.1.2022  seuraavan aloitteen:

"Asemakaavoitetuilla alueilla olevien katujen ja yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapito kuuluu kunnalle, myös talvikunnossapidon osalta. Talvikunnossapitotyön suorituksessa tosin laki ei velvoita kuntaa siivoamaan syntyviä aurausvalleja pihateiden ja tonttiliittymien risteyksissä ja normaalisti nämä jäävät asukkaan vastuulle. Toisaalta laki ei myöskään kiellä asian hoitamista ja nyt Vaasan kaupunki on kilpailutuksen jälkeen päätynyt tilaamaan vastuullansa olevien katujen ja kevyenliikenteenväylien talvikunnossapidon niin että työhön kuuluu myös tonttiliittymien

aurausvallien poistaminen (1). Vaasan kaupungilla on menossa nyt ensimmäinen talvi uuden sopimuksen mukaisesti ja parhaillaan kaupunkilaisilta pyydetään palautetta työn suorituksesta (2).

Kunnat ja kaupungit ovat viime vuosina enenevissä määrin kilpailuttaneet talvikunnossapitoa lähinnä painottamalla halpaa hintaa. Kyselyissä onkin tullut esille, että asukkaat ovat kokeneet kilpailutuksen laskeneen työn ja jopa aurauskaluston laatua. Vastaajat peräsivät myös kunnan vastuuta laadun valvonnassa. (3)

Lisäksi yhteiskunta painottaa ikääntyneiden kotona asumista mahdollisimman pitkään yhä voimakkaammin. Nyt ikääntyville ihmisille, jotka asuvat pienkiinteistöissä tonttivallit ovat merkittävä rasite, joka täytyy huomioida osana oman asumisen jaksamisessa. Poistamalla kyseiset tonttivallit asukkaan puolesta mahdollistettaisiin samalla kasvavalle ikääntyvälle väestölle paremmat mahdollisuudet selviytyä kotonaan pitempään, tuoden sitenkin säästöjä kunnan toimintaan. Samalla tonttiauraus toimisi kunnalle markkinoinnillisesti vetovoimatekijänä, kun mahdolliset uudet kuntalaiset miettivät missä haluavat asua tai asuntonsa rakentaa.

Me allekirjoittaneet katsomme, että kunnanhallituksen on syytä perehtyä Vaasan kaupungin uuteen katujen ja kevyenliikenteenväylien talvihoidon sopimukseen ja siitä nyt kerääntyvän palautteeseen. Lisäksi katsomme, että kunnanhallituksen pitäisi tulevissa katujen ja kevyenliikenteenväylien

talvihoidon kilpailutuksissaan vähintään rakentaa tarjouspyynnöt niin että ne sisältävät myös tarjoushinnan tonttiliittymien avaamiselle osana palvelusopimusta.

Jerri Kämpe-Hellenius

RKP

Viitteet:

1. Vaasan kaupunki, tekninen lautakunta, 9.6.2021 §88, Dno VAASA/629/02.08.00.00.01/2021
2. https://www.vaasa.fi/ajankohtaista/tonttiliittymien-aurausvallin-poistosta-pyydetaan-palautetta/, katsottu 30 .1.2022
3. https://www.omakotiliitto.fi/asuminen/vinkit_ja_oppaat/lumien_
   auraus_ja_talvikunnossapito, katsottu 30.1.2022 

Aloitteen oli Jerri Kämpe-Helleniuksen lisäksi allekirjoittaneet seuraavat valtuutetut: Katja Ylisiurua, Carl-Johan Kajanti, Jukka Ylikoski, Johanna Fleming, Josephine Frimodig, Jani Ekman, Liisa Kosonen, Maarit Orko, Stefan Gustafsson, Miisa Jeremejew, Ronja Karkinen, Sanni Jäppinen, Ulf Kjerin ja Pekka M. Sinisalo.

Päätös Kunnanvaltuusto toimittaa aloitteen kunnanhallitukselle valmisteltavaksi.

----------

Yhdyskuntatekniikan lautakunta 16.06.2022 § 70 

Valmistelija vt. kunnossapitopäällikkö Annika Selart, etunimi.sukunimi@kirkkonummi.fi

Yhdyskuntatekniikan lautakunta on 29.10.2019 hyväksynyt ja 17.6.2021 sekä 22.9.2021 tarkastanut kunnan katujen talvihoitotöiden periaatteet (Kirkkonummen kunnan katujen kunnossapitoluokitus - talvihoitotyöt https://www.kirkkonummi.fi/talvikunnossapito).

Talvikunnossapito suoritetaan em. periaatteiden mukaisesti. Kunnan kadut on luokiteltu kolmeen hoitoluokkaan, joille kullekin on asetettu tavoitteellinen kunnossapidon taso. Kunnossapitoluokka 1 käsittää pääkadut ja niiden yhteydessä olevat kevyen liikenteen väylät, kunnossapitoluokka 2 käsittää kokoojakadut ja kevyen liikenteen alueelliset reitit ja kunnossapitoluokka 3 käsittää asuntokadut ja muut liikenteellisesti vähempiarvoiset tiet ja alueet. Kunnossapitoluokituksessa on määritelty periaatteet auraukselle, sohjon poistoon, liukkauden torjuntaan ja kunnossapitotöiden ajoitukseen sekä lumenajoon ja näkemäesteiden ja suojateiden näkyvyydestä.

Kirkkonummen kunnan alueella on neljä talvihoitourakka-aluetta (Masala, Sundet ja Sarvvik aluehoitourakka, Kt 51 eteläinen aluehoitourakka, Kirkkonummen keskustan talvihoitourakka ja Veikkolan talvihoitourakka). Urakat on kilpailutettu ja urakoitsijat valittu avoimella menettelyllä. Urakka käsittää mm. sopimukseen sisältyvien katujen ja kevyen liikenteen väylien sekä kiinteistöjen pihojen talvihoitotyöt.

Urakkamuotona on kokonaisurakka, jossa urakoitsija vastaa töiden työnjohtovelvollisuuksista toimien urakassa pääurakoitsijana sekä lainsäädännön tarkoittamana päätoteuttajana. Kunta maksaa urakoitsijalle sopimuksen mukaisen urakkahinnan. Maksuperusteena on kokonaishinta, johon sisältyy kaikkien sovitun työtuloksen eli kunnan päättämän kunnossapitoluokituksen mukaisen katujen talvikunnossapidon aikaansaamiseksi tarpeelliset työt.

Kunnan hoitourakkasopimusten ehdot vastaavat alalla yleisiä käytäntöjä ja sopimusten taustalla on alla käytössä olevat Alueurakan yleiset sopimusehdot.

Talvikunnossapidon (urakoiden) kustannukset vaihtelevat merkittävästi sääolosuhteiden mukaan. Toteutuneet kustannukset hoitokausittain raportoidaan yhdyskuntatekniikan lautakunnalle vuosittain. Urakoiden kustannukset ovat olleet talvikaudella 2021-2022 yhteensä noin 1,5 M euroa.

Tienpidossa vastuu jakautuu kiinteistöjen ja kunnan välillä. Tontin omistajan tai haltijan velvollisuus on huolehtia tonttiliittymään kertyneen aurausvallin poistosta ja tontille johtavan kulkutien hoidosta. Vastuunjako on kirjattuna nk. katukunnossapitolakiin (laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta 4 §). Vastaava käytäntö on yleinen muissakin kaupungeissa ja kunnissa.

Aurattavan lumimassan on mahduttava jonnekin. Kun kadun vierellä on entuudestaan valli, lumi purkautuu tonttiliittymään. Kunnan voimassa olevissa urakkasopimuksissa urakoitsijoita ei ole velvoitettu huomioimaan tonttiliittymiä eikä ole tarkemmin ohjeistettu konekuljettajia. Urakoitsijalla on työjohtovastuu. Mikäli kunta haluaa, että tonttiliittymien aurausvalleja ei saa syntyä, urakkasopimuksessa pitäisi määritellä urakka-alueen kunkin kadun osalta, mihin aurausvalleja saa sijoittaa. Käytännössä aurauksen yhteydessä avattaisiin tonttiliittymiä erillisellä pienemmällä kalustolla, liittymien avaamisessa olisi pieni viive ajoratojen aurauksen nähden. Urakoitsija ei pysty haastavissa keliolosuhteissa työtä tehtäessä huomioimaan tonttiliittymiä tavanomaisella katukunnossapitoon tarkoitetulla kalustolla. Ajoväylien aurausta tehdään kiireellä, jotta kadut pysyvät liikennöitävinä ja turvallisina. Katujen auraamisen jälkeen aurataan jalkakäytävät, puistopolut ja pysäköintialueet, jonka jälkeen viimeistellään aurausta (suojatiet ja näkemäesteet). Viimeisin toimenpide on lumenajo.

On mahdollista ottaa tonttiliittymien auraus laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta poiketen kunnan vastuulle kunnanvaltuuston päätöksellä. Jos kunta haluaa huolehtia kiinteistöjen liittymistä, tulisi vastaava muutos neuvotella urakkasopimuksiin tai huomioida, kun uusia urakoita kilpailutetaan. Talvikunnossapitokalustoa tulisi urakoissa lisätä. Muutos aiheuttaisi merkittäviä lisäkustannuksia kunnalle sekä urakoiden hinnoissa, että kunnan oman henkilöstön kustannuksena. Jos kunta ottaisi vastuulleen kiinteistöomistajille kuuluvia tehtäviä, tulee vastaavasti lisätä kunnan valvontaresurssia.

Tonttien liittymien aukipitäminen runsailla lumisateilla olisi erittäin haastavaa, koska ensisijaisesti on varmistettava tärkeimpien väylien liikennöitävyys. Lisäksi aiheuttaa ongelmia vanhoilla asuntoalueilla tilanteet, jossa kiinteistöllä on enemmän kun yksi tonttiliittymää.

Valtuustoaloitteessa viitataan Vaasan kaupungin uuteen katujen ja kevyenliikenteenväylien talvihoidon sopimukseen. Kunnallistekniikan kunnossapitopalvelut tutustuu Vaasan kaupungin talvikunnossapidon sopimukseen ja kaupungin saamaan palautteeseen. Näitä voidaan hyödyntää tulevaisudessa, kun suunnitellaan kunnan katukunnossapidon kehittämisestä.

Kunnanhallitus käsitteli talousarvion 2023 laadintakehystä 30.5.2022 § 189. Kunnanhallitus päätti, että talouden sopeuttaminen Kirkkonummen kunnassa käynnistetään välittömästi. Talouden sitova sopeutustarve määräytyy siten, että kunnan kustannusrakenne johtaa ylijäämäiseen tulokseen vuosina 2024 ja 2025. Tällöin vuoden 2023 talousarviokehyksen tuloksen sitova tavoite on +10 M€ ylijäämää.

Katujen talvikunnossapidon laatutason nostaminen yli kunnan lakisääteisen tehtävien aiheuttaisi merkittäviä lisäkustannuksia, mikä ei ole kunnan talouden tasapainottamisen kannalta mahdollista lähivuosina.

Esittelijä Yhdyskuntatekniikan johtaja Kauppinen Anna-Kaisa

Päätösehdotus Yhdyskuntatekniikan lautakunta päättää esittää kunnanhallitukselle ja edelleen kunnanvaltuustolle, että se pitää laadittua vastausta valtuustoaloitteeseen 2/2022 riittävänä ja aloitetta loppuun käsiteltynä.

Käsittely

Päätös Yhdyskuntatekniikan lautakunta päätti päätösehdotuksen mukaisesti.

Tiedoksi 

Kunnanhallitus 15.08.2022 § 254 

Valmistelija vt. kunnossapitopäällikkö Annika Selart, etunimi.sukunimi@kirkkonummi.fi

Esittelijä Kunnanjohtaja Aarnio Tarmo

Päätösehdotus Kunnanhallitus päättää esittää kunnanvaltuustolle, että se pitää laadittua vastausta valtuustoaloitteeseen 2/2022 riittävänä ja aloitetta loppuun käsiteltynä.

Käsittely

 Keskustelun aikana jäsen Tony Björk ehdotti seuraavan evästyksen:

Hallitus katsoo, että Kirkkonummen tulee tutustua Vaasan malliin.

Evästystä kannattivat Timo Haapaniemi, Anna Sahiluoma, Anna Aintila, Antti Kilappa ja Kim Åström.

Puheenjohtajan tiedustellessa evästysehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

Päätös Kunnanhallitus päätti yksimielisesti ehdotuksen mukaisesti seuraavalla evästyksellä: Kirkkonummen tulee tutustua Vaasan malliin.

Tiedoksi kunnanvaltuustolle käsiteltäväksi

Kunnanvaltuusto 05.09.2022 § 66  

144/10.03.01.01/2022  

Päätösehdotus Kunnanhallitus esittää kunnanvaltuustolle, että se pitää laadittua vastausta valtuustoaloitteeseen 2/2022 riittävänä ja aloitetta loppuun käsiteltynä. Kirkkonummen tulee tutustua Vaasan malliin.

Käsittely

 Puheenjohtaja julisti keskustelun päättyneeksi ja totesi että Jerri Kämpe-Hellenius on jättänyt seuraavan palautusehdotuksen:

Aloitteen mukaisesti aloitteeseen palataan kun on esittää Vaasan malli ja sen kokemukset.

Palautusehdotusta kannattivat Sini Felipe, Marjut Frantsi-Lankia, Patrik Lundell, Tony Björk, Josephine Frimodig, Ulf Kjerin, Ari Harinen, Jani Ekman, Katja Ylisiurua, Johanna Fleming, Tero Suominen, Tuovi Ronkainen ja Markus Myllyniemi.

Palautusehdotusta ei hyväksytty yksimielisesti joten puheenjohtaja totesi että asiasta on äänestettävä.

Puheenjohtaja ehdotti että asiasta äänestetään niin että ne jotka kannattavat asian jatkokäsittelyä äänestävät JAA, ja ne jotka kannattavat Jerri Kämpe-Helleniuksen palautusehdotusta äänestävät EI.

Äänestysjärjestys hyväksyttiin.

Äänestyksessä annettiin 28 JAA ääntä ja 23 ääntä. Asian jatkokäsittely sai enemmän ääniä ja asian käsittelyä päätettiin jatkaa.

JAA äänestivät: Annila Henri, Salminen Ville, Seppälä Ulla

Sahiluoma Anna, Kajanti Carl-Johan, Salonen Antti, Åström Kim,

Huhmarniemi Saara, Ylikoski Jukka, Määttä Jussi, Piili Noora, Blom Urho, Karkinen Ronja, Kosonen Liisa, Leijala Aku, Granström Anneli, Virkki Leena, Kaurila Matti, Liljequist Kim, Honkanen Martin, Purra Riikka, Oittinen Paula, Virtanen Kari, Aallonharja Piia, Kari Marko, Kilappa Antti

Järvinen Johanna ja Männikkö Kim

EI äänestivät: Gustafsson Stefan, Frantsi-Lankia Marjut, Aintila Anna, Lundell Patrik, Frimodig Josephine, Valtonen Martin, Kämpe-Hellenius Jerri, Presnukhina Anna, Hakapää Minna, Haapaniemi Timo, Ronkainen Tuovi, Harinen Ari, Petäjäjärvi Krista, Ekman Jani, Hedberg Hans, Fleming Johanna, Kjerin Ulf, Myllyniemi Markus, Felipe Sini, Ylisiurua Katja, Björk Tony, Orko Maarit ja Suominen Tero.

Päätös Kunnanvaltuusto päätti ehdotuksen mukaisesti.