Kunnanhallitus
Pöytäkirja 09.05.2022/Pykälä 159

Kunnanvaltuusto 28.02.2022 § 19 

Perussuomalaisten Kirkkonummen valtuustoryhmä jätti kunnanvaltuuston kokouksessa 28.2.2022 seuraavan aloitteen:

"Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että Kirkkonummen kunta varautuu kunnan valmiusvarastojen täydentämiseen. Esitämme, että kunta käyttää valmiusvarastojen täydentämiseen 30.000 euroa.

Raha voidaan ottaa esimerkiksi kotouttamisrahoista, joita on vuodelle 2022 varattu 30.000 euroa, mutta rahojen jakamisesta ei ole vielä tehty päätöstä. Rahojen jakamisesta voidaan pidättäytyä ja käyttää rahat kunnan valmiusvarastojen vahvistamiseen."

Aloitteen allekirjoittivat: Piia Aallonharja, Anneli Granström, Johanna Järvinen, Arttu Lankinen, Jani Kähkönen ja Matti Kaurila.

Päätös Kunnanvaltuusto toimittaa aloitteen kunnanhallitukselle valmisteltavaksi.

Kunnanhallitus 09.05.2022 § 159  

288/09.06.00/2022  

Valmistelija vs. perusturvajohtaja Sirkku Pekkarinen-Keto ja turvallisuuspäällikkö Kasperi Launis, etunimi.sukunimi@kirkkonummi.fi

Kunnan varautumisesta

Varautumisen tarkoituksena on taata mahdollisimman vakaa ja häiriötön kunnan palvelutaso niin normaaliolojen häiriötilanteissa, erityistilanteissa kuin poikkeusoloissakin. Kirkkonummen kunnan valmiussuunnitelma kuvaa perusmenettelyt, joiden avulla Kirkkonummen kunta valmistautuu siihen. Viranomaisten varautumista ja valmiussuunnittelua säätelevät useat lait ja asetukset sekä valtionhallinnon periaatepäätökset, joista keskeisimpiä ovat Pelastuslaki 379/2011, Asetus pelastustoimesta 407/2011, Valmiuslaki 1552/2011, Puolustustilalaki 1083/1991 ja Kuntalaki 410/2015. Kirkkonummen kunnan hallintosääntö täsmentää näiden soveltamista Kirkkonummella. 

Kunnan perusvalmius luodaan ja ylläpidetään normaalioloissa. Siihen kuuluu, että uhkien mukaiset valmiussuunnitelmat on laadittu, henkilöstö on varattu ja koulutettu, asianmukaiset toimitilat ovat olemassa sekä tarvittava materiaali ja välineet on hankittu. 

Perusvalmiuteen kuuluvat kunnan voimassa olevan valmiussuunnitelman mukaan mm. 

• Valmiussuunnitelman laatiminen 

• Omatoimisen suojelun suunnittelu ja organisoiminen 

• Johtamispaikkojen ja väestönsuojien rakentaminen 

• Johtamis-, valvonta- ja hälytysjärjestelmien ja tietoliikenneyhteyksien toteuttaminen 

• Henkilöstön, ajoneuvojen, työkoneiden ja huonetilojen varaaminen 

• Säteilyvalvontavälineiden hankinta 

• Vesi-, energia- ja lämpöhuoltoon varautuminen 

• Tiedotus ja koulutus 

• Alueellisen valmiuskeskuksen (AVAK) käyttöönoton edellytysten ylläpito ja harjoittaminen 

Länsi-Uudenmaan pelastustoimintaa ja väestösuojelua sen suunnittelua johtaa Länsi-Uudenmaan Pelastuslaitos (LUP). Pelastustoimintaan kuuluvat tehtävät ja toiminnot on määritelty pelastuslain 32 §:ssä.  Säännöksen mukaan siihen kuuluvia tehtäviä ovat hälytysten vastaanottaminen, väestön varoittaminen, uhkaavan onnettomuuden torjuminen, onnettomuuden uhrien ja vaarassa olevien ihmisten, ympäristön ja omaisuuden suojaaminen ja pelastaminen, tulipalojen sammuttaminen ja vahinkojen rajoittaminen sekä näiden tehtäviin liittyvät johtamis-, viestintä-, huoltoja muut tukitoiminnat.

Pelastuslain 27 § mukaan pelastuslaitos tukee pelastustoimen alueeseen kuuluvan kunnan valmiussuunnittelua, jos siitä on kunnan kanssa sovittu. Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos tukee alueensa kuntien varautumista. Asiasta on sovittu kuntien välisessä Länsi-Uudenmaan pelastustoimen yhteistoimintasopimuksessa.

Pelastuslaitoksen tehtävänä on tukea alueensa kuntien varautumista ja valmiussuunnittelua muun muassa yhteistyötapaamisilla, työpajoilla ja osallistumalla kuntien harjoituksiin. Pelastuslaitos on nimennyt yhteyshenkilöt tukemaan tarvittaessa kuntien johtoryhmiä suuronnettomuus- ja häiriötilanteissa sekä poikkeusoloissa.

Kirkkonummen kunnan ei ole taloudellisesti eikä toiminnallisesti tarkoituksen mukaista pitää normaalioloissa suuria varmuusvarastoja. Normaaliaikana kunnalla on kolmen päivän varalle elintarvikkeita sille tuotantomäärälle, mitä normaalioloissa kunta valmistaa. Tämä perustuu normaaliin raaka-aineiden tilausrytmitykseen. Lisäksi aluekeittiöt ovat varautuneet varastoimaan yllättävien tilanteiden varalle 5 %:lle lohkonsa asukasmäärästä kuivaruokatarvikkeita ja keittoraaka-aineet kahdeksi ruokakerraksi.

Palvelutuotantotoimintaa harjoittavien virastojen ja laitosten on luotava poikkeusoloissa tarvitsemiensa esim. poltto- ja voiteluaineiden, lääkkeiden ja raaka-aineiden varastot sellaisiksi, että toimintaa voidaan jatkaa täysitehoisesti puoli vuotta ilman muualta saatavaa täydennystä. Ehdottomana alarajana varastoinnissa on pidettävä kolmen kuukauden tarvetta.

Poikkeusoloja varten on hankittava erityisesti sellaista materiaalia, jonka tarve toimialan tehtävien kannalta on välttämätön ja jonka saanti poikkeusoloissa vaikeutuu tai estyy kokonaan. Materiaalin hankinta- ja ylläpitokustannuksista vastaa palvelualue itsenäisesti. 

Huoltotoiminnan tehtävänä on huollon järjestäminen kunnan väestölle, joka tapahtuneiden tuhojen johdosta tai evakuointien aikana tilapäisesti ei pysty huolehtimaan toimeentulostaan. Toimintaa suunniteltaessa on lähdetty siitä, että väestön tarpeita ei voi tyydyttää tavanomaisella tasolla, vaan annettava apu on välitöntä hätää lievittävää elintarvikkeiden ja materiaalin jakoa. 

Kotouttamisrahojen tarkoitus

Kunnanhallitus myönsi vuoden 2022 kunnan kotouttamisavustuksen (30 000 €) kahdelle hakijalle: 25?000 euroa Luckanin ylläpitämälle Life in Kirkkonummi-hankkeelle ja 5000 euroa FC Kirkkonummi ry:lle.

Perusturvapalveluissa kotouttamisasioiden pääasiallinen hoitaminen tapahtuu työikäisten palveluryhmässä työikäisten sosiaalipalveluiden palveluyksikössä kotouttamisen tiimissä, jossa työskentelee 1 sosiaalityöntekijä ja 3 sosiaaliohjaajaa.  

Kirkkonummella on kotouttamisajan asiakkaita (alle 3 vuotta maassa olleet oleskeluluvan saaneet ja kiintiöpakolaiset) yhteensä 95 henkilöä. Heistä 80 henkilöä on Suomesta turvapaikan saaneita ja 15 kiintiöpakolaisia, jotka ovat saapuneet maahan loppuvuodesta 2021 ja vuoden 2022 aikana.  

Kiintiöpakolaiset ovat Afganistanista ja Eritreasta ja tarvitsevat näin ollen kotoutumiseensa monialaista, vankkaa tukea. Terveyspalveluiden ja sosiaalipalveluiden tuki kotoutumiselle on ensiarvoisen tärkeää, mutta myös muiden viranomaisten tuella (sivistys- ja vapaa-aikatoimi) sekä järjestöjen, naapurien ja ystävien avustuksella kotoutuminen tapahtuu ja henkilö/perhe saa tunteen kuulumisesta kirkkonummelaiseen kuntayhteisöön.  

Yksittäiset henkilöt sekä perheet integroituvat yhteiskuntaan vähitellen saaden toimeentulon, asunnon, tarvittavat terveyspalvelut, yhteiskuntaan integroivan opastuksen ja koulutuksen, riittävän kielitaidon ja lopulta työpaikan. Lasten kohdalla sopeutuminen kouluun ja harrastusten alkaminen on ensiarvoisen tärkeää, jotta lapsi saa itselleen ystäviä ja tunteen kuulumisesta ryhmään. 

Viranomaisten kannalta järjestöjen tarjoama tuki kotoutumiselle on hyvin tärkeää. Kirkkonummella seurakunta, Luckan rf, Punaisen Ristin Kirkkonummi-Siuntion osasto, Martat ja MLL ovat tarjonneet oivallista apua maahanmuuttajien kotouttamiseen. Myös urheiluseuroilla on ollut keskeinen rooli kotouttamista helpottavana ja myös mielenterveyttä ylläpitävinä toimijoina. Näihin eri järjestöjen toimintoihin kunta on perinteisesti myöntänyt avustusta.  

Järjestöjen toiminnot ovat tuottaneet kuntaan muuttaneille osallisuutta ja hyvinvointia lisääviä toimintoja. Tällainen sujuva yhteistyö järjestöjen ja kunnan toimijoiden välillä edistää kunnan kotouttamisohjelman toimeenpanoa ja lisää osaltaan kuntaan muuttaneen osallisuutta ja hyvinvointia. Nämä toiminnot tukevat kuntaan muuttaneiden kotoutumista varsinaisten viranomaistoimijoiden tuottamien virallisten kotouttamistoimenpiteiden ohella.  

Suuri osa kotouttamispalveluiden asiakkaista on nuoria aikuisia. Osalla heistä on kotoutumiseen liittyviä vaikeuksia, joita voidaan merkittävästi lieventää lisäämällä yhteyksiä kantaväestöön harrastustoiminnan avulla. Yhteisten harrastusten kautta myös kielitaito vahvistuu, syntyy luontaisia kontakteja suomalaisiin ja kotoutuminen helpottuu. Harrastustoiminnalla on katsottu olevan myönteisiä vaikutuksia maahanmuuttajien mielenterveyteen. Luonnollisesti liikuntaharrastuksella on myös fyysistä terveyttä edistäviä vaikutuksia. 

Perusturvapalveluiden näkemyksen mukaan järjestöille tarkoitettua kotoutumisavustusta ei tule suunnata muihin tarkoituksiin. Järjestöjen toimintamahdollisuudet tulee turvata aiempien vuosien tapaan. 

Tehtyjä toimia

Kirkkonummen kunta on aloittanut vuonna 2021 alueellinen valmiuskeskus toiminnan (AVAK), jonka tarkoituksena on kunnan johtamana ja aloitteesta yhdistää kolmannen sektorin ja yksittäisten kuntalaisten voimavaroja kunnan määrittelemien kunnan tehtävien hoitamisessa normaaliajan häiriötilanteissa. Seuraava koulutusjakso alkaa keväällä 2022.  

Kirkkonummen kunta osallistuu syksyllä 2022 pidettävään KEHÄ II paikallisharjoitukseen sekä kotiseutuharjoitukseen. Tähän on suunnitteilla väestösuojaharjoitus kuntalaisille yhdessä Kirkkonummen reserviläisjärjestöjen kanssa. 

Kunta jatkaa alueellisten valmiuskeskusten tilannehuoneiden varustamista.

Yhteenveto

Kirkkonummen kunta on jo ryhtynyt toimenpiteisiin, joiden tarkoituksena on varautua normaaliolojen häiriötilanteen tai poikkeusolojen aikana kunnan ydintehtävien suorittamiseen.

Esittelijä Kunnanjohtaja Aarnio Tarmo

Päätösehdotus Kunnahallitus päättää 

1
antaa kunnanvaltuustolle selostusosan mukaisen vastauksen vastauksena perussuomalaisten valtuustoryhmän 28.2.2022 jättämään Kirkkonummen kunnan valmiusvarastojen täydentämiseksi -valtuustoaloitteeseen ja
esittää, että kunnanvaltuusto toteaa aloitteen tulleen loppuun käsitellyksi

2
tarkastaa pöytäkirjan tämän pykälän osalta kokouksessa.

Päätös Kunnanhallitus päätti yksimielisesti ehdotuksen mukaisesti.