Suomenkielinen kasvatus- ja koulutuslautakunta
Esityslista 22.09.2026/Asianro 53

Suomenkielinen kasvatus- ja koulutuslautakunta 22.09.2026     

333/01.01.01/2022 

Valmistelija Opetusjohtaja Astrid Kauber, etunimi.sukunimi@kirkkonummi.fi

Päätösehdotus Sivistysjohtaja Ikonen Eeva-Kaisa

 Suomenkielinen kasvatus- ja koulutuslautakunta hylkää Nissnikun koulun rehtorin 27.3.2026 viranhaltijapäätöksestä § 7/2026 tehdyn, 30.6.2026 saapuneen oikaisuvaatimuksen.

Perustelut: Hakemuksen, työkokemuksen ja haastattelun pohjalta tehdyn kokonaisvertailun perusteella virkaan valittu täytti parhaiten viran hoidossa edellytettävät kriteerit. Oikaisuvaatimus ei anna aihetta päätöksen muuttamiseen.

Käsittely 

Päätös  

Tiedoksi

Selostus Nissnikun koulun rehtori on päätöksellään 27.3.2026 § 7/2026 täyttänyt erityisluokanopettajan viran 2000510200 määräaikaisesti ajalle 1.8.2026–31.7.2027. Oikaisuvaatimuksen tekijä on hakenut samaa tehtäväkokonaisuutta.

 Kuntalain 137 §:n mukaan oikaisuvaatimuksen saa tehdä asianosainen sekä kunnan jäsen. Kuntalain 138 §:n mukaan oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Oikaisuvaatimuksen tekijä on tehtävää hakeneena asianosainen. Päätös on annettu tiedoksi sähköpostitse 15.6.2026, ja oikaisuvaatimus on saapunut 30.6.2026. Oikaisuvaatimus tutkitaan.

 Oikaisuvaatimuksen tekijä vaatii päätöksen kumoamista ja asian palauttamista uudelleen käsiteltäväksi. Vaatimusta perustellaan erityisesti päätöksen tiedoksiannon viivästymisellä, ansiovertailun puuttumisella, valintaperusteiden epävirallisuudella ja syrjivyydellä, päätöksen puutteellisilla perusteluilla, tietopyynnön käsittelyllä sekä rehtorin antamien perustelujen väitetyllä ristiriitaisuudella.

 Hakuilmoitus

 Kirkkonummen kunta haki viittä Nissnikun kouluun sijoitettua erityisluokanopettajaa vakinaisiin virkoihin 1.8.2026 lukien. Tehtävä oli julkisessa haussa 12.1.-2.2.2026. Viran kelpoisuusvaatimukset määräytyvät opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen nro 986/98 mukaisesti.  Lisäksi arvostettiin kokemusta erityisopetuksen tehtävistä perusopetuksessa.

 Tehtävään oli 19 hakijaa. Hakijoista kaksi täyttivät erityisluokanopettajan tehtävän muodollisen kelpoisuusvaatimuksen. Toinen kelpoinen hakija perui hakemuksensa ennen haastattelua ja toinen ennen haastattelun jälkeen ennen valintapäätösten tekemistä. Tämän jälkeen toimivalta virkojen määräaikaiseen täyttämiseen siirrettiin rehtorille voimassa olleen delegoinnin mukaisesti.

 Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen 23 § mahdollistaa opetuksen määräämisen väliaikaisesti enintään vuoden ajaksi henkilölle, jolla on riittävä koulutus ja tehtävän edellyttämä taito. Yli kuuden kuukauden määräys on mahdollinen, jos kelpoisuusvaatimukset täyttäviä henkilöitä ei ole saatavilla tai jos siihen on muu erityinen syy.

 Haastattelut

 Hakijoilla ei ole subjektiivista oikeutta tulla kutsutuksi haastatteluun, vaan työnantajalla on oikeus päättää haastatteluun kutsuttavista hakijoista tehtävän kelpoisuusvaatimusten, hakemusten ja tehtävän kannalta merkityksellisten ansioiden perusteella.

 Yksi hakijoista haki ainoastaan yläkouluun sijoitettuja erityisluokanopettajan virkoja. Kyseisen alakoulun viran osalta jatkoon valittiin 8 hakijaa. Haastatteluun kutsuttiin neljä hakijaa. Oikaisuvaatimuksen tekijä ei täyttänyt erityisluokanopettajan tehtävän muodollista kelpoisuusvaatimusta, minkä vuoksi häntä ei kutsuttu haastatteluun.

 Neljä hakijaa on toiminut aiemmin vastaavassa tehtävässä Nissnikun koulussa ja heidän osaamisensa tehtävään oli tiedossa ennakkoon, joten erillistä haastattelua heidän osaltaan ei tarvittu.

 Kun haastattelujen jälkeen ainut kelpoinen hakija perui hakemuksensa, kelpoisuusvaatimukset täyttävää hakijaa ei ollut valintaa tehtäessä saatavilla.

 Tehtävään valitun hakijan soveltuvuuttaan tehtävään arvioitiin haastattelussa. Rehtorin selvityksen mukaan valinta perustui työkokemuksen, osaamisen ja haastattelussa saadun kokonaisarvion vertailuun.

 Perustuslain mukaiset nimitysperusteet

 Perustuslain 125 §:n 2 momentin yleiset nimitysperusteet ovat taito, kyky ja koeteltu kansalaiskunto. Hakijoiden arviointi ei tarkoita yksinomaan palvelusvuosien tai tutkintojen mekaanista vertailua, vaan viranomaisella on oikeus painottaa tehtävän hoidon kannalta merkityksellisiä ansioita ja soveltuvuutta. Tässä asiassa käytettävissä oleva selvitys osoittaa, että valinta on perustunut tehtävään liittyviin hyväksyttäviin seikkoihin.

 Kelpoisuus virkaan

 Oikaisuvaatimuksen tekijä ei täyttänyt erityisluokanopettajan tehtävän muodollista kelpoisuusvaatimusta. Myös tehtävään määräaikaisesti valittu hakija ei täyttänyt hakuvaiheessa erityisluokanopettajan tehtävän muodollista kelpoisuusvaatimusta.  Hän saavutti erityisopettajan kelpoisuuden toukokuussa 2026 eli ennen määräaikaisen virkasuhteen alkamista 1.8.2026. Määräaikaisen päätöksen tekohetkellä kelpoisuusvaatimukset täyttävää hakijaa ei ollut saatavilla.

 Muodollisen kelpoisuuden puuttuminen ei kuitenkaan yksin ratkaissut määräaikaista valintaa, vaan määräaikaisiin tehtäviin valittavien osalta arvioitiin tehtävän edellyttämää koulutusta, työkokemusta, käytännössä osoitettua osaamista ja soveltuvuutta.

 Kannanotot oikaisuvaatimuksen väitteisiin

 Tiedoksiannon viivästyminen perusteetta

 Oikaisuvaatimuksen tekijä katsoo, että valintapäätöksen tiedoksiantaminen on viivästynyt perusteettomasti.

 Päätös tehtiin 27.3.2026 ja annettiin oikaisuvaatimuksen tekijän ilmoituksen mukaan tiedoksi 15.6.2026. Päätös olisi tullut antaa tiedoksi ilman aiheetonta viivytystä.

 Tiedoksiannon viivästyminen on moitittavaa, mutta se ei osoita, että valintapäätös olisi sisällöllisesti lainvastainen. Viive päätöksen tiedoksiannossa ei ole vaikuttanut oikaisuvaatimuksen tekijän oikeuteen hakea päätökseen muutosta. Oikaisuvaatimuksen tekijä on saanut päätöksen tiedokseen ja käyttänyt muutoksenhakuoikeuttaan tekemällä asiassa määräajassa oikaisuvaatimuksen. Asiassa ei ole esitetty selvitystä siitä, että tiedoksiannon ajankohta olisi vaikuttanut päätöksen sisältöön tai heikentänyt oikaisuvaatimuksen tekijän oikeussuojaa siten, että valintapäätös olisi tällä perusteella kumottava.

 Ansiovertailun puuttuminen

 Asiassa saadun selvityksen mukaan erillistä kirjallista ansiovertailua ei laadittu hakumenettelyn aikana. Rehtori on kuitenkin arvioinut hakijoiden osaamista, työkokemusta ja soveltuvuutta tehtävään käytettävissään olleiden hakemusasiakirjojen, haastattelujen sekä hakijoiden aikaisemman työskentelyn perusteella. Neljän valitun hakijan osalta rehtori on perustanut arvionsa siihen, että he olivat hoitaneet vastaavia tehtäviä Nissnikun koulussa lukuvuoden 2025–2026 aikana ja heidän osaamisensa ja soveltuvuutensa olivat hänen tiedossaan. Sofia Palmun osalta arviointi perustui lisäksi haastatteluun.

 Valintaperusteiden epävirallisuus, syrjivyys ja ristiriitaisuus

 Oikaisuvaatimuksen tekijä katsoo, että valintaperusteet ovat olleet epävirallisia, ristiriitaisia ja syrjiviä.

 Perustuslain 125 §:n 2 momentin mukaan yleiset nimitysperusteet julkisiin virkoihin ovat taito, kyky ja koeteltu kansalaiskunto. Hakuilmoituksessa on edellytetty erityisluokanopettajan kelpoisuutta sekä arvostettu kokemusta erityisopetuksen tehtävistä perusopetuksessa. Asiassa saadun selvityksen mukaan hakijoiden arvioinnissa on otettu huomioon tehtävän hoidon kannalta merkityksellisiä seikkoja, kuten koulutus, työkokemus, aiemmin osoitettu osaaminen, soveltuvuus ja erityisopetuksen tehtävissä tarvittava käytännön osaaminen. Aiempi työskentely samassa tehtävässä voi olla hyväksyttävä näyttö tehtävän edellyttämästä osaamisesta ja soveltuvuudesta, kun sitä arvioidaan muiden tehtävään liittyvien ansioiden rinnalla.

 Oikaisuvaatimuksessa ei ole esitetty sellaista selvitystä, jonka perusteella voitaisiin katsoa, että hakijoita olisi kohdeltu yhdenvertaisuuslain vastaisesti tai että valinta olisi perustunut syrjiviin perusteisiin. Myöskään asiakirjoista ei ilmene, että päätös olisi tehty epäasiallisin perustein. Se, että päätöksen perusteluja on tarkennettu oikaisuvaatimuksen käsittelyn yhteydessä, ei sellaisenaan osoita valintapäätöksen olleen lainvastainen.

 Tietopyynnön rajaaminen lainvastaisesti

 Oikaisuvaatimuksen tekijä katsoo, että hänen tietopyyntöään on käsitelty julkisuuslain vastaisesti.

 Asiassa esitetyn selvityksen mukaan Jussi Määttä on 18.6.2026 vastannut oikaisuvaatimuksen tekijälle, että "hakijoiden hakemukset ovat salassapidettävää tietoa, eikä niitä voi tästä syystä toimittaa toisille hakijoille".

 Julkista virkaa tai virkasuhdetta koskevat hakemusasiakirjat eivät lähtökohtaisesti ole kokonaisuudessaan salassa pidettäviä, vaikka ne voivat sisältää yksittäisiä salassa pidettäviä tietoja. Asiakirjojen julkisuus ja mahdolliset salassapitoperusteet tulee arvioida julkisuuslain mukaisesti tapauskohtaisesti.

 Asiassa on siten tapahtunut puute tietopyynnön käsittelyssä. Kyse on kuitenkin asiakirjajulkisuutta koskevasta menettelykysymyksestä eikä henkilöstövalintaa koskevan päätöksen perusteista. Oikaisuvaatimuksen tekijä on saanut päätöksen tiedoksi ja käyttänyt muutoksenhakuoikeuttaan tekemällä asiassa yksityiskohtaisen oikaisuvaatimuksen. Asiassa ei ole esitetty selvitystä siitä, että tietopyynnön käsittely olisi vaikuttanut valintapäätöksen sisältöön tai johtanut hakijoiden epäyhdenvertaiseen kohteluun. Näin ollen mahdollinen puute asiakirjapyynnön käsittelyssä ei muodosta perustetta valintapäätöksen kumoamiselle

 Yhteenveto

 Kelpoisuusvaatimukset täyttävää hakijaa ei ollut määräaikaista valintaa tehtäessä saatavilla. Tehtävään valitulla on katsottu olleen tehtävän hoitamiseksi riittävä koulutus ja taito, ja hänen soveltuvuutensa on arvioitu haastattelussa. Valinta on perustunut koulutusta, työkokemusta, osaamista ja soveltuvuutta koskevaan kokonaisarvioon. Oikaisuvaatimuksessa ei ole esitetty sellaista selvitystä, jonka perusteella rehtorin päätös olisi kumottava virheellisessä järjestyksessä syntyneenä, toimivallan ylityksen vuoksi tai muuten lainvastaisena. Oikaisuvaatimus tulee hylätä.

Päätöshistoria