Kuntakehityksen lautakunta
Pöytäkirja 24.09.2026/Pykälä 99

Kuntakehityksen lautakunta 24.09.2026 § 99  

1068/08.00.00/2019 

Valmistelija Liikennesuunnittelija Marko Suni

 etunimi.sukunimi@kirkkonummi.fi, puh. 09 29671 (vaihde)

Päätösehdotus Kuntakehitysjohtaja Kauppinen Anna-Kaisa

 Kuntakehityksen lautakunta päättää esittää kunnanhallitukselle, että Kirkkonummen kunta antaa liitteenä olevan lausunnon Uudenmaan Elinvoimakeskuksen tienpidon ja liikenteen suunnitelmasta vuosille 2027-2030

Käsittely Käsittelyn aikana Lauri Lavanti teki seuraavan muutosehdotuksen:

 ” Lausuntoon lisätään kohtaan Kävely ja pyöräily (sivu 4) seuraava kappale: "Kirkkonummen kunta pitää tärkeänä, että maanteiden varsilla olevien jalankulku- ja pyöräteiden talvihoitoluokka vastaa niiden käyttöä koulumatkoilla ja työmatkaliikenteessä. Kunnossapitämätön väylä ei toteuta suunnitelman liikenneturvallisuustavoitteita."

 Pinja Pekkarniemi, Matti Kaurila, Jukka Lahti, Heidi Castrén, Marko Kari, Jessica Dannbäck kannattivat ehdotusta.

 Kuntakehityksen lautakunta hyväksyi ehdotuksen yksimielisesti.

 Liikennesuunnittelija Marko Suni poistui kokouksesta pykälän päätyttyä.

Päätös Kuntakehityksen lautakunta päätti esittää kunnanhallitukselle, että Kirkkonummen kunta antaa liitteenä olevan lausunnon Uudenmaan Elinvoimakeskuksen tienpidon ja liikenteen suunnitelmasta vuosille 2027-2030 sekä tehdä lausuntoon seuraavan lisäyksen:

”lisätään kohtaan Kävely ja pyöräily (sivu 4) seuraava kappale: "Kirkkonummen kunta pitää tärkeänä, että maanteiden varsilla olevien jalankulku- ja pyöräteiden talvihoitoluokka vastaa niiden käyttöä koulumatkoilla ja työmatkaliikenteessä. Kunnossapitämätön väylä ei toteuta suunnitelman liikenneturvallisuustavoitteita."”

Tiedoksi

Selostus Lausuntopyyntö

Uudenmaan elinvoimakeskus lähettää kuntien

käyttöön ja mahdollista lausuntoa varten tienpidon ja liikenteen

suunnitelman (TLS) vuosille 2027–2030. Lausunnot ja kommentit suunnitelmasta pyydetään lähettämään 31.10.2026 mennessä. Suunnitelma päivitetään vuosittain ja julkaistaan ainoastaan digitaalisessa muodossa suomen- ja ruotsinkielillä verkko-osoitteessa: www.tienpidonsuunnitelma.fi

Uudenmaan Elinvoimakeskuksen tienpidon ja liikenteen suunnitelma kattaa jatkossa ainoastaan Uudenmaan maakunnan alueen, ja joukkoliikenteen järjestämistehtävät siirtyivät Liikenne- ja viestintävirasto Traficomiin. Suunnitelmassa kuvataan alueen tienpidon, talouden ja toiminnan reunaehdot sekä painopisteet ja siinä on esitetty toimenpiteet, jotka todennäköinen tuleva perustienpidon rahoitus mahdollistaa toimialueella. Elinvoimakeskuksen suunnitelmassa hanketarpeina ei esitetä suurempia useiden miljoonien kehittämishankkeita, joiden toteutus vaatii eduskunnan myöntämää erillisrahoitusta. Digitaalisilla kartoilla näkyy kuitenkin Väyläverkon investointiohjelman 2027-2034 maantiehankkeet kartalla. Kunta on antanut lausuntonsa väyläverkon ohjelmakokonaisuudesta elokuussa 2026.

Uudenmaan Elinvoimakeskuksen tienpito perustuu valtion talousarvion

perusväylänpidon määrärahaan, jolla hoidetaan valtion omistaman maantieverkon tienpito lukuun ottamatta isoja kehittämisinvestointeja, joista vastaa Väylävirasto. Päätöksentekoa rahoituksen kohdistamisesta ja toteutettavista hankkeista ohjaavat valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman tavoitteet sekä Väyläviraston toimintalinjaukset.

Valtion budjetissa myönnetyt tienpidon ja tieverkon kehittämisen määrärahat eivät ole riiittävät erityisesti pitkäjänteiseen tieverkon palvelutason kehittämiseen. Nykyisellä määrärahojen tasolla korjausvelkaa ei saada pienennettyä, vaan se uhkaa kasvaa nykytasosta.

Uudenmaan Elinvoimakeskuksen tienpidon ja liikenteen rahoitus ja toimintaympäristö

Uudenmaan elinvoimakeskuksen perustienpidon rahoitus vuodelle 2026 kesäkuun tilanteessa on noin 89,5 miljoonaa euroa. Lisäksi Uudenmaan elinvoimakeskus on saanut yhteensä noin 16,7 miljoonaa euroa korjausvelkarahaa, joka käytetään päällystämiseen (13 milj. €) ja siltojen korjauksiin (3,6 milj. €). Viime vuonna perustienpidon rahoituksen taso oli vielä yli 160 miljoonaa euroa korjausvelkamäärärahoineen. Viime vuosikymmenellä taso oli alle 100 miljoonan euron. Perustienpidon rahoitus nousi vuosikymmen alussa, jolloin myös Kirkkonummella on voitu päällystää useita heikkokuntoisia tieosuuksia. Rahoituksen taso on vaihdellut vuosittain, mikä on tuonut epävarmuutta perustienpidon pitkäjänteisyyteen.

Maanteiden päivittäinen hoito on merkittävin kunnossapidon erä vuositasolla. Päällystäminen on korjaamisessa suurin kuluerä, ja päällystämisen hintataso on laskenut vuoden 2025 tasosta, mutta bitumin ja öljyn hinnan raju nousu vaikuttaa lopullisiin päällystyskilometreihin.

Päällystystöitä on kohdistettu enemmän alemmalle tieverkolle, joilla korjausmenetelmät ovat kilometrihinnaltaan kalliimpia, koska päällystämisen lisäksi joudutaan monin paikoin myös tien rakenteita vahvistamaan. Uudellamaalla vuosittainen tarve teiden uudelleenpäällystämiseksi on noin 700 kilometriä, josta tänä vuonna jäädään kauaksi arviolta 265 päällystyskilometrillä.

Uudenmaan alueen tieverkon pituus on noin 12 % koko maan tiestöstä,

mutta siellä syntyy kolmannes koko maan liikennesuoritteesta. Myös

raskaan liikenteen osuus on alueella poikkeuksellisen suuri, noin neljäsosa

koko maan kuljetussuoritteesta. Muuta maata suuremmista liikennemääristä johtuen alueen tiestö kuluu keskimääräistä nopeammin.

Liikenneverkon kehittämisinvestoinnit liittyvät liikenteen palvelutason

nostoon, kuten matkojen ja kuljetusten turvallisuuden ja sujuvuuden

lisäämiseen. Näitä on niukalti hankelistoilla valtion rahoitustilanteen vuoksi.

Vuosien 2027-2030 suunnitelmatilanne

Elinvoimakeskuksen tienpidon ja liikenteen suunnitelman 2027-2030 kartoilla on esitetty tärkeimmät hankkeet. Toteutuksessa tai suunnitelussa olevia hankkeita Kirkkonummella on jalankulku- ja pyörätiet Turuntielle (st 110) Vihdistä Veikkolaan välillä vt 2 – Kyntäjäntie ja Lapinkyläntiellä (mt 1131) välillä Tampajantie – Evitskogintie. Kiireellisimpänä hanketarpeena on esitetty Kirkkonummelle osittain sijoittuva Turuntien (st 110) jalankulku- ja pyörätie Espoosta Brobackantieltä Kolmirantaan, jolle ei ole rahoitusta tiedossa. Väyläviraston investointiohjelma vuosille 2027-2034 sisältää Kirkkonummen alueella hallituksen puoliväliriihessä päättämän Vuohimäenportin eritasoliittymän. Lisäksi Kelan eritasoliittymän parannus Siuntion puolella liittyy myös Kirkkonummen kunnan (Prysmian) alueeseen. Nämä eivät näy Elinvoimakeskuksen väyläverkon innvestointiohjelman kartassa, mutta ne näkyvät digitaalisissa kartoissa.

Kunta pyrkii osaltaan aktiivisesti edistämään tärkeimpiä hankkeita, joita myös joudutaan priorisoimaan nykyisessä tilanteessa. Toisin sanoen monet hankkeet siirtyvät tulevaisuuteen tai voi jäädä jopa kokonaan ilman valtion rahoitusta tulevina vuosina. Erityisesti kuntien omaa rahoitusta painotetaan etenkin maankäyttöhankkeissa. Tähänkin kehityskulkuun tulee varautua.

Kirkkonummella on 2020-luvulla toteutettu seuraavia hankkeita joko eduskunnan erillisrahoituksella, MAL-hankkeina tai Elinvoimakeskuksen toimintarahoituksella. Elinvoimakeskus on toteuttanut Länsiväylän (kt 51) ja Upinniementien ramppien liikennevalot (2020), kt 50 Kehä III valaistus välillä Mankki – kt 51 (2021) ja Mäyrätien pysäkkilevennys Gesterbyntielle (2022). Elinvoimakeskuksen ja kunnan yhteishankkeena toteutettiin Kolsarin suojatie ja pysäkit Upinniementielle (2021) ja Turuntien (st 110) jalankulku- ja pyörätie Veikkola-Kolmiranta (2025). Näiden lisäksi viime vuonna toteutettiin poikkeuksellisen paljon päällystystöitä Kirkkonummella, jolloin myös parannettiin päällystystöiden yhteydessä paikoitellen tierakenteita kuten Kylmäläntiellä ja Sjökullantiellä.

Kirkkonummen kunta antaa Uudenmaan Elinvoimakeskuksen tienpidon ja

liikenteen suunnitelmasta 2027–2030 liitteenä olevan lausunnon.

Liite:

Kirkkonummen kunnan lausunto Uudenmaan Elinvoimakeskuksen tienpidon ja liikenteen suunnitelmasta vuosille 2027–2030.

Oheismateriaalit:

- Uudenmaan Elinvoimakeskuksen tienpidon ja liikenteen suunnitelma 2027–2030

Päätöshistoria