Kuntakehityksen lautakunta
Pöytäkirja 24.09.2026/Pykälä 98

Kuntakehityksen lautakunta 24.09.2026 § 98  

1113/10.02.02/2020 

Valmistelija Kunnanarkkitehti Tero Luomajärvi

 etunimi.sukunimi@kirkkonummi.fi, puh. 09 29671 (vaihde)

Päätösehdotus Kuntakehitysjohtaja Kauppinen Anna-Kaisa

 Kuntakehityksen lautakunta päättää, että

1.
Keskusmetsän yleissuunnitelma asetetaan vähintään kuukauden
ajaksi nähtäville ja sen aikana järjestetään hankkeen infotilaisuus,
josta ilmoitetaan kunnan kotisivuilla ja kunnan ilmoituslehdessä

2.
Keskusmetsän yleissuunnitelmasta on kuntalaisilla mahdollisuus
antaa palautetta, lisäksi seuraavilla osallistahoilla pyydetään
hankkeesta lausunnot:
- Metsähallitus
- vaikutusalueen metsästysseurat
- vaikutusalueen asukasyhdistykset
- Kirkkonummen ympäristöyhdistys r.y.
- Kyrkslätts Natur och Miljö rf.
- Metsäkeskus
- Nuorisovaltuuskunta
- Vanhusneuvosto

3.
Keskusmetsän yleissuunnitelman nähtävillä olosta ja infotilaisuudesta ilmoitetaan suomi.fi-tiedotuskanavan kautta suunnittelualueen maanomistajille ja asukkaille sekä kohdassa 2 luetelluille osallistahoille.

4.
Keskusmetsän yleissuunnitelma valmistellaan kuntakehityksen lautakunnan hyväksymiskäsittelyyn sisältäen koosteen yleissuunnitelmasta saadusta palautteesta.

Käsittely Konsultti Arja Sippola FCG Finland Oy liittyi kokoukseen klo 17.05 pykälän aluksi ja poistui kokouksesta klo 17.47 pykälän esittelyn päätyttyä.

 Käsittelyn aikana Lauri Lavanti teki seuraavan palautusehdotuksen:

 ”Esitän, että Keskusmetsän yleissuunnitelma palautetaan valmisteluun siten, että alueen asukkaita, asukasyhdistyksiä ja maanomistajia osallistetaan jatkovalmisteluun ennen kuin suunnitelman sisällöstä päätetään, kuten yhdyskuntatekniikan lautakunta 12.12.2024 evästyksessään edellytti.”

 Pinja Pekkarniemi, Jukka Lahti ja Tuovi Ronkainen kannattivat palautusehdotusta.

 Puheenjohtaja totesi, että palautusta ei kannateta yksimielisesti, joten asiasta tulee äänestää. Puheenjohtaja käynnisti äänestyksen. Ne, jotka kannattavat käsittelyn jatkamista, äänestävät JAA ja ne, jotka kannattavat Lavannin palautusehdotusta, äänestävät EI.

 Puheenjohtaja päätti äänestyksen. Äänet jakautuivat seuraavasti:

 6 JAA- ääntä (Castrén, Dannbäck, Granström, Kari, Kämpe-Hellenius, Kaurila)

 4 EI- ääntä (Lavanti, Ronkainen, Pekkarniemi, Lahti), jolloin käsittelyn jatkaminen voitti.

 Käsittelyn aikana Pinja Pekkarniemi teki seuraavan muutosehdotuksen:

 ” 1. pääväylän leveys palautetaan lautakunnan evästyksen 12.12.2024 mukaisesti maksimissaan kahteen metriin”

 Lauri Lavanti, Tuovi Ronkainen ja Jukka Lahti kannattivat ehdotusta.

 Puheenjohtaja totesi, että ehdotusta ei kannateta yksimielisesti, joten asiasta tulee äänestää. Puheenjohtaja käynnisti äänestyksen. Ne, jotka kannattavat pohjaehdotusta, äänestävät JAA ja ne, jotka kannattavat Pekkarniemen muutosehdotusta, äänestävät EI.

 Puheenjohtaja päätti äänestyksen. Äänet jakautuivat seuraavasti:

 6 JAA-ääntä (Castrén, Granström, Kaurila, Kari, Kämpe-Hellenius, Dannbäck)

 4 EI- ääntä (Lavanti, Pekkarniemi, Ronkainen, Lahti),  jolloin pohjaehdotus voitti.

 Käsittelyn aikana Pinja Pekkarniemi teki seuraavan muutosehdotuksen:

 ” 3. Sivu 22, "reittien suunnittelun lähtökohtana on niiden toteuttaminen luonnonmukaisina ja ympäristöön sopeutuvina. Näillä alueilla reittien leveys on pääosin noin 3,5 metriä" Muutetaan muotoon: Luonnonsuojelualueen läpi toteutettava reitti tehdään mahdollisimman kevyin ratkaisuin, mikä tarkoittaa maksimissaan 2m leveää pururata/lenkkipolkutyyppistä ratkaisua”

 Lauri Lavanti, Tuovi Ronkainen ja Jukka Lahti kannattivat ehdotusta.

 Puheenjohtaja totesi, että ehdotusta ei kannateta yksimielisesti, joten asiasta tulee äänestää. Puheenjohtaja käynnisti äänestyksen. Ne, jotka kannattavat pohjaehdotusta, äänestävät JAA ja ne, jotka kannattavat Pekkarnimen muutosehdotusta, äänestävät EI.

 Puheenjohtaja päätti äänestyksen. Äänet jakautuivat seuraavasti:

 6 JAA-ääntä (Dannbäck, Castrén, Kämpe-Hellenius, Granström, Kaurila, Kari)

 4 EI- ääntä (Pekkarniemi, Lahti, Ronkainen, Lavanti), jolloin pohjaehdotus voitti.

 Käsittelyn aikana Matti Kaurila teki seuraavan muutosehdotuksen:

 ” Jatkosuunnittelussa tulee huomioida mahdollisuuksien mukaan reittien esteettömyys sekä se, että ainakin pääreiteille on mahdollista tehdä latuja (lautakunnan evästys 12.12.2024), jolloin tavoitteena on vähintään hiihtoreitti Kuntakeskuksen ja Masalan välillä.”

 Marko Kari, Jessica Dannbäck, Heidi Castrén ja Anneli Granström kannattivat ehdotusta.

 Puheenjohtaja totesi, että ehdotusta ei kannateta yksimielisesti, joten asiasta tulee äänestää. Puheenjohtaja käynnisti äänestyksen. Ne, jotka kannattavat pohjaehdotusta, äänestävät JAA ja ne, jotka kannattavat Matti Kaurilan muutosehdotusta, äänestävät EI.

 Puheenjohtaja päätti äänestyksen. Äänet jakautuivat seuraavasti:

 5 JAA-ääntä (Lavanti, Kämpe-Hellenius, Ronkainen, Lahti, Pekkarniemi)

 5 EI-ääntä (Kari, Dannbäck, Granström, Castrén, Kaurila). Äänten jakautuessa tasan, puheenjohtajan ääni ratkaisee, jolloin Kaurilan muutosehdotus voitti.

 Käsittelyn aikana Pinja Pekkarniemi teki seuraavan muutosehdotuksen:

 ”2. valaistus toteutetaan vähiten valosaastetta tuottavalla tavalla, esimerkiksi matalilla pollari-valoilla ja mahdollisella liiketunnistuksella.”

 Lauri Lavanti, Tuovi Ronkainen ja Jessica Dannbäck kannattivat ehdotusta.

 Puheenjohtaja totesi, että ehdotusta ei kannateta yksimielisesti, joten asiasta tulee äänestää. Puheenjohtaja käynnisti äänestyksen. Ne, jotka kannattavat pohjaehdotusta, äänestävät JAA ja ne, jotka kannattavat Pekkarniemin muutosehdotusta, äänestävät EI.

 Puheenjohtaja päätti äänestyksen. Äänet jakautuivat seuraavasti:  

 5 JAA-ääntä (Kaurila, Castrén, Kari, Granström, Dannbäck)

 5 EI- ääntä (Pekkarniemi, Lavanti, Ronkainen, Lahti, Kämpe-Hellenius). Äänten jakautuessa tasan, puheenjohtajan ääni ratkaisee, jolloin pohjaehdotus voitti.  

 Käsittelyn aikana Lauri Lavanti teki seuraavan muutosehdotuksen:

 ”Päätöskohtaa 2 täydennetään, lisäämällä listalle vammaisneuvosto.”

 Matti Kaurila, Pinja Pekkarniemi, Tuovi Ronkainen, Jessica Dannbäck, Jukka Lahti ja Heidi Castrén kannattivat ehdotusta.

 Kuntakehityksen lautakunta hyväksyi muutosehdotuksen yksimielisesti.

 ”Päätöskohtaa 4 täydennetään, lisäämällä hyväksymiskäsittelyyn tuotavaan aineistoon arvio reitistön rakentamis- ja ylläpitokustannuksista sekä siitä miten kunnossapito rahoitetaan”

 Pinja Pekkarniemi, Tuovi Ronkainen, Jukka Lahti, Matti Kaurila ja Heidi Castrén kannattivat ehdotusta.

 Kuntakehityksen lautakunta hyväksyi muutosehdotuksen yksimielisesti.

 ” Päätöskohtaa 4 täydennetään siten, että ennen hyväksymiskäsittelyä varmistetaan Metsähallituksen suostumus maanomistajana niiden reittien osalta, jotka sijoittuvat Finnträskin vanhojen metsien luonnonsuojelualueelle, tai nämä reitit poistetaan suunnitelmasta.”

 Pinja Pekkarniemi, Tuovi Ronkainen ja Jukka Lahti kannattivat ehdotusta.

 Puheenjohtaja totesi, että ehdotusta ei kannateta yksimielisesti, joten asiasta tulee äänestää. Puheenjohtaja käynnisti äänestyksen. Ne, jotka kannattavat pohjaehdotusta, äänestävät JAA ja ne, jotka kannattavat Lauri Lavannin muutosehdotusta, äänestävät EI.

 Puheenjohtaja päätti äänestyksen. Äänet jakautuivat seuraavasti:

 6 JAA-ääntä (Kari, Kämpe-Hellenius, Castrén, Granström, Kaurila, Dannbäck)

 4 EI- ääntä (Lavanti, Pekkarniemi, Lahti, Ronkainen), jolloin pohjaehdotus voitti.

 ” Päätöskohtaa 1 täydennetään siten, että nähtävilläoloaineisto julkaistaan suomeksi ja ruotsiksi sekä saavutettavassa digitaalisessa muodossa.”

 Pinja Pekkarniemi, Jessica Dannbäck, Tuovi Ronkainen ja Jukka Lahti kannattivat ehdotusta.

 Kuntakehityksen lautakunta hyväksyi ehdotuksen yksimielisesti.

 ” Päätöskohtaa 2 täydennetään, lisäämällä listalle Uudenmaan elinvoimakeskus luonnonsuojeluviranomaisena yksityisten luonnonsuojelualueiden osalta.”

 Pinja Pekkarniemi, Tuovi Ronkainen ja Jukka Lahti kannattivat ehdotusta.

 Kuntakehityksen lautakunta hyväksyi ehdotuksen yksimielisesti.

 ” Päätöskohtaa 2 täydennetään, lisäämällä listalle museoviranomainen Porkkalan parenteesin aikaisten rakenteiden osalta.”

 Pinja Pekkarniemi, Tuovi Ronkainen ja Jukka Lahti kannattivat ehdotusta.

 Kuntakehityksen lautakunta hyväksyi ehdotuksen yksimielisesti. 

 ”Päätöskohtaa 4 täydennetään, lisäämällä hyväksymiskäsittelyyn tuotavaan aineistoon Metsähallituksen kanta siihen onko sen lausunnossaan 28.10.2024 esittämä huomautus reitin oikeudellisesta luonteesta ratkaistu.”

 Pinja Pekkarniemi, Tuovi Ronkainen ja Jukka Lahti kannattivat ehdotusta

 Puheenjohtaja totesi, että ehdotusta ei kannateta yksimielisesti, joten asiasta tulee äänestää. Puheenjohtaja käynnisti äänestyksen. Ne, jotka kannattavat pohjaehdotusta, äänestävät JAA ja ne, jotka kannattavat Lavannin muutosehdotusta, äänestävät EI.

 Puheenjohtaja päätti äänestyksen. Äänet jakautuivat seuraavasti:

 6 JAA- ääntä (Kämpe-Hellenius, Kaurila, Castrén, Kari, Dannbäck, Granström)

 4 EI- ääntä (Lavanti, Lahti, Ronkainen, Pekkarniemi), jolloin pohjaehdotus voitti.

 ” Päätöskohtaa 4 täydennetään siten, että hyväksymiskäsittelyyn tuodaan saapuneet lausunnot kokonaisuudessaan, ei ainoastaan kooste niistä.”

 Pinja Pekkarniemi, Tuovi Ronkainen ja Jukka Lahti kannattivat ehdotusta.

 Kuntakehityksen lautakunta hyväksyi ehdotuksen yksimielisesti.

 Käsittelyn aikana Jerri Kämpe- Hellenius teki seuraavan muutosehdotuksen:

 ” Päätöskohtaa 2 täydennetään, lisäämällä listalle Kyrkslätt Landsbygdsförening r.f.”

 Matti Kaurila, Pinja Pekkarniemi, Lauri Lavanti, Jessica Dannbäck, Jukka Lahti, Tuovi Ronkainen ja Anneli Granström kannattivat ehdotusta.

 Kuntakehityksen lautakunta hyväksyi ehdotuksen yksimielisesti.

Kuntakehityksen lautakunta päätti pitää tauon tämän pykälän jälkeen klo 19.06 – 19.16

Päätös Kuntakehityksen lautakunta päätti:

1.
Keskusmetsän yleissuunnitelma asetetaan vähintään kuukauden
ajaksi nähtäville ja sen aikana järjestetään hankkeen infotilaisuus,
josta ilmoitetaan kunnan kotisivuilla ja kunnan ilmoituslehdessä. Nähtävilläoloaineisto julkaistaan suomeksi ja ruotsiksi sekä saavutettavassa digitaalisessa muodossa.

2.
Keskusmetsän yleissuunnitelmasta on kuntalaisilla mahdollisuus
antaa palautetta, lisäksi seuraavilla osallistahoilla pyydetään
hankkeesta lausunnot:
- Metsähallitus
- vaikutusalueen metsästysseurat
- vaikutusalueen asukasyhdistykset
- Kirkkonummen ympäristöyhdistys r.y.
- Kyrkslätts Natur och Miljö rf.
- Kyrkslätt Landsbygdsförening r.f.
- Metsäkeskus
- Uudenmaan elinvoimakeskus
- Museoviranomainen
- Nuorisovaltuusto
- Vanhusneuvosto
- Vammaisneuvosto

3.
Keskusmetsän yleissuunnitelman nähtävillä olosta ja infotilaisuudesta ilmoitetaan suomi.fi-tiedotuskanavan kautta suunnittelualueen maanomistajille ja asukkaille sekä kohdassa 2 luetelluille osallistahoille.

4.
Keskusmetsän yleissuunnitelma valmistellaan kuntakehityksen lautakunnan hyväksymiskäsittelyyn sisältäen koosteen yleissuunnitelmasta saadusta palautteesta.Koosteen lisäksi hyväksymiskäsittelyyn tuodaan saapuneet lausunnot kokonaisuudessaan. Lisäksi hyväksymiskäsittelyyn tuotavaan aineistoon sisällytetään arvio reitistön rakentamis- ja ylläpitokustannuksista sekä siitä, miten kunnossapito rahoitetaan.

5.
Jatkosuunnittelussa tulee huomioida mahdollisuuksien mukaan reittien esteettömyys sekä se, että ainakin pääreiteille on mahdollista tehdä latuja (lautakunnan evästys 12.12.2024), jolloin tavoitteena on vähintään hiihtoreitti Kuntakeskuksen ja Masalan välillä.

Tiedoksi

Keskusmetsän yleissuunnittelun käynnistämisestä on linjattu vuonna 2017. Tosin yleissuunnitelman laatimista voitiin toden teolla edistää vasta kun Jorvaksen kyläalueen asemakaavojen maankäytöstä oli riittävästi tietoa ja niiden kaavaehdotusten palaute oli alustavasti käsitelty. Näin ollen yleissuunnitelman laatiminen pantiin varsinaisesti käyntiin vuosien 2021-2022 aikana.

Keskusmetsän yleissuunnitelma kytkeytyy keskeiseltä osaltaan Jorvaksen kyläalueen asemakaavoitukseen sekä suunnittelualuetta koskeviin voimassa oleviin osayleiskaavoihin.

Keskusmetsän yleissuunnitelma toteuttaa etenkin seuraavaa kuntastrategian 2024-2030 visiota: Kirkkonummi – lähellä ihmistä ja luontoa Porkkalasta Nuuksioon. Se toteuttaa myös Kirkkonummen yleiskaavan 2020 maankäyttöä. Niin ikään yleissuunnitelman lähtötietoina on käytetty Kuntakeskuksen 1. vaiheen, Gesterbyn ja Sepänkylän sekä Masalan osayleiskaavojen maankäyttöä kuten esimerkiksi niissä estetyt ohjeelliset ulkoilureitit.

Keskusmetsän ulkoilupainotteisen alueen suunnittelun lähtökohdaksi otettiin alueen hienovarainen kehittäminen eikä suunnittelu koskenut esimerkiksi hiihtolatuja. Reitit on linjattu mahdollisuuksien mukaan olemassa oleville metsäautoteille ja polkuyhteyksille sekä kunnan omistamille maille. Suunnittelualueen maisema- ja luontokohteet pohjautuvat eri kaavahankkeiden yhteydessä laadittuihin selvityksiin. Alueella on kaksi merkittävää luonnonsuojelualuetta. Alueelta löytyy lisäksi Porkkalan vuokra-aikaisia eli parenteesin ajan Neuvostoarmeijan rakentamia varustuksia, kuten juoksuhautoja ja bunkkereita.

Keskusmetsän ulkoilijoiden määrä on suuri. Alueelle on syntynyt tiivis polkuverkosto ja siellä viihtyvät marjastajien ja sienestäjien lisäksi myös päiväkoti- ja koululaisryhmät, suunnistajat sekä mopoiluikäinen nuoriso. Alueella on hirvieläinten ruokintaa ja metsästystä erityisesti syksyn aikana, mikä saattaa aiheuttaa vaaratilanteita.

Vireillä olevien asemakaavojen maankäyttöratkaisut on otettu huomioon yleissuunnitelmassa, niinpä kuntakeskuksen ja Masalan välinen esteettömäksi ja valaistuksi suunniteltu pääreitti on linjattu suurelta osin asemakaavoitettaville alueille. Pääreitistä alle kilometrin pituinen osa Jorvaksen kylältä Masalan taajaman suuntaan on asemakaavoitettavien alueiden ulkopuolella. Kyseiselle alueelle sijoittuu Finnträskin vanhojen metsien luonnonsuojelualue, jonka läpi pääreitti on linjattava.

Keskusmetsän pääreitti, jonka pituus on noin 5,8 kilometriä, yhdistää kuntakeskuksen Jorvaksen kylän kautta Masalan taajamaan. Se on tarkoitus suunnitella ympärivuotisesti ylläpidettäväksi kävelyn ja pyöräilyn yhteydeksi tarjoten liikkujille vaihtoehdon Masalantien ja Vanhan Rantatien olemassa olevalle yhteydelle.

Poikittaisen pääreitin pituus on noin 2,9 kilometriä. Jorvaksen asemalta reitti johtaa Kvisin asemakaavahankkeen Patolammenpuiston kautta pääreitille jatkuen edelleen Sepänkyläntielle ja Masalan suuntaan.

Yleissuunnitelmassa on osoitettu myös muita yhteyksiä, jotka ovat jo olemassa olevia reittejä tai joita voidaan toteuttaa vaiheittain pääreittien toteuttamisen yhteydessä tai sen jälkeen. Kuitenkin maanomistajien on oltava myötämielisiä reittien toteuttamiselle. Pääsääntöisesti reitit pohjautuvat pitkälti olemassa oleviin metsäautoteihin ja alueen polkuverkostoon.

Pääreitin linjaaminen valtaosaltaan asemakaavoitettaville alueille turvaa parhaiten sen toteuttamisen. Käytännössä se sijoittuu asemakaavoitettaville alueille kuntakeskuksesta Jorvaksen kylälle saakka palvellen näin hyvin myös alueiden asukkaita.

Todettakoon, että suunnittelutyön aikana ympäristönsuojelu on ollut mukana hankkeessa ja alueeseen on tutustuttu paikan päällä useampaan otteeseen, myös paikallisen asiantuntijan johdolla.

Yleissuunnitelman mukaisten reittien toteuttaminen

asemakaavojen ulkopuolelle jäävillä alueilla edellyttää

jatkosuunnittelussa yhteistyötä maanomistajien kanssa.

Vuorovaikutus

Ennen keskusmetsän yleissuunnitelman ensimmäistä päättäjäkäsittelyä syksyllä 2024, kaavoitus- ja liikennejärjestelmäpalvelut on järjestänyt kokoukset kunnan liikuntapalvelujen (18.6.2024) ja Metsähallituksen (6.9.2024) kanssa.

Kunnallistekniikkapalveluille (nyk. infrapalvelut) hanke esiteltiin 25.9.2024 ja sen yhteydessä määriteltiin pääreitin tilantarve, joka reitin molemmin puolisine hulevesien käsittelyojineen on 5,5 metriä. Linjauksen mukaan, reitti on tarkoitus toteuttaa kivituhkapintaisena.

Kunnan ja Metsähallituksen välinen kokous 6.9.2024

Metsähallitus toi painokkaasti esille (6.9.2024) tuolloisen luonnonsuojelulain 50.1 § kohdan, jossa todetaan mm. seuraavaa: ”… alueilla saa rakentaa, entistää ja kunnostaa alueen hoitoa, valvontaa, tutkimusta, yleisön opastamista ja käyttäjäturvallisuutta sekä retkeilyä ja alueen tutustumista varten tarpeellisia rakennuksia, rakennelmia ja polkuja”.

Lisäksi kokouksessa sovittiin, että kunta toimittaa hankkeesta lausuntopyynnön alustavasta yleissuunnitelmasta, joka esiteltiin alueen maanomistajille 11.9.2024. Kunta toimitti lausuntopyynnön 2.10.2024, joka sisälsi muiden muassa alueita koskevat luontoselvitykset.

Maanomistajatilaisuus 11.9.2024

Maanomistajatilaisuudessa oli paikalla merkittävä määrä alueen maaomistajista ja heille esiteltiin alustava yleissuunnitelma. Kunnan taholta tilaisuuteen osallistuivat kaavoituksen ja liikuntapalvelujen edustajat. Myös Metsähallituksen edustajalla olisi ollut mahdollisuus osallistua tilaisuuteen.

Kunnan ja hankkeen konsultin esittelyssä painotettiin yleissuunnitelman olevan alueen kehittämiseen tähtäävä suunnitelma eikä sillä ole juridista asemaa. Sitä on tarkoitus käyttää lähtötietona Keskusmetsän jatkosuunnittelussa, jonka toteuttamisen arvioitiin ajoittuvat 2030-luvulla.

Tilaisuudessa otettiin esille alueen metsästyksen ja ulkoilun välinen ristiriitaisuus, johon alueen maanomistajilla oli hyvin yhtenäinen näkemys: oikeus metsästykseen on säilyttävä Keskusmetsässä. Niin ikään alustavassa yleissuunnitelmassa esitettyä näkötornin toteuttamista pidettiin epärealistisena.

Metsähallituksen lausunto (28.10.2024)

Metsähallituksen lausunnossa todetaan seuraavaa: ”Metsähallitus katsoo, että erityisesti suunniteltu pääreitti on oheisrakenteineen jo sen verran suuri, ettei sitä ole mahdollista pitää luonnonsuojelulaissa määriteltynä ulkoilureittinä tai -polkuna, jonka toteuttaminen on LSL 50.1 § nojalla mahdollista. Sen sijaan pääreitti vastaa kooltaan ja toiminnaltaan (mm. valaistus, hulevesirakenteen) tietä, jonka toteuttaminen edellyttää poikkeamaan alueen rauhoitusmääräyksessä. Asetusmuutokset ja niiden valmistelu ovat Ympäristöministeriön vastuulla.”

Yhdyskuntatekniikan lautakunnan kokous 12.12.2024 (§ 123)

Keskusmetsän yleissuunnitelman valmisteltiin tiedoksi yhdyskuntatekniikan lautakunnan kokoukseen sisältäen myös Metsähallituksen lausunnot. Asian esittelyteksti sisälsi maanomistajatilaisuuden keskeisen palautekuvauksen. 

Lautakunta päätti palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi ja evästi jatkovalmistelua 11 eri asiakohdalla, joista yksi keskeisimmistä koski pääväylää, joka esitettiin rakennettavaksi noin kaksi metriä leveänä hiekkapohjaisena kulkuväylänä Keskustasta Masalaan. Siitä rakennetaan yhteydet matkanvarrella oleville asuinalueille myös noin kaksi metriä leveinä ja hiekkapohjaisina väylinä.

Kuntakehityksen toimialan linjaukset koskien pääreittiä

Kuntakehityksen toimialalla on linjattu, että Finnträskin vanhojen metsien luonnonsuojelualueella pääreitin leveys sisältäen tarvittavat hulevesirakenteet on enintään 3,5 metriä. Toimialan linjaus poikkeaa yhdyskuntatekniikan lautakunnan evästyksestä, jossa pääväylien leveydeksi esitetiin hiekkapohjaista kahden metrin levyitä yhteyttä. Toimialalla on kuitenkin katsottu, että esimerkiksi oppilaat käyttävät koulumatkoillaan pääväyliä. Edellisen lisäksi pääväylien reitit kytkeytyvät asemakaavoitettaviin alueisiin, joiden alueella kävelyn ja pyöräilyn yhteydet ovat vähintään kolme metriä leveät. Olisi perin outoa, ettei jatkuvilla reiteillä sallittaisi pyöräilyä. Toimialan näkemyksen mukaan on perusteltua toteuttaa pääreitit noin kolme metriä leveinä, jotta ne liittyisivät luontevasti asemakaavojen kävelyn ja pyöräilyn yhteyksiin. Lähtökohtaisesti Keskusmetsän alueen yhteydet toteutetaan kunnan pääsääntöisesti toimesta hiekka- tai kivituhkapohjaisina, joskin asemakaavoitettavilla alueilla ne toteutettaneen ensisijaisesti huolettavuuden takia asfalttipintaisina.

Keskusmetsän yleissuunnitelmassa on esitetty alueen reittiverkosto ja siihen liittyy myös kulkuyhteyksien parantamistoimenpiteitä ja uusia kulkuyhteyksiä, kuten esimerkiksi Jorvaksen asemalta osoitettava uusi kulkuyhteys ulkoilualueelle.

Todettakoon, että kaikilta juna-asemilta on järjestettävissä kulkuyhteydet Keskusmetsän ulkoilualueelle. Niin ikään yleissuunnitelmasta ilmenee alueen käyttäjien käyttöön osoitetut tavoitteelliset pysäköintialueet, joita isolla P-merkinnällä on osoitettu kapasiteetiltään mittavimmat pysäköintialueet.

Yleissuunnitelman kartalle on myös koottu ajantasainen tieto mm.

lukuisista parenteesin ajan kohteista sekä muista kohteista kuten

esimerkiksi suositusta oleskelupaikasta, josta aukeaa hieno peltomaisema luoteen suuntaan.

Keskusmetsän ulkoilualueen pääreitin sekä siihen liittyvien tarpeellisten muiden reittien toteuttaminen on alueen ensimmäinen kehittämisvaihe. Pääreitti on mahdollista toteuttaa vaiheittain. Vaikka valtaosa pääreitistä toteutetaan asemakaavojen kautta, on niiden ulkopuolisten alueiden maanomistajien kanssa päästävä sopimukseen pääreitin toteuttamisesta mukaan lukien Metsähallituksen operoiman luonnonsuojelualueen läpi toteutettava pääreitin osuus.

Todettakoon, että seuraavassa kappaleessa nimettyjen asemakaavojen oletetaan olevan lainvoimaisia, kun yleissuunnitelman mukaisia reittejä ryhdytään toteuttamaan.

Ensimmäisessä vaiheessa toteutetaan myös poikittaisen pääyhteyden osa Jorvaksen asemalta Pohjois-Jorvaksen asemakaavan Patolammenpuiston kautta pääreittiin. Jorvaksen asemalta toteutettava yhteys ratkaistaan Jorvaksenkolmion asemakaavassa. Edellä kuvatut poikittaisen pääreitin osa toteutetaan esteettömänä ja valaistuna. Poikittaisen pääreitin muun osan mahdollisesta toteuttamisesta esteettömänä ja valaistuna päätetään jatkosuunnittelussa. Niin ikään toteutetaan oleelliset pääreitin edellyttämät keskeiset polkuyhteydet, joita huomattava osa on jo tosin olemassa.

Jatkosuunnittelussa on perusteltua laatia Keskusmetsän ulkoilualueen johdonmukainen reittien toteuttamisohjelma. Tähän voi liittyä myös kunnan maanhankintaa Keskusmetsän alueelta.

Metsästys on Keskusmetsän ulkoilupainotteisen alueen kehittämisen yksi haaste. Kuntakeskuksen, Masalan ja Jorvaksen kylän asukasmäärän tiedetään kasvavan lähivuosikymmeninä ja asukkaiden ulkoilutarpeet saattavat synnyttää tilanteen, jossa metsästyksen jatkumisesta Keskusmetsässä syntyy turvallisuusongelma ulkoilualueella liikkujille etenkin, jos reitistöä laajennetaan ensimmäisen toteutusvaiheen jälkeen.

Yleissuunnitelman laatimisen yhteydessä on mietitty Keskusmetsän ulkoilupainotteisen alueen hyödyntämistä myös sitä koskevan luontotiedon ja luonnon monimuotoisuuden hahmottamiseksi. Alueen luonto- ja maisema-arvojen havainnollistamiseksi olisi mahdollista kehittää alueen käyttäjille app-sovellus, joka voisi palvella niin tavanomaista alueella liikkujaa kuin myös koulujen luonto-opetusta. Mikäli näin toimittaisiin, voisi yleissuunnitelma vahvistaa kuntastrategian mukaisesti Kirkkonummen sivistyskunnan tahtotilaa.

Muuta

Kokoukseen on kutsuttu Keskusmetsän yleissuunnitelman konsultti, kaupunkikehitysjohtaja Arja Sippola FCG Rakennettu ympäristö Oy:stä. Hän esittelee yleissuunnitelman TEAMS:n välityksellä.

Päätöshistoria