Kunnanhallitus
Esityslista 15.09.2025/Asianro 292

Kunnanhallitus 15.09.2025     

706/00.04.02/2025 

Valmistelijat kunnanjohtaja Virpi Sailas

 hallintojohtaja Jaana Suihkonen

 suunnittelija Joni Arola

 etunimi.sukunimi@kirkkonummi.fi, puh. 09 29671 (vaihde)

Päätösehdotus Kunnanjohtaja Sailas Virpi

 Kunnanhallitus päättää

1
antaa selostusosan mukaisen lausunnon Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen Palvelujen uudistamisen strategialuonnoksesta

2
tarkastaa pöytäkirjan tämän pykälän osalta kokouksessa.

Käsittely <Aloita käsittelyn kuvaus tästä>

Päätös  

Tiedoksi

Selostus Tausta

 Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue pyytää lausuntoa strategialuonnoksesta. Lausunto pyydetään antamaan vastaamalla lausuntopalvelu.fi:ssä julkaistuun lausuntopyyntöön oheisen linkin kautta 18.9.2025 klo 12.00 mennessä.

Linkki lausuntopyyntöön ja kaikkeen materiaaliin:
https://www.lausuntopalvelu.fi/FI/Proposal/Participation?proposalId=5a6a655c-51c2-4a5c-adb5-17d4447f5535

 Kirkkonummen kunnan lausunnon valmisteluun ovat osallistuneet kunnan kaikkien toimialojen edustajat.

 Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen yhteysjohtaja Karoliina Ohrankämmen esittelee strategialuonnosta kunnanhallituksen kokouksessa.

 Kirkkonummen kunnan lausunto

 Johdanto 

 Kirkkonummen kunta kiittää mahdollisuudesta kommentoida Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen uutta Palvelujen uudistamisen strategialuonnosta (jäljempänä strategia).  

 Kirkkonummen kunta pitää hyvänä, että Länsi-uudenmaan hyvinvointialue laatii vain yhden strategian, eikä laadi enää erillistä palvelustrategiaa. Strategia on nyt tiiviimpi ja selkeämpi. Pidämme hyvänä strategian rakennetta, jossa ensin tehdään linjaukset ja sitten muutoslupaukset. Muutoslupauksissa on kuvattu uudistumisen tarve, keinot uudistumiseen ja tavoitteet vaikutuksille. Näille tavoitteille tulee laatia hyvät mittarit.  

 Strategialuonnoksessa on mainittu, että ennaltaehkäisystä on tehtävä järjestelmällistä, mitattavaa ja johdettua. Tämä on yhteistyön hyvässä rakentumisessa keskeinen tavoite. Kunta pitää hyvin tärkeänä, että palveluita uudistetaan luonnoksessa kuvatulla, kestävällä tavalla.  

 Väestö ikääntyy Länsi-Uudellamaalla ja myös Kirkkonummella. Lähelle ihmistä tuotavat palvelut helpottavat asumista pidempään kotona. Erityisen tärkeää on huolehtia osallisuuden kokemuksesta. Vaikka digitaalisen asioinnin kehittäminen onkin tärkeää, tulee sen rajoitteet huomioida ikäihmisten palveluiden kehittämisessä.    

 Kirkkonummen kunta pyytää kiinnittämään huomioita siihen, että paikan päällä saatavien palvelujen tarve ja tarkoituksenmukaisuus korostuu, kun väestö moninaistuu. Siksi onkin tärkeää huomioida, että etävastaanotot ja digitaalisuus eivät palvele isoa osaa nykyisistä ja tulevista Länsi-Uudenmaan asukkaista. 

 Strategian muutoslupauksissa tulisi vielä paremmin huomioida työllisyyspalveluiden (työllisyysalueiden) ja hyvinvointialueen yhteistyö. Työttömyyden ehkäisy ja työllisyyden edistäminen vahvistavat alueemme elinvoimaa.  

 Perustehtävä 

 Kunta toteaa, että hyvinvointialueen arvot on kuvattu pääasiassa hyvin ja selkeästi (s. 11). Koska ekologisen vastuullisuuden arvo on sidottu kuntien ilmastotavoitteisiin, tulee hyvinvointialueen ja kuntien välistä ilmastotyötä tehdä tiiviissä yhteistyössä. Tämän olisi tärkeää heijastua arvosta kirjattuun tekstiin. 

 Kunta katsoo, että kuntien ja työllisyysalueen sekä hyvinvointialueen yhteistyön tavassa korkealaatuinen vuorovaikutus on nostettava etusijalle.  

 Kunta katsoo, että osaamisen ja oppimisen tavoite (s. 14) on kannatettava. Tekstissä todetaan, että ”[P]alveluiden järjestäjänä huolehdimme - - myös koko alueen ammattilaisten osaamisen kehittämisestä.” Kunta huomauttaa, että osaamisen kehittämistä on kuitenkin tehtävä tiiviissä yhteistyössä kunnan kanssa ja kunta vastaa lähtökohtaisesti oman henkilökuntansa osaamisen kehittämisestä. 

 Kirkkonummen kunta katsoo, että Palvelujen uudistamisen strategiassa on hyvin tunnistettu yhteistyön merkitys palvelujen ja toiminnan suunnittelulle (s. 15). Kunta pyytää kuitenkin kiinnittämään huomioita yhteistyön laatuun ja sen vuorovaikutuksellisuuteen. On tärkeää, kun käsitellään asioita, jotka koskevat hyvinvointialueen ja kunnan välistä yhteistyötä, että asioista keskustellaan ja sovitaan yhdessä ja hyvissä ajoin. Kunta pyytää kiinnittämään huomioita kuntayhteistyössä vastavuoroiseen toimintaan. 

 Yhteistyön kannalta on myös tärkeää, että kaikki toimijat tuntevat toistensa roolit ja vastuut palvelujen järjestämisessä. Kunta antaa esimerkkinä, että kunnan asumisneuvonnan vastuiden on koettu olevan epäselviä hyvinvointialueen henkilöstölle.  

 Järjestämisen periaatteet 

 Kunta toteaa, että järjestöjen palveluiden kehittämisen mahdollistaminen on hyvä tavoite (s. 19). Järjestöt tekevät tärkeää hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työtä, joka tukee sekä hyvinvointialueen että kunnan tehtävää. Kunta toteaa, että hyvinvointialueen ja kuntien on tärkeää sovittaa yhteen avustuskäytännöt siten, että LUVN kohdistaisi laaja-alaisesti tukensa sote-järjestöille kuntien avustaessa muuta järjestötoimintaa. Tällä hetkellä osa paikallisista sote-järjestöistä jäävät ilman avustuksia ja kuntien on odotettu paikkaavan tätä puutetta. Sopimuspalokuntien avustuksista ja kiinteistöjen kehittämisestä tulee myös yhdessä sopia.  

 Muutoslupaukset 

 Kirkkonummen kunta pitää hyvänä, että muutoslupauksissa on nostettu ensisijaiseksi lasten ja nuorten palvelut (s. 22). Toimiva yhteisöllinen opiskeluhuolto sekä lasten ja nuorten psykososiaaliset palvelut ovat tässä avainasemassa. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäminen vaatii kunnan ja hyvinvointialueen tiivistä yhteistyötä.  

 Kunta toteaa, että opiskeluhuollon tulee toimia koulussa siellä, missä oppilaat ja opiskelijatkin päivittäin käyvät. Yhteisöllinen opiskeluhuolto on rehtorin johtamaa toimintaa, ja se on luonteeltaan ennaltaehkäisevää. Kunta katsookin sen olevan tärkeää, että LUVN varmistaa yhteisöllisen opiskeluhuollon resurssit oman henkilöstönsä osalta.  

 Kunta esittää, että opiskeluhuollon henkilöstömitoitusten laskeminen esimerkiksi vastaanotoilla käyntien perusteella ei ole validi mittari. Jos palvelua on vähän, ei sinne myöskään hakeuduta. Palvelun mitoituksen tulee perustua kuntien tuottamaan tietoon palvelutarpeesta, joka voi vaihdella yksiköittäin ja alueittain. Kunta toteaakin, että yhdessä palvelun mitoituksesta neuvottelemalla voidaan löytää toimiva ratkaisu. 

 Muutoslupausta, jossa taataan jokaiselle länsi-uusimaalaisille omalääkäri, kunta pitää ehdottoman kannatettavana (s. 23). Omalääkärin kautta mahdollistuu henkilön parempi kokonaisvaltainen hoito ja hoidon jatkuvuus. 

 Lisäksi kunta pitää hyvänä tavoitteena asiakaspolkujen kuvaamista kokonaisuudessaan (s. 25). Kunta huomauttaa, että hyvinvointialueen tulee tehdä asiakaspolkujen kuvaaminen yhdessä kuntien ja muiden oleellisten toimijoiden kanssa. Kuten edellä mainittu, on esimerkiksi asunnottomien kuntalaisten asiakaspolun kuvaamisessa ollut puutteita, sillä kunnan kokemuksen mukaan hyvinvointialueen henkilöstö ei tunne kunnan asumisneuvonnan toimintaa tarpeeksi hyvin. Kunta nostaa esille myös huolensa pitkäaikaistyöttömien ja syrjäytyneiden palvelupoluista ja palveluihin ohjautumisesta ja toivoo tässä vahvaa yhteistyötä hyvinvointialueen kanssa. 

 Kunta toteaa myös, että hyvinvointialueen valmius- ja varautumissuunnitelmat on tärkeää tehdä yhteistyössä kunnan kanssa niiltä osin, kun se on oleellista (s. 27).