Kunnanhallitus
Pöytäkirja 16.10.2023/Pykälä 337

Kunnanhallitus 16.10.2023 § 337  

490/02.02.00/2023 

Valmistelija Talousjohtaja Esa Lindell,

 etunimi.sukunimi@kirkkonummi.fi, puh. 09 29671 (vaihde)

Päätösehdotus Kunnanjohtaja Sailas Virpi

 Kunnanhallitus päättää esittää kunnanvaltuustolle, että valtuusto hyväksyy poistosuunnitelman muutoksen, jossa kiinteiden rakenteiden ja laitteiden menojäännöspoistosta siirrytään tasapoistomenetelmään 1.1.2024 alkaen.

Käsittely Talousjohtaja Esa Lindell esitteli asiaa kokouksessa.

Päätös Kunnanhallitus päätti yksimielisesti ehdotuksen mukaisesti.

Tiedoksi Sarastia Oy, kirjanpitäjä 

Selostus Muutosesitys kohdistuu poistomenetelmään, jossa kiinteiden rakenteiden ja laitteiden menojäännöspoistosta esitetään siirryttäväksi tasapoistomenettelyyn, kuten kaikissa muissa hyödykeryhmissä tehdään. Aiempina tilikausina tehtyjä poistoja ja kertynyttä poistoeroa ei oikaista.

 Poistoaikoja ei esitetä muutettaviksi, koska ne perustuvat kirjanpitolautakunnan suosituksiin.

 Poistomenetelmän muutos on perusteltua ensinnäkin siksi, että tasapoistot tasaavat poistojen vaikutusta samansuuruiseksi koko poistoajalle, kun taas menojäännöspoiston vuosivaikutus on suurin poistoajan alussa ja pienenee määriteltyjen poistoprosenttien mukaisesti vuosittain. Lisäksi poistoajan päättyessä joudutaan tekemään suurempi alaskirjaus.

 Toinen peruste on poistomäärien suunnittelun mahdollistaminen, sillä tulevien poistojen määrän arviointia varten hankitussa ohjelmassa suunnittelu on mahdollista vain tasapoistoin. Poistot saadaan nyt huomattavasti varmemmin arvioitua tuleville vuosille.

 Määrittelyt

 Tasapoisto on poistomenetelmä, jossa hyödykkeen hinta poistetaan tietyn ajan kuluessa kiinteällä summalla. Tasapoistoa käytettäessä täytyy siis tietää hyödykkeen taloudellinen käyttöikä sekä hankintahinta. Poisto tehdään joka vuosi samalla summalla, kunnes taseen arvo on nolla eikä ole enää mitään poistettavaa. 

 Menojäännöspoistossa poistetaan vuosittain jokin ennalta sovittu 

 prosenttiosuus koneen tai kaluston hankintamenosta. Tällä 

 poistomenetelmällä poistot ovat aluksi suuria, mutta pienenevät koko ajan jäljellä olevan poistamattoman hankintamenon pienentyessä.

 Menojäännöspoistoissa hankintameno ei koskaan mene nollaan, 

 vaan se on alaskirjattava silloin, kun omaisuudella ei enää ole 

 palvelun- tai tulontuottamiskykyä eli ko. omaisuus ei enää ole 

 palvelutuotannon käytössä.  

 Kunnassa kiinteät rakenteet ja laitteet muodostuvat pääosin 

 infrastruktuurista, joka tuottaa tuloa pääsääntöisesti tasaisesti - 

 joissain tapauksissa jopa takapainotteisesti (esim. uudet 

 asuinalueet, jotka rakentuvat täyteen vasta ajan kuluessa). 

 Menojäännöspoistot ovat etupainotteiset (degressiiviset) ja siten tällä hetkellä käytössä oleva poistoaika ei vastaa tulontuottamiskykyä, 

 mikä rasittaa kunnan tulosta etupainotteisesti.   

 Käyttöomaisuuden näkökulmasta on lisäksi riskinä, että taseesta jää alaskirjaamatta menojäännöspoistojen alaisia hyödykkeitä, joilla 

 todellisuudessa ei enää ole arvoa.  

 Poistoja koskeva sääntely

 Kirjanpitolain 4 luvun 3 §:ssä ja 5 §:n 1-3 momenteissa säädetään pysyvistä vastaavista ja hankintamenosta. Lain mukaan taseen vastaavien erät jaetaan pysyviin ja vaihtuviin käyttötarkoituksensa perusteella. Pysyviä vastaavia ovat erät, jotka on tarkoitettu tuottamaan tuloa jatkuvasti useana tilikautena. Muut taseen vastaavien erät ovat vaihtuvia.  

 Kunnan kirjanpitoon sovelletaan kirjanpitolain lisäksi kuntalakia. 

 Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto antaa sitovia ohjeita ja lausuntoja kirjanpitolain ja kuntalain soveltamisesta. Pysyvistä vastaavista 

 säädetään mm. kirjanpitolautakunnan kuntajaoston taseen laatimista ja suunnitelman mukaisia poistoja koskevissa yleisohjeissa.  

 Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto on antanut vuonna 2016 

 yleisohjeen suunnitelman mukaisista poistoista, jonka tarkoituksena on ohjata suunnitelman mukaisten poistojen tekemistä kunnassa ja kuntayhtymässä sekä yhdenmukaistaa kunnissa käytettäviä 

 poistoaikoja ja -menetelmiä. 

 Suosituksen mukaan poistoaikojen ja -menetelmien tulee perustua 

 pysyvien vastaavien hyödykkeiden tulontuottamiskykyyn ja 

 kunnassa myös palvelujen tuotantokykyyn. Pysyviin vastaaviin 

 kuuluvien aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden hankintamenot tulee poistaa vaikutusaikanaan. Pysyvien vastaavien vaikutusajalla 

 tarkoitetaan hyödykkeen taloudellista pitoaikaa. Pysyvien vastaavien hankintameno jaksotetaan poistoina kuluksi pääsääntöisesti sen 

 koko taloudelliselle pitoajalle. Taloudellisen pitoajan päätyttyä on 

 hyödykkeen hankintamenon oltava kokonaan poistettu mahdollista 

 jäännösarvoa lukuun ottamatta.  

 Taloudellisella pitoajalla tarkoitetaan sitä aikaa, jona pysyvän 

 vastaavan hyödykkeen ennakoidaan hyödyttävän kuntaa tuloa 

 tuottamalla tai aikaa, jona hyödykkeen ennakoidaan hyödyttävän kunnan palvelujen tuottamista. Pysyvien vastaavien hyödykkeen taloudellinen pitoaika on yleensä lyhyempi kuin sen tekninen pitoaika, joka riippuu hyödykkeen teknisestä käyttökelpoisuudesta kunnan harjoittamassa toiminnassa. Pysyvien vastaavien hyödykkeen taloudellisen pitoajan ja myös poistoajan määrittely tulee tehdä kunnan yksilölliset olosuhteet huomioon ottaen.  

 Poistoaika määritellään siten, että se vastaa kunnan omaa suunnitelmaa ja odotusta taloudelliseksi pitoajaksi. Kuntajaoston yleisohjeen poistoaikasuosituksessa suositellaan määriteltyjen poistoaikojen alarajojen käyttämistä. Suositusta pidempää poistoaikaa voidaan kuitenkin käyttää, jos ne perustellaan hyödyke- tai hyödykeryhmäkohtaisesti. Taloudellisen pitoajan määrittelyssä noudatetaan varovaisuuden periaatetta.