Kunnanvaltuusto
Pöytäkirja 24.10.2022/Pykälä 83

Toimitilapalvelujen lautakunta 22.09.2022 § 75 

Valmistelija Ilmastokoordinaattori Vera Järvenreuna etunimi.sukunimi@kirkkonummi.fi

Valtuustoaloitteet:

Kunnanvaltuusto 11.04.2022 § 36  

 459/14.04.00/2022 

Valtuutettu Ronja Karkinen jätti kunnanvaltuuston kokouksessa 11.4.2022 seuraavan aloitteen:

"Venäjän hyökkäys Ukrainaan on tuonut energian säästön ja ossiilienergiasta luopumisen tehostamisen koko Euroopan yhteiseksi kysymykseksi. Ilmastokriisin pahentamisen lisäksi fossiilienergian käyttö rahoittaa nyt sotaa Ukrainassa. Suomen energiasta noin kolmannes

tulee Venäjältä. Myös IPCC:n tiistaina julkaistu raportti toteaa, että aika toimille 1,5 -asteen tavoitteen saavuttamiseksi on nyt tai ei koskaan - aikaa päästöjen globaaliin kääntämiseen on maksimissaan vuoteen 2025 saakka. Elämme ratkaisevia hetkiä ihmiskunnan historiassa.

Jokaisen on nyt kannettava erityistä vastuuta kansainvälisessä energiakriisissä. Me allekirjoittaneet ehdotamme, että

? Kirkkonummi tehostaa energiatehokkuusohjelmaansa lisärahoituksella.

? Kirkkonummi luopuu fossiilisten polttoaineiden käytöstä omistamissaan rakennuksissa mahdollisimman nopeasti.

? Kirkkonummi säästää energiaa kunnan tiloissa sisälämpötiloja alentamalla, katuvalaistusta vähentämällä ja alentamalla nopeusrajoituksia. Kunta kannustaa esimerkillään sekä tiedotuskampanjalla kuntalaisia mukaan energiansäästöön.

? Kirkkonummi varautuu edelleen energiakriisin syvenemiseen ja energian lisäsäästötarpeeseen, jotta pystymme reagoimaan nopeasti mikäli energian tuonti Venäjältä Eurooppaan pysäytetään täysin.

? Kirkkonummi asettaa vuosittaiset välitavoitteet päästövähenemälle Hinku -sitoumuksen mahdollisimman tehokkaan edistymisen varmistamiseksi

Valtuustoaloitteen allekirjoittivat Ronja Karkisen lisäksi Katja Ylisiurua, Elina Kärkimaa, Sini Felipe, Maarit Orko, Josephine Frimodig, Ulf Kjerin, Tony Björk, Martin Valtonen, Anna Sahiluoma, Antti Karkola, Krista Petäjäjärvi ja Markus Myllyniemi.




 

Kunnanvaltuusto 05.09.2022 § 72  

950/10.03.02.03/2022 

RKP valtuustoryhmä, ensimmäisinä allekirjoittajina Kim Liljequist, Josephine Frimodig ja Carl-Johan Kajanti jättivät kunnanvaltuuston kokouksessa 5.9.2022 seuraavan aloitteen:

"Niin korona kuin Venäjän sotakin ovat johtaneet tilanteeseen, jossa sekä polttoaineiden että sähkön hinnat ovat nousseet huomattavasti lyhyehköllä ajanjaksolla. On vahvoja indikaattoreita siitä, että nämä hinnat myös jatkavat nousuaan tai ainakin pysyvät hyvin korkeina tulevaisuudessa. Sähköyhtiöt uusivat tänä päivänä sähkösopimuksia monin verroin korkeampaan hintaan kuin ennen, ja HSL varautuu kalliimpiin polttoaineiden hintoihin. Kyseessä on tilanne, joka heijastuu suoraan niihin kuntaosuuksiin, joita HSL:n jäsenten tulee maksaa. Lisäksi valmisteilla on, että sähkökriisin sattuessa tehdään hallittuja lyhyitä katkoksia sähkönjakeluun talven aikana.
 

Yhdistettynä korkeaan inflaatioon tämä johtaa siihen, että kaupunkeja ja kuntia uhkaavat suuret talouskriisit, joihin sisältyy äkkinäisiä hintasokkeja ja karkaavia sähkön hintoja. Kuntien tulee ymmärtää, että nyt on hyvä aika selvittää ja tehdä päätöksiä vastatoimista, jotta ne voisivat mahdollisimman nopeasti turvata taloutensa mahdollisimman hyvin.
 

Tämä koskee myös Kirkkonummen kuntaa. On tullut tietoon, että vuonna 2022 energian kustannukset ylittävät budjetoidut varat ainakin 650 000 €:lla. Tämä on liikaa kunnalle, jolla on edessään merkittävät säästötoimet. Me allekirjoittaneet kysymme, onko summan pakko kasvaa niin suureksi (tai jopa suuremmaksi), vai olisiko toimenpiteitä, joiden avulla voisi saavuttaa yksinkertaisia ja nopeita säästöjä? Lisäksi olisi tärkeää ja esimerkillistä, että kunta osallistuisi sähkönsäästötalkoisiin, joita suunnitellaan maanlaajuisiksi vuodelle 2022.
 

Siksi me allekirjoittaneet kehotamme Kirkkonummen kuntaa välittömästi aloittamaan selvityksen mahdollisuuksista vähentää sähkön ja fossiilisten polttoaineiden kulutusta sekä kriittisesti tarkastelemaan riskienhallintaansa näiden taloudellisten riskien osalta. Tulisi keskittyä löytämään yksinkertaisia ja järkeviä innovatiivisia ratkaisuja, joiden toteuttaminen olisi nopeaa ja kustannustehokasta *. Kirkkonummen tulisi kantaa kortensa kekoon sähkönsäästötalkoissa.
 

Kirkkonummella 25.8.2022
 

Kim Liljequist (SFP), Josephine Frimodig (SFP), Carl-Johan Kajanti (SFP)

* = muutama esimerkki: täytyykö kannettavien tietokoneiden / pöytätietokoneiden oheislaitteineen aina olla latauksessa, vai voisiko kuvitella, että ne eivät olisi kytkettyinä sähköverkkoon ollessaan valmiustilassa tai sammutettuina? Voisiko kuvitella rakennusten sisälämpötilojen alentamista 1-2 asteella tai uimahallin veden lämpötilaa tilapäisesti? Voisiko katuvalaistusta aikaoptimoida tai vähentää paikoitellen?"

Aloitteen allekirjoittivat: Kim Liljequist, Josephine Frimodig, Carl-Johan Kajanti, Katja Ylisiurua, Elina Kärkimaa, Timo Haapaniemi, Anna Sahiluoma, Leena Virkki, Marko Kari, Liisa Kosonen, Kim Åström, Kari Virtanen, Jani Ekman, Urho Blom, Ulf Kjerin, Hans Hedberg, Anna Aintila, Stefan Gustafsson, Henri Annila, Marjut Frantsi-Lankia, Minna Hakapää, Antti Kilappa, Johanna Fleming, Paula Oittinen, Maarit Orko, Piia Aallonharja, Ville Salminen, Jussi Määttä, Tony Björk, Kim Männikkö, Martin Valtonen, Markus Myllyniemi, Anna Presnukhina, Patrik Lundell, Tuovi Ronkainen, Sini Felipe, Tero Suominen, Ari Harinen, Ronja Karkinen ja Krista Petäjäjärvi.

 Toimitilapalvelujen lautakunta 22.9.2022:

Kirkkonummen kunnan yhdyskuntatekniikan palvelualueella tunnistetaan kunnan rooli tulevan talven energian saatavuushaasteisiin varautumisessa.

Energiakriisiin varautuminen ja kunnan ilmastotavoitteiden toimeenpano tukevat toisiaan. Kirkkonummen kunta on sitoutunut Kestävän energian ja ilmaston toimenpideohjelmassa (SECAP) luopumaan öljyn ja maakaasun käytöstä kunnan omistamissa rakennuksissa vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteiden toteutumista edistetään vuosittain kunnan talousarvoon sisältyvän energiatehokkuusinvestointimäärärahan puitteissa toteutettavilla hankkeilla. Ratkaisut energiankäytön tehostamiseksi ja fossiilisen energian käytön lopettamiseksi kunnan kiinteistöjen lämmityksessä edellyttävät riittäviä määrärahoja ja henkilöstöresursseja. Kunnan talousarviossa 2023 on mahdollista korottaa energiatehokkuushankkeiden määrärahavarausta.

Kirkkonummen kunnan talousarviossa vuodelle 2022 on osoitettu määräraha (400 000 €) energiatehokkuusinvestointeihin. Toimitilapalveluiden lautakunta päätti 10.3.2022 energiatehokkuusinvestointihankkeen määrärahojen kohdentamisesta vuodelle 2022 siten, että Bobäckin ja Sjökullan koulujen lämmityksessä siirrytään öljystä maalämpöön ja Ravalsin päiväkodissa maakaasusta ilma-vesilämpöpumppuun. Energiatehokkuushankkeiden jatkovalmistelussa kävi ilmi, että suunniteltuja maalämpöhankkeita ei pystytä toteuttamaan vuoden 2022 aikana maalämpölaitteistojen ja -porauksien pitkistä toimitusajoista ja urakoitsijoiden ilmoittamista toimitusvaikeuksista johtuen. Toimitilapalveluiden lautakunta päätti 15.6.2022, että energiatehokkuushankkeiden määräraha (360 000 €) kohdennetaan automaatiojärjestelmien saneerauksiin niiden kiinteistöjen osalta, missä on vanhentuneita laitteita, järjestelmiä ja säätölaitteita. Saneerauksella on mahdollista saavuttaa jopa 20 - 25 % säästö kohteiden energiankulutuksessa.

Loput määrärahasta (40 000 €) kohdennetaan Sjökullan koulun, Bobäckin koulun ja Ravalsin päiväkodin lämmitysjärjestelmien vaihdon ja energiatehokkuuden parantamisen suunnitteluun. Ravalsin päiväkoti on kunnan ainoa maakaasulämmitteinen kohde. Sjökullan ja Bobäckin koulujen lisäksi kunnan kiinteistöt ovat öljylämmitteisiä: Kantvikin koulu, Villa Haga, Lindalin asunnot, Gesterbyn museoalue, Pellava-talo, Keskuskoulu, Kalmerin kiinteistöt, Torhem, Karubyn koulu, Nissnikun kuntoutuskeskus, Furugårdin asuinrakennukset, Luoman koulu (osittain), Kesälä, Oitbackan koulu ja asuinrakennus, Sirkkelintien asunnot, Volsin vanhainkoti (osittain), Volsin rivitalo, Volsin koulu, Mariefredin huvila, Navalan kartano, Eerikinkartano, Veikkolan asunnot ja Veikkolan kirjasto. Osa öljylämmitteisistä kiinteistöistä on suunniteltu purettavan ja tällaisiin kohteisiin ei suunnitella energiaremontteja.

Suuri osa kunnan kiinteistöistä on kaukolämpökohteita. Kaukolämpöyhtiö Fortum on sitoutunut tuottamaan kaukolämpöä hiilineutraalisti Kirkkonummen alueella ennen vuotta 2030. Fortumin hiilineutraaliusprojektin myötä kaukolämmön kotimaisuus ja omavaraisuus paranevat nykyisestä.

Kunta voi tehdä toiminnallisilla parannuksilla suoraa energiansäästöä. Syksyllä 2022 toteutetaan kysely toimitilojen käyttäjille energiansäästötoimenpiteisiin liittyen. Toimitilapalveluiden ylläpitoyksikössä päivitetään ohjeistusta ja käytäntöjä tilojen lämpötilojen ja ilmanvaihdon säätöön liittyen siten, että energiansäästö huomioidaan. Valmisteilla olevan kiinteistöautomaatiojärjestelmän kehittämishankkeen myötä rakennusten energiankulutuksen ja olosuhteiden seuranta sekä automaattinen ohjaus paranevat.

Katuvalaistuksen vähentämisellä voidaan säästää sähköä sellaisilla alueilla, joilla ei vielä ole siirrytty LED-valaisimiin. Katuvalaistuksen vähentämisessä on huomioitava vaikutukset turvallisuuteen. Katuvalaistuksen energiatehokkuutta parannetaan siirtymällä asteittain LED-valaisimiin sekä lisäämällä älykästä automaatiota. Syksyllä 2022 noin puolessa kunnan katuvalaistuksessa hyödynnetään energiatehokkaita LED-valaisimia. Katuvalaistuksen käyntiaikoja on jo säädetty siten, että osassa kohteista valaistus ei ole päällä yöaikaan. Yhdyskuntatekniikan lautakunnan vuosittainen talousarvio sisältää määrärahat valaistuksen uusimiseen. Talousarviossa 2023 määrärahaa voidaan korottaa, jolloin siirtyminen LED-valaisimiin katuvalaistuksessa toteutuu nopeammin.

Kirkkonummen vapaa-aikapalvelut ovat selvittäneet energiansäästömahdollisuuksia uimahallissa. Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitto Ry on tuoreessa ohjeistuksessaan (Uimahallien ja kylpylöiden rooli energiakriisissä - keinoja energian säästämiseksi, 12.9.2022) todennut, että uimahallien allasvesien lämpötilojen laskemisesta saatavat energiasäästöt ovat marginaalisia. Uimaveden lämpötilan laskemisella on vaikutuksia altaiden käyttöön, sillä vauvojen, lasten ja erityisryhmien liikuntaan tarkoitetuissa altaissa veden on oltava riittävän lämmintä. Kirkkonummen uimahallissa monitoimiallas ja iso uintiallas ovat samassa kierrossa, joten allasveden lämpötilojen laskeminen allaskohtaisesti ei ole mahdollista.  Lämpimän käyttöveden lämpötilan laskusta taas voisi aiheutua mikrobiologisia ongelmia.

Uimahallin saunoissa voidaan sähköä säästää helpommin, mutta saunojen lämmitysaikojen rajoittaminen vaikuttaa palvelutasoon merkittävästi. Lämmitettävien saunojen määrän vähentäminen Kirkkonummen uimahallissa ei ole mahdollista, sillä saunat sijaitsevat vierekkäin ja ne lämmittävät toisiaan seinän läpi. Tällöin lämpötila pois käytöstä olevassa saunassa nousee tasolle, joka on otollinen haitallisen bakteerikannan lisääntymiseen.

Kunnan henkilöstöä tullaan ohjeistamaan laitteiden, kuten tietokoneiden, energiatehokkaaseen käyttöön. Kannettavien tietokoneiden asetukset on säädetty siten, että koneet eivät lataudu telakassa ollessaan koko ajan. Tulostimet ja monitorit käyttävät lepotilassa todella vähän sähköä, eikä niitä ole kannattavaa irrottaa virtalähteestä. Tulostimet tekevät ajoittain ylläpitävää huoltoa lepotilassa.

Nopeusrajoitusten alentaminen säästää polttoainetta eritoten maanteillä, joita kunta ei hallinnoi. Kunta vastaa nopeusrajoituksista katuverkostossa, jossa nopeusrajoitukset ovat valmiiksi alhaiset (pääasiassa 30 ja 40 km/h). Kaupunkiajossa keskeisin tekijä polttoaineen kulutuksessa on pysähtymisten ja kiihdytysten tarve, joita ei voi välttää rakennetussa ympäristössä. Kunta voi kannustaa kuntalaisia taloudelliseen ajotapaan.

Kunnan tulevista energiahankkeista tiedotetaan asukkaille ja yhteisöille esimerkkivaikutuksen vahvistamiseksi. Kirkkonummi osallistuu 10.10.2022 käynnistyvään kansalliseen Astetta alemmas -kampanjaan, jonka aikana kunta välittää tietoa energiansäästötoimenpiteistä. Samana päivänä käynnistyy kansalaisopistolla luentosarja kotitalouksien ilmastotyön mahdollisuuksista. Muuta tiedottamista tehdään osana kunnan ilmastohanketta, jonka puitteissa on vuonna 2022 viestitty kunnan ilmastotyön etenemisestä sekä järjestetty webinaareja yritysten kustannustehokkaista ilmastotoimista.

Varautumista energiakriisin syvenemiseen voidaan tehostaa osana kunnan valmiussuunnittelua ja kokonaisturvallisuuden kehittämistä. Kirkkonummi on varautunut laajoihin sähkökatkoihin kunnan valmiussuunnitelmassa.  Päivitettävänä olevaa yhdyskuntatekniikan palvelualueen varautumissuunnitelmaa voidaan täydentää energiakriisiin varautumisen osalta.

Hinku-sitoumuksen myötä kunta on asettanut päästövähennystavoitteen vuodelle 2030, jonka etenemistä voidaan tehostaa asettamalla vuosittaiset välitavoitteet. Kunnan ilmastotyön etenemistä seurataan vuosittain SECAP-seurantaraportissa. SECAP-seurantaraportissa (Kirkkonummen ilmastotyön tilannekuva 2021) on määritelty kunkin SECAP-toimenpiteen tavoitteet vuodelle 2030. Kirkkonummen Hinku-ohjausryhmä tekee jatkossa vuosittain suunnitelman toteutettavista päästövähennystoimista ja tarvittavista investoinneista. Kunnan talousarvioon on mahdollista sisällyttää erillinen ilmastobudjetti.

Energiakustannusten arviotu kehitys

Lämmitys (kaukolämpö, öljy, kaasu)

Vuonna 2020 kaukolämmön kulutus on ollut 16340 MWh. Vuonna 2021 toteutunut kulutus on ollut 20630 MWh. Ennustuksen mukainen kulutus vuodelle 2022 on 20780MWh, joka on vuoden 2021 tasoa. Kaukolämmön hinta on noussut kuluvan vuoden aikana ja sen ennustetaan edelleen nousevan. Öljyn hinnannousu on ollut 50% vuoteen 2020 verrattuna, mutta kulutustaso on hieman laskenut. Kaasun hinta on melkein kolminkertaistunut vuodesta 2020 ja nousu uhkaa jatkua. Vuonna 2020 kaasun kulutus on ollut 292 MWh. Vuonna 2021 toteutunut kulutus on ollut 235 MWh. Ennustuksen mukainen kulutus vuodelle 2022 on 240 MWh.

Sähkö

Kunnan sähkön kulutuksessa on ollut tasaista nousua vuoteen 2020 verrattuna. Vuonna 2020 sähkön kulutus on ollut 13300 MWh. Vuonna 2021 toteutunut kulutus on ollut 15000 MWh. Ennustuksen mukainen kulutus vuodelle 2022 on 16250 MWh. Kunnalla on vuoden 2023 loppuun voimassa oleva sähkösopimus. Sähkönhinnassa nähtiin vuoden 2021 loppupuolella raju nousu, joka vaikuttaa vuoden 2022 hintaan suojauksista huolimatta suurilla korotuksilla. Tämänhetkinen arvio kunnan sähkösopimuksen vuoden 2023 sähköenergian laskutushinnasta nykyiseen markkinahintaan ja pohjille tehtyihin kiinnityksiin on 5,93 c/kWh (alv 0 %) (vertailukelpoinen markkinahinta vuodelle 2023 olisi 18,65 c/kWh (alv 0 %).

Esittelijä Yhdyskuntatekniikan johtaja Kauppinen Anna-Kaisa

Päätösehdotus Toimitilapalvelujen lautakunta päättää

1.
antaa kunnanhallitukselle ja edelleen kunnanvaltuustolle selostusosan vastaukset vastauksena valtuustoaloitteeseen 6/2022: Energian käytön nopea vähentäminen ja kansainväliseen energiakriisiin varautuminen ja valtuustoaloitteeseen 11/2022: Kirkkonummen kunnan tulee heti vähentää energiankulutustaan nopeilla ja kustannustehokkailla ratkaisuilla

2
esittää, että kunnanvaltuusto merkitsee annetut vastaukset tiedoksi ja pitää vastauksia riittävinä ja aloitteita loppuun käsiteltyinä.

Käsittely

Päätös Toimitilapalvelujen lautakunta päätti päätösehdotuksen mukaisesti.

Tiedoksi 

Kunnanhallitus 03.10.2022 § 322 

Valmistelija Ilmastokoordinaattori Vera Järvenreuna etunimi.sukunimi@kirkkonummi.fi

Esittelijä Kunnanjohtaja Aarnio Tarmo

Päätösehdotus Kunnanhallitus päättää

1
merkitä tiedoksi selostusosan vastaukset vastauksena valtuustoaloitteeseen 6/2022: Energian käytön nopea vähentäminen ja kansainväliseen energiakriisiin varautuminen ja valtuustoaloitteeseen 11/2022: Kirkkonummen kunnan tulee heti vähentää energiankulutustaan nopeilla ja kustannustehokkailla ratkaisuilla ja antaa vastaukset edelleen kunnanvaltuustolle

2
esittää, että kunnanvaltuusto merkitsee annetut vastaukset tiedoksi ja pitää vastauksia riittävinä ja aloitteita loppuun käsiteltyinä

3
tarkastaa pöytäkirjan tämän pykälän osaltal kokouksessa.

Käsittely

Tämä pykälä käsiteltiin §:n 328 jälkeen. Yhdyskuntatekniikan johtaja Anna-Kaisa Kauppinen esitteli asiaa kokouksessa ja poistui kokouksesta tämän pykälän jälkeen klo 18.42.

Päätös Kunnanhallitus päätti yksimielisesti ehdotuksen mukaisesti.

Tiedoksi kunnanvaltuustolle käsiteltäväksi

Kunnanvaltuusto 24.10.2022 § 83  

459/14.04.00/2022  

Päätösehdotus Kunnanhallitus antaa kunnanvaltuustolle selostusosan vastaukset vastauksena valtuustoaloitteeseen 6/2022: Energian käytön nopea vähentäminen ja kansainväliseen energiakriisiin varautuminen ja valtuustoaloitteeseen 11/2022: Kirkkonummen kunnan tulee heti vähentää energiankulutustaan nopeilla ja kustannustehokkailla ratkaisuilla esittää, että kunnanvaltuusto merkitsee annetut vastaukset tiedoksi ja pitää vastauksia riittävinä ja aloitteita loppuun käsiteltyinä.

Käsittely

Yhdyskuntatekniikan johtaja Anna-Kaisa Kauppinen esitteli asiaa kokouksessa.

Puheenjohtaja julisti keskustelun päättyneeksi ja totesi että keskustelun aikana on tehty palautusehdotus ja evästysehdotuksia seuraavasti:

Valtuutettu Anna Sahiluoman palautusehdotus:

Vastaus valtuustoaloitteeseen vastaa heikosti aloitteeseen, joka peräänkuuluttaa akuuttiin energiakriisiin varautumista konkreettisin energiansäästötoimenpitein. Esitän valtuustoaloitteen palauttamista valmisteluun siten, että valmistellaan pikaisesti kunnanhallituksen päätettäväksi konkreettiset toimet energiansäästötoimiksi seuraavasti: 1) lämmityskauden ajan toimet, joille energiaa voidaan säästää lämmityskaudella kulujen karsimiseksi ja kulutuksen siirtämiseksi pois huippuajoilta. 2) lyhyen ajan toimet, jotka voidaan toteuttaa akuutin sähköpulan uhatessa kulutusjouston aikaan saamiseksi ja katkojen välttämiseksi 3) muut pidemmän ajan energiatehokkuuden parantamistoimet. Sen lisäksi kunnanhallitukselle tuodaan katsaus sähkökatkoihin varautumissuunnitelmasta.

Palautusehdotus kannattivat Urho Blom, Leena Virkki, Kim Liljequist, Kari Virtanen, Liisa Kosonen, Jerri Kämpe-Hellenius, Martin Valtonen, Marko Kari, Piia Aallonharja, Jussi Määttä, Ville Salminen, Pekka M. Sinisalo, Hannu Valtanen, Antti Salonen, Josephine Frimodig, Martin Honkanen ja Antti Kilappa.

Palautusehdotusta ei hyväksytty yksimielisesti, joten puheenjohtaja ilmoitti että asiasta on äänestettävä.

Puheenjohtaja ehdotti että asiasta äänestetään niin, että ne jotka kannattavat asian jatkokäsittelyä äänestävät JAA, ja ne jotka kannattavat Anna Sahiluoman palautusehdotusta äänestävät EI.

Äänestysjärjestys hyväksyttiin.

Äänestyksessä annettiin 28 JAA ääntä, 21 EI ääntä , 1 tyhjä ääni, 1 poissa (Noora Piili)

Asian jatkokäsittely sai enemmän ääniä ja asian käsittelyä jatkettiin.

JAA äänestivät: Orko Maarit, Huhmarniemi Saara, Ylikoski Jukka, Purra Riikka, Suominen Tero, Seppälä Ulla, Felipe Sini, Hedberg Hans, Lundell Patrik, Toikka Anna-Mari, Ylisiurua Katja, Järvinen Johanna, Ekman Jani,

Kaurila Matti, Kajanti Carl-Johan, Kekkonen Irja, Aintila Anna, Jäppinen Sanni, Fleming Johanna, Karkinen Ronja, Männikkö Kim, Björk Tony, Granström Anneli, Oksanen Pekka, Hyvärinen Reetta, Ronkainen Tuovi,

Myllyniemi Markus ja Kjerin Ulf (suullisesti)

EI äänestivät: Salminen Ville, Åström Kim, Kämpe-Hellenius Jerri, Liljequist Kim, Kari Marko, Kosonen Liisa, Sinisalo Pekka M., Aallonharja Piia, Valtanen Hannu, Blom Urho, Salonen Antti, Frimodig Josephine, Adlercreutz Anders, Virtanen Kari, Kilappa Antti, Honkanen Martin, Valtonen Martin, Sahiluoma Anna, Määttä Jussi, Virkki Leena ja

Lankia Eero

Tyhjää äänesti Leijala Aku

Poissa: Noora Piili

Jatkokäsittelyn aikana jäsen Ronja Karkinen jätti evästysehdotuksia seuraavasti:

Kunta ohjeistaa kiinteistöjen lämmityksestä vastaavia henkilöitä laskemaan kiinteistöjen lämpötilaa astetta alemmas.

Evästysehdotusta kannattivat Anna-Mari Toikka, Maarit Orko ja Irja Kekkonen.

Evästysehdotusta ei hyväksytty yksimielisesti joten puheenjohtaja ilmoitti että asiasta on äänestettävä.

Puheenjohtaja ehdotti että asiasta äänestetään niin, että ne jotka kannattavat evästysehdotuksen lisäämistä äänestävät JAA, ja ne jotka eivät kannata evästysehdotuksen lisäämistä äänestävät EI.

Äänestysjärjestys hyväksyttiin.

Äänestuksessä annettiin 18 JAA ääntä, 28 EI ääntä ja 4 tyhjää (1 poissa, Noora Piili)

Evästysehdotusta ei hyväksytty, joten sitä ei lisätty.

JAA äänestivät: Liljequist Kim, Ekman Jani, Adlercreutz Anders, Myllyniemi Markus, Åström Kim, Ronkainen Tuovi, Lankia Eero, Ylisiurua Katja, Virtanen Kari, Orko Maarit, Sahiluoma Anna, Fleming Johanna, Felipe Sini, Kekkonen Irja, Karkinen Ronja, Virkki Leena, Jäppinen Sanni ja Valtonen Martin

EI äänestivät: Männikkö Kim, Björk Tony, Järvinen Johanna, Suominen Tero, Purra Riikka, Hedberg Hans, Kari Marko, Kilappa Antti, Salonen Antti, Seppälä Ulla, Salminen Ville, Oksanen Pekka, Granström Anneli, Valtanen Hannu, Aallonharja Piia, Toikka Anna-Mari, Sinisalo Pekka M., Määttä Jussi, Aintila Anna, Lundell Patrik, Kajanti Carl-Johan, Kaurila Matti, Honkanen Martin, Blom Urho, Ylikoski Jukka, Kosonen Liisa,

Frimodig Josephine ja Kjerin Ulf (suullisesti)

Tyhjää äänestivät Hyvärinen Reetta, Kämpe-Hellenius Jerri, Huhmarniemi Saara ja Leijala Aku

Poissa: Noora Piili

Valtuutettu Ronja Karkisen toinen evästysehdotus:

Päästövähennyksille asetetaan välitavoitteita ennen vuotta 2030.

Evästysehdotusta kannattivat Katja Ylisiurua, Johanna Fleming, Anna-Mari Toikka, Kim Åström, Markus Myllyniemi, Antti Kilappa, Jani Ekman, Kim Liljequist, Anna Sahiluoma, Kari Virtanen, Maarit Orko, Sanni Jäppinen, Leena Virkki, Tuovi Ronkainen ja Irja Kekkonen.

Evästysehdotusta ei hyväksytty yksimielisesti joten puheenjohtaja ilmoitti että asiasta on äänestettävä.

Puheenjohtaja ehdotti että asiasta äänestetään niin, että ne jotka kannattavat evästysehdotuksen lisäämistä äänestävät JAA, ja ne jotka eivät kannata evästysehdotuksen lisäämistä äänestävät EI.

Äänestysjärjestys hyväksyttiin.

Äänestyksessä annettiin 31 JAA ääntä, 17 EI ääntä, 2 tyhjää ja 1 poissa (Noora Piili)

Evästysehdotuksen lisääminen sai enemmän ääniä, joten se hyväksyttiin.

JAA äänestivät: Sahiluoma Anna, Virkki Leena, Oksanen Pekka, Adlercreutz Anders, Liljequist Kim, Ylisiurua Katja, Huhmarniemi Saara, Hyvärinen Reetta, Myllyniemi Markus, Aintila Anna, Valtonen Martin, Kilappa Antti, Åström Kim, Lundell Patrik, Virtanen Kari, Kekkonen Irja, Lankia Eero, Kajanti Carl-Johan, Felipe Sini, Sinisalo Pekka M.,

Ronkainen Tuovi, Orko Maarit, Kari Marko, Toikka Anna-Mari, Jäppinen Sanni, Suominen Tero, Frimodig Josephine,Fleming Johanna, Ekman Jani, Seppälä Ulla ja Karkinen Ronja

EI äänestivät: Salonen Antti, Blom Urho, Järvinen Johanna, Granström Anneli, Hedberg Hans, Kaurila Matti, Salminen Ville, Ylikoski Jukka, Aallonharja Piia, Männikkö Kim, Leijala Aku, Honkanen Martin, Kosonen Liisa, Valtanen Hannu, Purra Riikka, Määttä Jussi ja Kjerin Ulf (suullisesti)

Tyhjää äänestivät: Kämpe-Hellenius Jerri ja Björk Tony

Poissa: Noora Piili

Päätös Kunnanvaltuusto päätti ehdotuksen mukaisesti lisättynä seuraavalla ponnella:

Päästövähennyksille asetetaan välitavoitteita ennen vuotta 2030.