Dynasty tietopalvelu Haku RSS Kirkkonummen kunta

RSS-linkki

Kokousasiat:
http://kirkkonummi.oncloudos.com:80/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetingitems&show=30

Kokoukset:
http://kirkkonummi.oncloudos.com:80/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetings&show=30

Yhdyskuntatekniikan lautakunta
Pöytäkirja 17.06.2021/Pykälä 86

Edellinen asia | Seuraava asia Kokousasia PDF-muodossa


 

 

Kolabackenin asemakaava (hanke 34700), asemakaavan hyväksyminen MRL 52 §:n mukaisesti (kh)

 

Yhdyskuntatekniikan lautakunta 17.06.2021 § 86  

145/10.02.03/2020  

 

 

Valmistelija Kaavoitusarkkitehti Seppo Mäkinen, etunimi.sukunimi@kirkkonummi.fi

 

Hankkeen taustaa ja sijainti

 

Kirkkonummen kunnanvaltuusto hyväksyi Kolabackenin asemakaavahankkeen sisällytettäväksi Kirkkonummen kaavoitusohjelmaan 2019-2023 kokouksessaan 16.12.2019 (§ 121) sen elinkeinopoliittisen merkityksen perusteella. Kaavahankkeen osallistumis- ja arviointisuunnitelma käsiteltiin yhdyskuntatekniikan lautakunnan kokouksessa 27.2.2020 (§ 30) ja asemakaava on kuulutettu vireille 15.4.2020.

 

Yhdyskuntatekniikan lautakunta käsitteli asemakaavan valmisteluaineiston 28.5.2020. Kunnanhallitus käsitteli asemakaavaehdotuksen 8.2.2021 ja päätti asettaa sen julkisesti nähtäville. Kaavaehdotus oli nähtävillä 8.3.-9.4.2021 välisen ajan. Siitä saatiin 22 lausuntoa, joista kymmenessä ei ollut kaavan sisällön osalta huomautettavaa. Yhtään muistutusta ei jätetty.

 

Hanke perustuu kaavoitusaloitteeseen, jonka tavoitteena on suuren datakeskuksen (kokoluokka 100 MW) kaavoittaminen Masalan ja Sarvvikin taajamien väliselle alueelle Sundsbergiin. Kehä III, Länsiväylä ja Sundsbergintie rajaavat aluetta, joka sijaitsee liikenteellisesti hyvin saavutettavalla paikalla. Elinkeinopoliittisen ulottuvuuden lisäksi hanke on myös ilmastopoliittinen, sillä HINKU-kuntana Kirkkonummi pyrkii toiminnallaan vähentämään hiilijalanjälkeään. Yhtenä keinona on tällöin suuren datakeskuksen päästöttömällä energialla tuotetun hukkalämmön johtaminen kaukolämpöverkkoon, jolloin sitä voidaan hyödyntää jopa 80 000 kotitalouden lämmitysenergiana Kirkkonummen ja Espoon alueella.

 

Asemakaavan lähtötilanne ja tavoitteet

 

Hankkeen päätavoitteena on laatia asemakaava, joka mahdollistaa sekä datakeskuksen vaiheittaisen rakentamisen että riittävät ja monipuoliset toimitilat sen toimintaan kytkeytyville teknisille toiminnoille ja yrityksille. Suunnittelun yhteydessä on selvitetty myös kytkeytymistä läheiseen Riistametsän sekä myös Kehä III:n ja Länsiväylän eritasoliittymän eteläpuoliseen Inkilänportin alueeseen. Asemakaavassa muutetaan myös osa suunnittelualueen eteläpuoleisen Riistametsän asemakaavan lähivirkistysaluetta (VL) yritystoiminnan tarpeisiin.

 

Kirkkonummen yleiskaavassa 2020 on suunnittelualueen maankäyttö osoitettu maa- ja metsätalousvaltaisena alueena, jolla on ulkoilun ohjaamistarvetta ja/tai ympäristöarvoja (MU). Yleiskaava ei suoraan mahdollista yritystoimintaa tavoitellussa laajuudessa suunnittelualueella, joten muutettava maankäyttö on tutkittu ja perusteltu asemakaavoituksessa. Uusimaa-kaavassa 2050 (hyväksytty vuonna 2020), MAL 2019 -suunnitelmassa sekä Kirkkonummen maankäytön kehityskuvassa 2040-2060 (hyväksytty vuonna 2020) on esitetty perusteluja alueen maankäytön kehittämiselle yleiskaavasta poiketen ja yleiskaava onkin tältä osin vanhentunut. 

 

Suunnittelun keskeisiä haasteita ovat liikenteen sujuva järjestäminen sekä aiheutuvan toiminnan vaikutusarviointi. Niin ikään suunnittelussa otetaan huomioon mm. virkistysyhteydet, alueen maisema- ja luontoarvot sekä turvataan aluetta sivuavien, seudullisesti merkittävien riistaeläinten kulkuyhteyksien säilyminen. Kaavoituksessa huomioidaan alueen hulevesien hallinta ja niiden johtaminen Finnträsk-järveen. Järven vedenlaadun suojelemiseksi edellytetään myös alueen rakentamisen aikaista hulevesien hallintaa samoilla periaatteilla kuin välittömästi sen eteläpuolella vuonna 2020 lainvoiman saaneessa Riistametsän asemakaavassa sekä toukokuussa 2021 kokonaisuudessaan lainvoiman saaneessa Sarvvikinportin asemakaavassa, joka sijoittuu Länsiväylän eteläpuolelle ja Finnträsk-järven rannan väliselle alueelle.

 

Asemakaava-alueen pinta-ala on noin 125 hehtaaria.

 

Asemakaavan keskeinen sisältö ja kaavahankkeen aikana tehdyt muutokset

 

Asemakaavan runkona on yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten korttelialue (ET), joka kattaa suunnittelualueen keskiosan. Sitä täydentää Sundsbergintien varteen sekä suunnittelualueen pohjoisosan kortteliin 2259, koillinen-lounas -suuntaisen jyrkänteen alle, osoitetut toimitilarakennusten korttelialueet (KTY).

 

Valmisteluvaiheessa vuonna 2020 suunnittelualueen pohjoisosaan osoitettiin myös yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten korttelialuetta (ET), mutta mm. sähköaseman sijainnille löydettiin parempi ratkaisu varsinaisesta datakeskuskorttelista 2258. Kyseisestä ET-varauksesta voitiin luopua ja muuttaa sen käyttötarkoitus toimitilarakennusten korttelialueeksi (KTY). Kyseiseen kortteliin 2259 osoitetut rakennukset sijoittuvat näkyvästi avoimen maisematilan päätteeseen metsäisen jyrkänteen alle, joten niiden suunnitteluun tulee kiinnittää erityistä huomiota ja edellyttää niiltä korkeaa arkkitehtonista laatua.

 

Suunnittelualueen pohjois- ja länsiosan luontoarvoiltaan merkittävimmät alueet on osoitettu suojaviher- ja lähivirkistysalueina (EV/eko ja VL/eko) sekä myös muualla kaava-alueella luo-aluerajauksina. Suojaviheralueena on osoitettu myös eteläosaan Länsiväylän varteen rakentamattomaksi jäävä alue (EV), jonne sijoittuu myös hulevesien käsittelyyn varattavaa aluetta. Valmisteluvaiheessa kaava-alueelle osoitettiin lähivirkistysaluetta (VL/s ja VL/me) laajemmin kuin kaavaehdotuksessa, mutta ympäröivien liikenneväylien alueelle aiheuttaman liikennemelun vuoksi kaavamerkintöjä ja -määräyksiä tarkistettiin kaavaehdotukseen.

 

Kaavaehdotuksesta saadun palautteen perusteella on lopulliseen kaavaan laajennettu alueen pohjoisosan koillinen-lounas -suuntaista EV/eko -aluetta siirtämällä ET-korttelin rajaa etelään päin. Tällä ratkaisulla saadaan alueen kautta kulkevan ekologisen käytävän leveyttä lisättyä. Kyseinen ekologinen käytävä on osoitettu Uusimaa-kaavassa 2050, ja vaikka kaava ei ole valitusten johdosta vielä lainvoimainen, tulee siinä esitetyt keskeiset maankäyttöratkaisut ottaa huomioon ns. selvitysaineistona.

 

ET-korttelin rajan siirrolla on voitu luopua myös hulevesien hallintaan ja käsittelyyn varattavien alueiden osoittamisesta ET-korttelin pohjoisosaan, sillä kyseinen alue pysyy luonnontilassa suojaviheralueena (EV/eko). Hieman suunnittelualueen keskiosasta pohjoiseen päin kulkee vedenjakaja, jonka eteläpuolella hulevedet päätyvät hallinta- ja käsittelyalueiden kautta Riistametsän asemakaavan vastaaville alueille ja edelleen Sarvvikinportin alueen kautta Finnträskiin. Pohjoisen puolen hulevedet kulkeutuvat vastaavasti Sundetin uomaan ja edelleen Espoonlahden pohjukkaan. Tälle alueelle ei kohdistu kuitenkaan enää datakeskuksen rakentamista alueen kautta kulkevan maakaapelilinjan toteuttamista lukuun ottamatta. Masalan puolelle sijoittuvan rinteen alapuolisen toimitilarakennusten korttelialueen (KTY) osalta varmistetaan myös hulevesien laatu, ennen niiden päätymistä eteenpäin.

 

Asemakaavassa osoitetaan rakennusoikeutta yhteensä lähes 333 000 kerrosneliömetriä. Näistä varsinaisille datakeskustoiminnoille on osoitettu vähän yli 258 000 kerrosneliömetriä. Toimitilarakennusten korttelialueille (KTY) rakennusoikeutta tulee noin 75 000 kerrosneliömetriä. Datakeskustoiminnoille varatulle ET-korttelille osoitetaan tehokkuusluvuksi 0.5, mutta sille ei osoiteta kerroslukua. Datakeskus toteutetaan vaiheittain todennäköisesti hallimaisina rakennuksina, joten perinteisiin rakennuksiin sovellettava kerroslukuajattelu soveltuu alueelle huonosti toiminnan poikkeuksellisen luonteen vuoksi. ET-korttelia koskee kaavamääräys, jonka mukaan sille ei saa sijoittaa laitosta, joka aiheuttaa ympäristöä häiritsevää melua, tärinää, ilman pilaantumista tai muuta häiriötä. Alueelle rakennettavissa laitoksissa on käytettävä myös parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa ja määräyksessä säädetään myös julkisivukäsittelyn tavasta.

 

Toimitilarakennusten korttelialueille mahdollistetaan enintään viisikerroksisten rakennusten rakentaminen. Tällöin ne mahdollistaisivat Sundsbergintien varteen näkyvän rakennusmassan, joka toimisi myös eräänlaisena porttiaiheena alueelle saavuttaessa, mutta myös Sundsbergintiellä liikkuville ohikulkijoille. Sundsbergintien varren toimitilarakennusten korttelialueille on suunniteltu sijoittuvan tontit datatoimijoille, vierailijakeskukselle sekä lämmön talteenottolaitokselle. Korttelissa 2255 olevat tontit täydentävät Riistametsän asemakaavan yritystontteja, samoin kuin Länsiväylän varressa korttelin 2256 jatkeeksi osoitettu uusi yritystontti. Korttelin 2255 uusille tonteille mahdollistetaan niiden pääkäyttötarkoitukseen liittyvät myymälätilat ja niiden kerrosala on enimmillään 5 % koko korttelin tonttien kerrosalasta. Tällä määräyksellä varmistetaan, että yhdessä Riistametsän asemakaavaan sisältyvien tonttien myymälätilan määrän kanssa alueelle ei muodostu vähittäiskaupan suuryksikköä, jonka alaraja on 4000 k-m2.

 

Asemakaavaan sisältyvässä Kehä III:n tiealueen varauksessa (LT) on otettu huomioon vuonna 2016 valmistuneen Kehä III (kantatie 50) välillä kantatie 51 - Mankki -aluevaraussuunnitelmassa osoitetut lisäkaistat Kehä III:lle. Ne sijoittuvat suunnitelman mukaan kantatien 51 ja Masalan välillä nykyisten kaistojen itäpuolelle. Kaavan pohjoisosan korttelissa 2259 on huomioitu samoin meneillään olevan tiesuunnitelman tiedot uusien Kehä III:n ja Sundsbergintien välisten ramppien sijoittumisesta ja niiden tilanvarauksesta. Kaavaan on sisällytetty myös Kehä III:n aluevaraussuunnitelmassa osoitettu riistasillan varaus sen yli merkinnällä eritasoristeys, riistasilta (e). Kävelyn ja pyöräilyn yhteydet on pyritty linjaamaan niin, että niistä muodostuu yhtenäinen reitistö ja liittymiset myös asemakaavan ulkopuolisille alueille turvataan ja mahdollistetaan.

 

Asemakaava-alueen rajausta laajennettiin ehdotusvaiheessa vähäisesti alueen lounaispuolella, jotta Länsiväylän ylittävä nykyinen riistasilta saatiin mukaan kaava-alueeseen. Myös Riistametsän ja Kolabackenin asemakaavojen välistä kaavarajausta tarkistettiin Sundsbergin yritystien kohdalla, koska kunnallisteknisen yleissuunnittelun aikana kadun linjaukseen tehtiin pieniä tarkistuksia. Riistametsän asemakaavan katusuunnittelu on käynnistynyt vuonna 2020 ja kyseisessä hankkeessa suunnitellaan Sundsbergin yritystie Riistametsän kortteleiden 2254 ja 2255 länsireunaan saakka.

 

Kaavaehdotukseen nähden myös muutamaa kaavamääräystä on tarkistettu vähäisesti. Nähtävillä olleeseen kaavaehdotukseen tehtävät muutokset ovat luonteeltaan vähäisiä, eivätkä ne edellytä kaavaehdotuksen asettamista uudelleen nähtäville.

 

 

Lahokaviosammal

 

Erittäin uhanalaiseksi luokiteltu lahokaviosammal on erityisesti suojeltava laji ja sen säilymiselle tärkeän esiintymispaikan hävittäminen ja heikentäminen on kielletty tämänhetkisen voimassa olevan lainsäädännön mukaan. Luonnonsuojelulain säädösten nojalla suojelusta on kuitenkin mahdollista hakea poikkeamista, mikäli lajin elinvoimaisuus ei toimenpiteiden johdosta alueella heikkene ja kaikkien esiintymien suojelu aiheuttaisi merkittäviä lisäkustannuksia.

 

Suunnittelualueen puustoisille alueille teetettiin lahokaviosammalselvitys kesällä 2020. Esiintymiä todettiin eri puolilla aluetta yhteensä 90 kappaletta. Esiintymien kasvuympäristöt alueella olivat varttuneet metsäkuviot, joissa on runsaasti pitkälle lahonnutta lahopuuta sekä rauduskoivikkoa kasvavat taimikot, joissa on kuusenkantoja. Alueelta ei todettu fertiilejä itiöpesäkkeellisiä kasvustoja.

 

Asemakaavan rakentamiseen osoitetuilla alueilla, eli ET- ja KTY-kortteleissa sekä katu- ja tiealueella on 24 esiintymää, jotka ovat suvuttomia itujyväsryhmiä. Asemakaavan toteuttamisen myötä poistuisi noin 27 % alueella havaituista esiintymistä, jotka sijaitsevat pääasiassa 20 vuotta vanhojen avohakkuiden taimikossa. Kyseisissä taimikossa lajin selviämisennuste ei ole hyvä, sillä lajin tarvitsema lahopuu loppuisi vähitellen metsän kasvun myötä. Kaavan viheralueille jäävien 66 esiintymän tiheys on huomattavasti suurempi ja varttuneemmassa metsässä näiden elinvoimaisuus on lahopuun määrän vuoksi suotuisampi.

 

 

Kunnallistekninen yleissuunnittelu

 

Asemakaavahankkeeseen liittyvästä kunnallisteknisestä yleissuunnittelusta on vastannut Afry Finland Oy. Yleissuunnitelmat ovat valmistuneet vuoden 2021 alussa.

 

 

Luontoselvitykset

 

Alueen eteläosaan, joka sisältää Stormossenin suon, on tehty pesimälinnustoselvitys keväällä 2021. Sen perusteella selvitysalueen lajisto on pääosin tavanomaista talousmetsien ja pellonlaitojen linnustoa, joukossa muutamia uhanalaisluokiteltuja, silmälläpidettäviä ja lintudirektiivin liitteen I lajeja. Maastokäyntien ja lähtötietojen perusteella selvitysalueella ei arvioida kuitenkaan olevan erityisen tärkeitä lintualueita, jotka tulisi huomioida suunnittelussa.

 

 

Maakaapeliyhteys

 

Fortum aloitti vuonna 2019 suunnittelun Espoon muuntoasemalta Kolabackenin datakeskusalueelle johtavan maakaapelilinjan (2x400 kV) toteuttamisesta. Kyseinen yhteys tarvitaan datakeskuksen sähkönsyöttöä varten. Kunnanhallitus on antanut asiasta lausunnot Fortumille 28.9.2020 (§ 317) sekä 12.4.2021 (§ 129).

 

Maakaapeliyhteyden toteuttamiseen päädyttiin, sillä hankkeen alkuvaiheessa pyrittiin hyödyntämään Masalan ja Luoman kyläalueen länsipuolella olemassa olevaa ilmajohtokäytävää, jossa 110 kV ilmajohdot kytkeytyvät Fingridin Inkoon ja Espoon sähköaseman väliseen 110 kV kantaverkkoon. Kyseinen reittivaihtoehto osoittautui kuitenkin toteuttamiskelvottomaksi mm. Estlink tasavirtamaakaapelin linjauksen ja olemassa olevan asutuksen vuoksi, jotka estävät johtokäytävän laajentamisen. Lisäksi kantaverkkoyhtiöllä on tarpeita olemassa olevien sähkönsiirtolinjojen uusimiseen, joiden tarpeisiin olemassa olevaa ja joiltain osin kapeahkoa johtokäytävää tullaan tarvitsemaan.

 

Kunnanhallitus evästi kaavaehdotusta käsitellessään 8.2.2021, että jatkosuunnittelussa 2x400 kV:n maakaapelilinja pitää sijoittaa turvaetäisyydet huomioiden sekä rakennuspaikkoihin ja asuinkäytössä oleviin kiinteistöihin nähden, ja että maakaapelin mahdolliset haittavaikutukset ihmisille, eläimille ja kiinteistöjen arvolle tulee selvittää ja tutkimusraportti liittää asemakaavaselvitykseen. Mainittuja vaikutuksia on selvitetty erillisessä maakaapelin linjaukseen liittyvässä hankkeessa ja sen yhteydessä laadituissa aineistoissa (2 x 400 kV maakaapelihanke Espoo-Kirkkonummi, Maakaapelireitin ympäristöselvitys, TLT Building Oy 31.3.2021). Asiaa on käsitelty kunnanhallituksen kokouksessa 12.4.2021 (§ 129), jonka asiakirjoista löytyy myös mainittu ympäristöselvitys.

 

Fortum on avannut myös internet-sivun, josta löytyy tietoa maakaapeliyhteyden suunnittelusta: https://www.fortum.fi/kolabacken?vtab=accordion-item-97594

 

 

Maankäyttösopimukset

 

Kunnan käytännön mukaisesti ennen asemakaavan hyväksymiskäsittelyä kunnanvaltuustossa on maanomistajan ja kunnan kesken sovittava ensisijaisesti maankäyttösopimuksin asemakaavan toteuttamisesta.

 

Kokoukseen on kutsuttu kaavakonsultti, arkkitehti Sanukka Lehtiö Sweco Ympäristö Oy:stä esittelemään hanketta.

 

 

Asiakirjat:

- Kolabackenin asemakaava, asemakaavaselostus liitteineen sisältäen asemakaavakartan piir. nro 3443.

- kaavoittajan vastineet asemakaavaehdotuksesta saatuihin lausuntoihin

 

Esittelijä Yhdyskuntatekniikan johtaja

 

Päätösehdotus Yhdyskuntatekniikan lautakunta päättää esittää kunnanhallitukselle, että

1.
se hyväksyy Kolabackenin asemakaavaehdotuksesta saatuun palautteeseen laaditut perustellut kannanotot (ns. kaavoittajan vastineet) tämän asian liitteen mukaisesti.

2.
se hyväksyy omalta osaltaan Kolabackenin asemakaavan (piir.nro 3443) ja siihen liittyvät asiakirjat MRL 52:§ mukaisesti, ja esittää sen edelleen kunnanvaltuuston hyväksyttäväksi

3. 
ennen Kolabackenin asemakaavan hyväksymistä kunnanvaltuustossa on oltava kunnan ja alueen yksityisen maanomistajien kesken lainvoimainen maankäyttösopimus.

4.
valtuuttaa vastaavan kaavoittajan tekemään tarvittaessa vähäisiä muutoksia ja tarkistuksia kaava-asiakirjoihin

5.
tarkastaa pöytäkirjan tämän pykälän osalta kokouksessa

 

 

Käsittely Keskustelun aikana valtuutettu Erkki Ahlsten esitti, että päätökseen lisätään seuraava ponsi: Lautakunta toivoo, linjausta tehtäessä että datakeskuksen 2 x 400 kV:n korkeajännitemaakaapelin linjaus Espoon sähköasemalta Masalan datakeskukselle toteutetaan turvallisuusperiaatteen mukaisesti riittävän etäällä omakotitalokiinteistöistä ja erityisesti Masalan Sundsbergintien ja Espoon rajan välisellä matkalla sijoittumaan rautatien ja Kehä III:n väliin.
Ehdotusta kannattivat Matti Kaurila, Miisa Jeremejew, Sanni Jäppinen, Kati Kettunen, Anneli Granström, Pekka Jäppinen ja Jenny Snellman.
Yhdyskuntatekniikan lautakunta hyväksyi ponsiesityksen yksimielisesti.

Käsittelyn aikana Sanni Jäppinen teki seuraavan evästysehdotuksen: Kolabackenin asemakaavan läpi osoitettu ekologisen yhteyden jatko tulee turvata ja jatkua myös kaava-alueen ulkopuolella. Ekologisen yhteyden merkintä tulee sisältyä mm Jorvas-Inkilä-alueen kaavoihin.
Ehdotusta kannattivat Miisa Jeremejew, Kati Kettunen ja Pekka Jäppinen. Yhdyskuntatekniikan lautakunta hyväksyi evästyksen yksimielisesti.

 

 

Päätös Yhdyskuntatekniikan lautakunta päättää esittää kunnanhallitukselle, että

1
se hyväksyy Kolabackenin asemakaavaehdotuksesta saatuun palautteeseen laaditut perustellut kannanotot (ns. kaavoittajan vastineet) tämän asian liitteen mukaisesti.

2
se hyväksyy omalta osaltaan Kolabackenin asemakaavan (piir.nro 3443) ja siihen liittyvät asiakirjat MRL 52§:n mukaisesti, ja esittää sen edelleen kunnanvaltuuston hyväksyttäväksi

3 
ennen Kolabackenin asemakaavan hyväksymistä kunnanvaltuustossa on oltava kunnan ja alueen yksityisen maanomistajien kesken lainvoimainen maankäyttösopimus.

4
evästää valmistelua seuraavasti: Kolabackenin asemakaavan läpi osoitettu ekologisen yhteyden jatko tulee turvata ja jatkua myös kaava-alueen ulkopuolella. Ekologisen yhteyden merkintä tulee sisältyä mm Jorvas-Inkilä-alueen kaavoihin.

5
valtuuttaa vastaavan kaavoittajan tekemään tarvittaessa vähäisiä muutoksia ja tarkistuksia kaava-asiakirjoihin

6
tarkastaa pöytäkirjan tämän pykälän osalta kokouksessa


Yhdyskuntatekniikan lautakunta päätti lisätä päätökseen seuraavan ponnen: Lautakunta toivoo, linjausta tehtäessä että datakeskuksen 2 x 400 kV:n korkeajännitemaakaapelin linjaus Espoon sähköasemalta Masalan datakeskukselle toteutetaan turvallisuusperiaatteen mukaisesti riittävän etäällä omakotitalokiinteistöistä ja erityisesti Masalan Sundsbergintien ja Espoon rajan välisellä matkalla sijoittumaan rautatien ja Kehä III:n väliin.

 
Jäsenet Pekka Jäppinen, Kim Männikkö ja Sanni Jäppinen liittyivät kokoukseen ja varajäsen Nina Bogatenko poistui kokouksesta § 86 alkaessa klo 17.23.
Kaavakonsultti, arkkitehti Sanukka Lehtiö Sweco Ympäristö Oy:stä liittyi kokoukseen § 86 esittelyä varten ja poistui klo 18.31.
Nuorisovaltuutettu Eelis Ojala poistui kokouksesta § 86 käsittelyn aikana klo 18.07. Kaavoitusarkkitehti Seppo Mäkinen poistui kokouksesta asian käsittelyn jälkeen klo 18.31.

 

 

 


Edellinen asia | Seuraava asia Kokousasia PDF-muodossa