Dynasty tietopalvelu Haku RSS Kirkkonummen kunta

RSS-linkki

Kokousasiat:
http://kirkkonummi.oncloudos.com:80/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetingitems&show=30

Kokoukset:
http://kirkkonummi.oncloudos.com:80/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetings&show=30

Kunnanhallitus
Pöytäkirja 29.03.2021/Pykälä 110

Edellinen asia | Seuraava asia Kokousasia PDF-muodossa


 

 

Mustikkarinteen asemakaava (hanke 32400), asemakaavaehdotuksen asettaminen julkisesti nähtäville MRL 65 §:n ja MRA 27 §:n mukaisesti

 

Kunnanhallitus 29.03.2021 § 110  

316/10.02.03/2020  

 

Yhdyskuntatekniikan lautakunta 25.3.2021

 

Valmistelija kaavoitusarkkitehti Elina Virtanen, etunimi.sukunimi@kirkkonummi.fi

 

Hankkeen taustaa

 

Asemakaava sisältyy Kirkkonummen kaavoitusohjelmaan 2019-2023. Mustikkarinteen asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli yhdyskuntatekniikan lautakunnan käsittelyssä 15.11.2018 (146 §) ja se on kuulutettu vireille 11.1.2019.

 

Asemakaavan valmisteluaineisto käsiteltiin yhdyskuntatekniikan lautakunnassa 23.4.2020 (46 §) ja se oli nähtävillä 1.6.-3.7.2020. Kaavan valmisteluaineiston nähtävillä olon aikana ei ollut mahdollista järjestää asukastilaisuutta koronapandemian takia. Asukastilaisuuden sijaan kaavan valmisteluaineistosta laadittiin esittelyvideo, joka oli nähtävillä kunnan Internet-sivuilla. Lisäksi vastaaville kaavoittajille oli varattu puhelinaikoja osallisten kysymyksiin vastaamista ja kommenttien keräämistä varten. Valmisteluaineistosta saatiin palautteena 18 lausuntoa ja 15 mielipidettä. Lausunnot kohdistuivat sekä suunnittelualueen länsi- että itäosaan, sen sijaan osallisten mielipiteet kohdistuivat selkeästi lähinnä täydennysrakennettavaan itäosaan.

 

Hanke toteuttaa kuntastrategiaa, Kirkkonummen maankäytön kehityskuvaa 2040 ja 2060 sekä MAL 2019 -suunnitelmaa sijoittuen sen ensisijaiselle asumisvyöhykkeelle. On kuitenkin mainittava, että MAL 2019 -suunnitelman tavoitteena on sijoittaa asuminen hyvän joukkoliikenteen palvelutason alueille. Nykytilanteessa ja lähivuosina suunnittelualueen joukkoliikenteen saavutettavuus on korkeintaan kohtuullisella tasolla ja joukkoliikenteen palvelutaso suunnittelualueen välittömässä läheisyydessä on heikko. Pääosa suunnittelualueesta sijoittuu Uudenmaan maakuntakaavassa Masalan taajaman reservialueeksi. Kaavaehdotus on vireillä olevan Masalan osayleiskaavahankkeen mukainen.

 

Päätökset kaavaratkaisun pohjana ja kaavan tavoitteet

 

Asemakaavan tavoitteena on mahdollistaa uusi pientalovaltainen asuinalue suunnittelualueen länsiosaan sekä tiivistää itäosan nykyistä haja-asutusluonteista yhdyskuntarakennetta. Asuminen tukeutuu Masalan keskustan ja kuntakeskuksen palveluihin. Masala on yksi Kirkkonummen palvelukeskuksista, jossa pikkukaupunkia rakennetaan asemanseudulle ja sen lähialueille. Joukkoliikenteen palvelutason parantaminen sekä toteutettavien kävelyn ja pyöräilyn yhteyksien seurauksena Masalan keskustan toiminnot palvelevat huomattavan laajaa aluetta. Toisaalta joukkoliikenteen palvelutason parantaminen edellyttää tuntuvaa asukasmäärän kasvattamista potentiaalisen bussiliikenteen vyöhykkeellä. Sepänkyläntielle voidaan järjestää toimiva linja-autoliikennöinti todennäköisesti vasta kun Masalan osayleiskaavan valmisteluaineiston mukainen kehäyhteys on rakennettu.

 

Asemakaavan valmisteluaineiston suunnittelun aikana laadittiin kaksi vaihtoehtoista maankäyttöluonnosta. Vaihtoehdot erosivat toisistaan suunnittelualueen länsiosan mitoituksen osalta. Vaihtoehtoisissa luonnoksissa asuinrakentamisen määrä suunnittelualueen länsiosassa olisi mahdollistanut uudet kodit noin 450-850 uudelle asukkaalle. Kummassakin vaihtoehdossa suunnittelualueen itäosaan mahdollistettiin täydennysrakentamisen myötä uudet kodit noin 450 asukkaalle, joista vajaa 400 olisi uusia asukkaita.

 

Yhdyskuntatekniikan lautakunta evästi kokouksessaan, että paikallisliikenteen ratkaisujen pitää kaikilta osin täyttää nykyistä paremmin ja tulevaisuuden tarpeet huomioiden alueen kaikkien asukkaiden tarpeita, lähinnä Sepänkyläntien varrella kulkien. Lisäksi jatkosuunnittelussa pitää huomioida ehdotettua tiiviimpi täydennysrakentaminen nykyisille asukkaille pienentämällä lähivirkistykselle osoitettuja alueita.

 

Asemakaavaehdotuksen tavoitteena on mahdollistaa suunnittelualueen länsiosaan ekologisesti edistyksellinen asuinalue ja itäosaan nykyisen väljän pientaloalueen täydennysrakentaminen. Kaavaehdotusvaiheessa maankäytön ratkaisujen pohjaksi valittiin valmisteluaineiston vaihtoehto kaksi. Perustelu mitoitukselle on alueen ekologisten energiaratkaisujen edellyttämät käyttäjämäärät, jotta alueen energiatekniikan normaalia raskaammat investointikustannuksille saadaan mahdollistettua kohtuulliset takaisinmaksuajat. Suunnittelualueen länsiosan ekoälykylän tehokkuutta on kuitenkin vähennetty valmisteluaineiston vaihtoehdosta kaksi vastaamaan kunnan toteutusperiaatteita ja huomioimaan paremmin rakennusten sovittaminen maastoon sekä huomioimaan pihojen toteutus. Länsiosan tonttitehokkuusluku on e=0,30-0,35. Itäosan mitoitusta on tarkistettu alueelle sopivaksi yhdyskuntatekniikan lautakunnan evästyksen mukaisesti. Täydennysrakentamista on tiivistetty ja korttelialueita on hieman laajennettu. Rakennuspaikat osoitetaan asemakaavaehdotuksessa ohjeellisella tonttijaolla. Suunnittelualueen itäosan täydennysrakentamisen asuinkorttelialueilla (AO) tonttitehokkuus on keskimäärin 0,20.

 

Tärkeänä tavoitteena on varmistaa alueen luontoarvojen säilyminen, erityisesti liito-oravien elinpiirin ja ekokäytävien osalta. Tavoitteena on myös turvata alueen historialliset jäännökset ja alueen itäosassa sijaitsevat kulttuurihistoriallisesti arvokkaat rakennukset. Liikenneverkoston osalta keskeisin tavoite on sujuva liikkuminen. Se tarkoittaa ajoneuvoliikenteen lisäksi toimivia kävelyn ja pyöräilyn yhteyksiä Masalan keskustaan sekä edelleen seudulliseen pääpyöräilyverkkoon. Lisäksi tarkoitus on mahdollistaa Masalan osayleiskaavan valmisteluaineistossa osoitetulle kehäyhteydelle hyvät kävelyn ja pyöräilyn yhteydet kuten myös Sepänkyläntien yhteyksien jatkuminen suunnittelualueelle.

 

Kaavaehdotusvaiheessa Hvitrorpintien itäpuolinen alue poistettiin suunnittelualueesta ja sen sijaan suunnittelualuetta laajennettiin vähäisesti kunnan maalle Sepänkyläntien eteläpuolelle. Aineistoa on täydennetty kaavaehdotusvaiheessa muun muassa lahokaviosammal-selvityksellä sekä meluselvityksellä. Lahokaviosammal-selvitystä täydennetään kaavaehdotuksen nähtävillä olon jälkeen ja täydennetty selvitys huomioidaan kaavaratkaisuissa. Lisäksi kaavaehdotuksen tueksi on laadittu lähiympäristö- ja rakentamistapaohje sekä kunnallistekniset yleissuunnitelmat.

 

Kaavaehdotuksen keskeinen sisältö

 

Asemakaavaehdotuksen mukaisesti länsiosan niin kutsutusta ekoälykylästä muodostuu tiivis pientalovaltainen alue. Sepänkyläntien varrella sijaitsevaan palvelukortteliin voidaan toteuttaa päiväkoti ja ekoälykylän pääkadun varrella sijaitsevaan palvelukortteliin voidaan toteuttaa kylätalo lähipalveluineen. Ekoälykylän pientalorakentaminen (A, AP) on toteutusratkaisuiltaan monipuolinen mahdollistaen joustavasti erikokoisia asuntoja ja asuinrakennuksia. Alueelle on mahdollista toteuttaa myös pienkerrostaloja (A).

 

Länsiosan asuinrakennusoikeus on noin 39 000 k-m2, mikä tarkoittaa noin 300 asuntoa ja 800 uutta asukasta. Asemakaava mahdollistaa noin 90 työpaikkaa sekä etätyömahdollisuuksia yhteisten työtilojen avulla asukkaille. Ekoälykylän asuin- ja palvelukorttelit on suunniteltava ekologisina ja yhteisöllisinä asuinalueina. Kylässä sallitaan ekologinen koerakentaminen niin, että se perustuu uusiutuvaa energiaa tuottavaan lämmitys- ja sähköjärjestelmään. Aurinkopaneeleita on sijoitettava vähintään 30 % rakennusten kattopinta-alaa vastaavalle osuudelle katolle tai energiahuollolle varatulle alueelle.

 

Suunnittelualueen itäosaan muodostuu noin 140 uutta pientalotonttia, joista muutamalla on useampi rakennuspaikka. Pientalotonttien asuinrakennusoikeus on noin 44 000 k-m2, mikä tarkoittaa noin 200 asuntoa ja 640 asukasta. Kirkkonummen kunnan omistamille kiinteistöille sijoittuu 38 erillispientalotonttia (AO) sekä yksi pientalotontti (AP). Noin puolet kunnan erillispientalotonteista sijaitsee Sepänkyläntien eteläpuolella kaavaehdotusvaiheessa osoitetulla suunnittelualueen laajennusosalla, johon osoitetaan erillispientaloalueen lisäksi uusi katuliittymä sekä virkistysaluetta.

 

Asemakaavaehdotuksen pinta-alasta noin neljäsosa osoitetaan lähivirkistysalueeksi tai muulla tavalla rakentamattomaksi alueeksi. Suunnittelualueella on merkittäviä luontoarvoja, kuten liito-oravien elinpiirejä sekä muita säilytettäviä ja suojeltavia arvokkaita luontoarvoja. Kaavaehdotuksessa osoitetaan riittävät virkistysalueet, joille toteutetaan kävelyn ja pyöräilyn yhteydet sekä luontopolkuja. Asemakaavan myötä alueelle toteutetaan sujuvat ja turvalliset kävelyn ja pyöräilyn yhteydet Masalan keskustaan.

 

Kaavan vaikutukset

 

Asemakaavaehdotus mahdollistaa merkittävän asukasmääräyksen lisäyksen suunnittelualueelle. Masalan taajamarakenne laajenee voimakkaasti länteen päin asemakaavan toteutuessa. Kaavan tavoitteiden toteutuminen on keskeisessä asemassa kaavan vaikutuksia arvioidessa. Kaava-asiakirjoissa on ekologiseen sekä sosiaaliseen kestävyyteen liittyviä vaatimuksia, mutta niiden toteutuminen ei ole yksiselitteisen varmaa varsinkaan innovatiivisten ratkaisujen osalta.

 

Esitetty maankäyttö lisää liikennettä suunnittelualueelta Masalan keskustaan sekä autoliikenteen että kävelyn ja pyöräilyn osalta. Toimivan joukkoliikenteen järjestäminen alueelle on haaste. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän kanssa neuvotellaan kaavaehdotuksen nähtävillä olon jälkeen joukkoliikenteen järjestämisestä suunnittelualueelle. HSL:n lausunnon mukaan kuitenkaan kaavan toteuttamisen alkuvaiheessa alueelle ei todennäköisesti tule Sepänkyläntietä pitkin nykyistä kattavampaa joukkoliikennettä. Suunnittelualueen sisäinen joukkoliikenne suunnitellaan hoidettavaksi robottibusseilla, joihin muun muassa HSL:n näkemyksen mukaan liittyy vielä epävarmuustekijöitä.

 

Kunnan tonteille (AO ja AP) on kaavaehdotuksen mukaan rakennettava asuinrakennuksia, jotka ovat rakenteeltaan massiivipuisia. Asemakaavaehdotuksen kaavamääräyksissä ei ole huomioitu velvoitetta rakentaa länsiosaan massiivipuurakenteisia asuinrakennuksia. Asemakaavan jatkosuunnittelussa tai maankäyttösopimusneuvotteluissa on arvioitava, onko myös länsiosaan velvoitettava määräys rakennusten massiivipuurakenteesta. Myös ekoälykylän energiajärjestelmän varmistaminen on huomioitava mahdollisesti maankäyttösopimuksissa.

 

Kokoukseen on kutsuttu kaavakonsultti, maisema-arkkitehti Maarit Suomenkorpi Tengbom Oy:sta sekä asemakaavan kunnallisteknisistä yleissuunnitelmista vastaava yksikön päällikkö Eveliina Majuri Ramboll Finland Oy:sta.

 

Asiakirjat:

- Mustikkarinne_kaavakartta

- Mustikkarinne_liitteet

- Mustikkarinne_selostus_su

- Mustikkarinne_selostus_ru

- Mustikkarinne_vastineet_su

- Mustikkarinne_vastineet_ru

- Mustikkarinne_LYRO

 

 

Esittelijä Yhdyskuntatekniikan johtaja

 

 

Päätösehdotus Yhdyskuntatekniikan lautakunta päättää, että se

 

1.

esittää kunnanhallitukselle, että se asettaa Mustikkarinteen asemakaavaehdotuksen (piir.nro: 3425) asiakirjoineen MRL:n 65 §:n ja MRA 27 §:n mukaisesti julkisesti nähtäville vähintään 30 vuorokauden ajaksi ja pyytää kaavaehdotuksesta lausunnot seuraavilta tahoilta:

 

Kirkkonummen kunta

- Rakennusvalvonta

- Ympäristönsuojelu

- Kirkkonummen Vesi

- Perusturva

- Sivistys- ja vapaa-aikapalvelut

- Vammaisneuvosto

- Vanhuusneuvosto

- Nimistötoimikunta

 

Muut viranomaiset

- Uudenmaan liitto

- Uudenmaan ELY-keskus

- Espoon seudun ympäristöterveys

- HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä

- HSL Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä

- Länsi-Uudenmaan poliisilaitos

- Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos

- Länsi-Uudenmaan museo

 

Yhdistykset ja järjestöt

- Masalan asukasyhdistys ry

- Kirkkonummen ympäristöyhdistys ry

- Kyrkslätt Natur och Miljö rf

- Kyrkslätt Hembygdsförening rf

- Kyrkslätts landsbygdsförening rf

 

Yritykset

- Caruna Espoo Oy

- Fortum Powerand Heat Oy

- Fingrid Oyj

- Elisa Oyj

- TeliaSonera Finland Oyj

- DNA Oyj

- Gasum Oy Ab.

 

2.

esittää, että ennen asemakaavan hyväksymistä kunnanvaltuustossa on kunnan ja tarvittavien maanomistajatahojen kesken oltava lainvoimainen maankäyttösopimus.

 

3.

tarkastaa pöytäkirjan tämän pykälän osalta kokouksessa.

 

 

Käsittely

Sanni Jäppinen teki seuraavan lisäysehdotuksen; Mustikkarinteen asemakaava hyväksytään Masalan osayleiskaavan hyväksymisen jälkeen, jotta alueen maankäyttö kokonaisuudessaan tulee huomioitua. Mustikkarinteen kaava-alueella tutkitaan mahdollisuutta yhteiskäyttöautojen käytön vaikutusta parkkinormiin sekä robottibussien käytön laajentamista koko alueen asukkaiden tarpeisiin.

Ehdotusta kannatti Miisa Jeremejew.

Pohjaehdotus = JAA, Sanni Jäppisen lisäysehdotus = EI

Pohjaesityksen puolesta äänesti yhdeksän (9); Kati Kettunen, Kim Männikkö, Anneli Granström, Carl-Johan Kajanti, Matti Kaurila, Pekka Rehn, Katja Juuti, Pekka Jäppinen ja Oscar Holopainen. Sanni Jäppisen lisäysehdotusta äänesti kaksi (2); Miisa Jeremejew ja Sanni Jäppinen.

Puheenjohtaja totesi, että pohjaehdotus voitti äänin yhdeksän (9) - kaksi (2). Käsittely päätettiin.

 

Päätös

Yhdyskuntatekniikan lautakunta päätti päätösehdotuksen mukaisesti.

 

Kaavakonsultti, maisema-arkkitehti Maarit Suomenkorpi Tengbom Oy:sta sekä asemakaavan kunnallisteknisistä yleissuunnitelmista vastaava yksikön päällikkö Eveliina Majuri Ramboll Finland Oy:sta liittyivät kokoukseen § 33 esittelyn ajaksi klo 18.32 - 19.48.

Nuorisovaltuutettu Eelis Ojala poistui kokouksesta § 33 esittelyn aikana klo 18.57.

 

 

Kunnanhallitus 29.3.2021

 

Valmistelija Kaavoitusarkkitehti Elina Virtanen, etunimi.sukunimi@kirkkonummi.fi

 

Kokoukseen on kutsuttu kaavakonsultti, maisema-arkkitehti Maarit Suomenkorpi Tengbom Oy:sta sekä asemakaavan kunnallisteknisistä yleissuunnitelmista vastaava yksikön päällikkö Eveliina Majuri Ramboll Finland Oy:sta.

 

 

Esittelijä Kunnanjohtaja

 

Päätösehdotus Kunnanhallitus päättää

1
asettaa Mustikkarinteen asemakaavaehdotuksen (piir.nro: 3431) asiakirjoineen MRL:n 65 §:n ja MRA 27 §:n mukaisesti julkisesti nähtäville vähintään 30 vuorokauden ajaksi ja pyytää kaavaehdotuksesta lausunnot seuraavilta tahoilta:

Kirkkonummen kunta
- Rakennusvalvonta
- Ympäristönsuojelu
- Kirkkonummen Vesi
- Perusturva
- Sivistys- ja vapaa-aikapalvelut
- Vammaisneuvosto
- Vanhuusneuvosto
- Nimistötoimikunta

Muut viranomaiset
- Uudenmaan liitto
- Uudenmaan ELY-keskus
- Espoon seudun ympäristöterveys
- HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä
- HSL Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä
- Länsi-Uudenmaan poliisilaitos
- Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos
- Länsi-Uudenmaan museo

Yhdistykset ja järjestöt
- Masalan asukasyhdistys ry
- Kirkkonummen ympäristöyhdistys ry
- Kyrkslätt Natur och Miljö rf
- Kyrkslätt Hembygdsförening rf
- Kyrkslätts landsbygdsförening rf

Yritykset
- Caruna Espoo Oy
- Fortum Powerand Heat Oy
- Fingrid Oyj
- Elisa Oyj
- TeliaSonera Finland Oyj
- DNA Oyj
- Gasum Oy Ab.

2
että ennen asemakaavan hyväksymistä kunnanvaltuustossa on kunnan ja tarvittavien maanomistajatahojen kesken oltava lainvoimainen maankäyttösopimus.

 

 

Käsittely

 Elina Virtanen esitteli asiaa. Käytiin keskustelua. Keskustelun aikana ilmeni, että tekninen kokousyhteys oli heikko ja osa kokouksen osallistujista jäi yhteyden ulkopuolelle. Puheenjohtaja päätti keskyttää kokouksen kymmeneksi minuutiksi uutta Teams- kirjautumista varten.

 

 Kokous oli keskeytyneenä klo 19.10-19.21.

 

 Kokous jatkui. Käytiin keskustelua ja Eveliina Majuri ja Maarit Suomenkorpi esittelivät asiaa sekä vastailivat hallituksen kysymyksiin. Käsittelyn aikana Saara Huhmarniemi teki seuraavan palutusesityksen: "Palautetaan kaavaehdotus valmisteluun ja jatketaan kaavan valmistelua asemakaavan valmisteluaineiston version VE 1 pohjalta, jossa maankäytön tehokkuus on pienempi etenkin alueen länsiosassa. Perustelu: Valmistelussa on palattava alueen suunnittelun alkuperäisiin tavoitteisiin. Robottibussiliikenteelle ole esitetty toteutettavissa olevaa ratkaisua. HSL:n ja ELY-keskuksen lausuntojen perusteella käy ilmi, että alueen liikenne tulee perustumaan valtaosin yksityisautoiluun ja robottibussiyhteyden arvioidaan jäävän joka tapauksessa vaikutuksiltaan marginaaliseksi. Väljempi asumistehokkuus mahdollistaa myös paremmin vastaamisen alueen palvelutarpeeseen sekä alueen luonto- ja virkistysarvojen huomioimisen." Esitys ei saanut kannatusta ja raukesi.

 

 Anders Aldercreutz oli poissa kokouksesta pykälän esittelyn aikana klo 18.45-19.10

 

 Antti Kilappa oli poissa kokouksesta pykälän esittelyn aikana klo 18.45-19.10

 

 Minna Hakapää oli poissa kokouksesta pykälän esittelyn aikana klo 18.45-19.30.

 

 Eveliina Majuri, Tero Luomajärvi ja Maarit Suomenkorpi poistuivat kokouksesta pykälän lopussa klo 20.10

 

 

 

 

Päätös Kunnanhallitus päätti päätösehdotuksen mukaisesti. 

 

 

 


Edellinen asia | Seuraava asia Kokousasia PDF-muodossa