Kunnanvaltuusto
Pöytäkirja 17.11.2025/Pykälä 107

Kunnanvaltuusto 17.11.2025 § 107  

379/02.02.00/2025 

Päätösehdotus  

 Kunnanhallitus ehdottaa kunnanvaltuustolle, että valtuusto hyväksyy kunnanhallituksen ehdotuksen vuoden 2026 talousarvioksi ja vuosien 2027-28 taloussuunnitelmaksi.

Käsittely Kunnanjohtaja Virpi Sailas ja talousjohtaja Esa Lindell esittelivät asiaa.

Puheenjohtaja julisti keskustelun päättyneeksi ja totesi, että keskustelun aikana on tehty vastaehdotuksia seuraavasti:

Minna Enqvistin vastaehdotus:

Talousarvioon palautetaan viranhaltijoiden alkuperäinen esitys, jonka mukaan määräaikaiset kouluvalmentajat (5 + 1) vakinaistetaan.

Viranhaltijoiden esitys tukee kunnan strategisia tavoitteita, lasten ja nuorten hyvinvointia sekä koulujen arjen sujuvuutta. Kouluvalmentajat ovat tärkeä osa varhaista tukea, joka ehkäisee ongelmien kasautumista ja vahvistaa oppilaiden turvallisuuden tunnetta. Kouluvalmentajat tarjoavat matalan kynnyksen tukea ja tarttuvat nopeasti arjen tilanteisiin. He täydentävät opetushenkilöstön ja oppilashuollon työtä merkittävällä tavalla. Koulumaailma on muuttunut ja oppilaiden haasteet moninaistuneet, joten kouluvalmentajien työpanos on nyt entistä tarpeellisempi. Vuoden 2025 oppilaskyselyn mukaan yhä useampi oppilas kokee, että koulussa on aikuinen, jolle voi puhua huolistaan (alakouluissa 78 %, yläkouluissa 56 %). Tämä myönteinen kehitys liittyy kouluvalmentajien läsnäoloon. Opettajakyselyssä 86 % opettajista piti kouluvalmentajia jatkossakin tarpeellisina, ja työn lisäarvo oppilaille arvioitiin keskiarvolla 8,5 (mediaani 10). Kouluvalmentajien vakinaistaminen on myös taloudellisesti järkevää. Ennaltaehkäisevä työ vähentää korjaavia kustannuksia ja on vastuullinen, tietoon perustuva investointi Kirkkonummen tulevaisuuteen.

Vastaehdotusta kannattivt Sini Felipe, Edla Niemi, Viveca Lahti, Noora Kettunen, Jukka Lahti, Marjut Frantsi-Lankia, Eero Lankia, Tero Suominen ja Tuovi Ronkainen.

Vastaehdotusta ei hyväksytty yksimielisesti joten puheenjohtaja ilmoitti että asiasta on äänestettävä.

Puheenjohtaja ehdotti että asiasta äänestetään niin, että ne jotka kannattavat pohjaehdotusta äänestävät JAA ja ne jotka kannattavat Minna Enqvistin vastaehdotusta äänestävät EI.

Äänestysjärjestys hyväksyttiin.

Äänestyksessä annettiin 41 JAA ääntä ja 10 EI ääntä.

Pohjaehdotus sai enemmän ääniä ja voitti.

JAA äänestivät Valtonen Martin, Taussi Henri, Kaurila Matti, Hedberg Hans, Åström Kim, Vasenius Thomas, Liljequist Kim, Piili Noora, Haapaniemi Timo, Huhmarniemi Saara, Ylitolonen Oona, Adlercreutz Anders, Ragnell Sami, Aintila Anna, Kjerin Ulf, Orko Maarit, Kiukas Maiju, Lankinen Arttu, Blom Urho, Aallonharja Piia, Hakapää Minna, Frimodig Josephine, Kilappa Antti, Ekman Jani, Karkinen Ronja, Granström Anneli, Engström Miika, Sahiluoma Anna, Kock Fredrik, Väisänen Veera, Björk Tony, Tapio Suvi, Jeremejew Miisa, Kari Marko, Korkman Nadia, Kähkönen Jani, Lindgren Viveca, Lavanti Lauri, Valli Lauri, Björkroth Sofia ja Jäppinen Sanni

EI äänestivät Felipe Sini, Frantsi-Lankia Marjut, Enqvist Minna, Lahti Viveca, Lahti Jukka, Ronkainen Tuovi, Lankia Eero, Kettunen Noora, Niemi Edla ja Suominen Tero.

Minna Enqvistin vastaehdotus:

Poistetaan talousarviotekstistä kirjaus: “Selvitetään ei-lakisääteisistä varhaiskasvatuksen kuraattorien ja psykologien toimista luopumista.”             

Kirkkonummen tavoitteena on olla lapsiystävällinen ja vahva sivistyskunta, joka edistää kuntalaisten ja työntekijöiden hyvinvointia, terveyttä ja koettua elämänlaatua. Varhaiskasvatuksen kuraattori- ja psykologipalvelut tukevat tätä tavoitetta tarjoamalla lapsille ja perheille tukea ajoissa – silloin, kun pienillä teoilla voidaan vahvistaa hyvinvointia ja ehkäistä ongelmien kasvamista. Valtuuston linjauksen mukaan palvelutuotannon tulee tukea kunnan strategisia tavoitteita ja toimia kustannustehokkaasti. Henkilöstöön kohdistuvia toimenpiteitä tulisi käyttää vain viimesijaisesti. Talousarvioneuvotteluissa esitetty kirjaus on tämän periaatteen kanssa ristiriidassa. Vaikka kyse olisi vasta selvityksestä, sen lähtökohta on henkilöstön vähentämisen mahdollisuus. Jos selvitys johtaisi päätökseen luopua näistä tehtävistä, seurauksena olisi väistämättä yhteistoimintaneuvottelut – juuri se toimintatapa, jota tulisi käyttää vain viimeisenä keinona. On totta, että varhaiskasvatuksen kuraattori- ja psykologipalvelut eivät ole kunnan lakisääteisiä tehtäviä, mutta Kirkkonummi on tietoisesti vahvistanut lapsiperheiden varhaista tukea säilyttämällä nämä palvelut. Juuri nyt, kun lasten ja nuorten mielenterveyden haasteet kasvavat ja perheiden tilanteet monimutkaistuvat, ei ole oikea aika heikentää tätä ennaltaehkäisevää työtä. Leikkaukset tässä vaiheessa eivät toisi säästöjä, vaan lisäisivät myöhemmin korjaavien palvelujen kustannuksia.

Vastaehdotusta kannattivat Sini Felipe, Edla Niemi, Noora Kettunen, Tuovi Ronkainen, Jukka Lahti, Marjut Frantsi-Lankia, Tero Suominen ja Eero Lankia.

Vastaehdotusta ei hyväksytty yksimielisesti joten puheenjohtaja ilmoitti että asiasta on äänestettävä.

Puheenjohtaja ehdotti että asiasta äänestetään niin, että ne jotka kannattavat pohjaehdotusta äänestävät JAA ja ne jotka kannattavat Minna Enqvistin vastaehdotusta äänestävät EI.

Äänestysjärjestys hyväksyttiin.

Äänestyksessä annettiin 41 JAA ääntä ja 10 EI ääntä.

Pohjaehdotus sai enemmän ääniä ja voitti.

JAA äänestivät Piili Noora, Väisänen Veera, Kock Fredrik, Haapaniemi Timo, Valli Lauri, Ekman Jani, Blom Urho, Sahiluoma Anna, Karkinen Ronja, Kilappa Antti, Tapio Suvi, Kari Marko, Björk Tony, Kjerin Ulf, Valtonen Martin, Hedberg Hans, Kiukas Maiju, Aallonharja Piia, Åström Kim, Engström Miika, Orko Maarit, Liljequist Kim, Jäppinen Sanni, Kaurila Matti, Korkman Nadia, Huhmarniemi Saara, Björkroth Sofia, Frimodig Josephine, Lindgren Viveca, Granström Anneli, Ylitolonen Oona, Kähkönen Jani, Aintila Anna, Taussi Henri, Lavanti Lauri, Ragnell Sami, Adlercreutz Anders, Jeremejew Miisa, Lankinen Arttu, Hakapää Minna ja Vasenius Thomas

EI äänestivät Frantsi-Lankia Marjut, Felipe Sini, Niemi Edla, Kettunen Noora, Lahti Jukka, Suominen Tero, Lankia Eero, Ronkainen Tuovi, Lahti Viveca ja Enqvist Minna.

Tuovi Ronkaisen vastaehdotus:

Talousarvioon vuodelle 2026 lisätään kirjastotalo Fyyrin aukioloaikojen jatkaminen lauantaisin klo 18.00 saakka

Kirjastojen merkitys lukutaidolle on kiistaton. Hyvinvointikertomuksessa todetaan, että huoli lasten ja nuorten lukutaidon heikentymisestä ja lukemisen vähentymisestä on kasvanut. Lasten ja nuorten lukemisen ja lukutaidon edistäminen on yksi kirjaston keskeisimpiä tehtäviä. Tutkimusten mukaan hyvä lukutaito edistää elämässä menestymistä ja ehkäisee syrjäytymistä. Lauantain aukioloajan lisäys palvelee lapsia ja lapsiperheitä juuri tässä asiassa ja lisää kaikkien kuntalaisten kirjaston käyttöä. Näin myös kirjaston tapahtumatilojen käyttö on mahdollista klo 15.00 jälkeen. Kustannusvaikutukset katetaan määrärahan lisäyksellä.

Vastaehdotusta kannattivat Noora Kettunen, Viveca Lahti, Minna Enqvist, Sini Felipe, Jukka Lahti, Tero Suominen, Edla Niemi, Eero Lankia ja Marjut Frantsi-Lankia.

Vastaehdotusta ei hyväksytty yksimielisesti joten puheenjohtaja ilmoitti että asiasta on äänestettävä.

Puheenjohtaja ehdotti että asiasta äänestetään niin, että ne jotka kannattavat pohjaehdotusta äänestävät JAA ja ne jotka kannattavat Tuovi Ronkaisen vastaehdotusta äänestävät EI.

Äänestysjärjestys hyväksyttiin.

Äänestyksessä annettiin 41 JAA ääntä ja 10 EI ääntä.

Pohjaehdotus sai enemmän ääniä ja voitti.

JAA äänestivät Liljequist Kim, Jäppinen Sanni, Åström Kim, Lindgren Viveca, Blom Urho, Väisänen Veera, Orko Maarit, Sahiluoma Anna, Taussi Henri, Kaurila Matti, Valtonen Martin, Kilappa Antti, Piili Noora, Aintila Anna, Kähkönen Jani, Karkinen Ronja, Aallonharja Piia, Ylitolonen Oona, Ragnell Sami, Kiukas Maiju, Lankinen Arttu, Korkman Nadia, Granström Anneli, Björkroth Sofia, Engström Miika, Jeremejew Miisa, Vasenius Thomas, Huhmarniemi Saara, Björk Tony, Lavanti Lauri, Adlercreutz Anders, Haapaniemi Timo, Kari Marko, Hakapää Minna, Hedberg Hans, Frimodig Josephine, Valli Lauri, Tapio Suvi, Kock Fredrik, Kjerin Ulf ja Ekman Jani,

EI äänestivät Suominen Tero, Kettunen Noora, Lankia Eero, Felipe Sini, Ronkainen Tuovi, Lahti Jukka, Lahti Viveca, Enqvist Minna, Frantsi-Lankia Marjut ja Niemi Edla.

Lauri Lavannin ponsiehdotus:

Oppimisen tuen uudistuksen mukaisen koulutasoisen tuen toteutumisen varmistaminen.

Vuoden 2027 talousarvion valmistelun yhteydessä selvitetään, miten jatkossa varmistetaan oppimisen tuen uudistuksen mukaisen koulutasoisen tuen toteutuminen.

Ponsiehdotusta kannattivat  Urho Blom, Edla Niemi, Henri Taussi, Saara Huhmarniemi, Miisa Jeremejew, Miika Engström, Maarit Orko, Veera Väisänen, Antti Kilappa, Viveca Lindgren, Kim Åström, Noora Piili, Sanni Jäppinen, Minna Enqvist, Minna Hakapää, Noora Kettunen, Sami Ragnell, Anna Sahiluoma, Oona Ylitolonen, Timo Haapaniemi, Suvi Tapio, Marjut Frantsi-Lankia, Lauri Valli, Marko Kari ja Sofia Björkroth.

Puheenjohtajan tiedustellessa Lauri Lavannin ponsiehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

Kunnanvaltuusto piti tauon tämän pykälän jälkeen, klo 19.30 – 19.45.

Päätös Kunnanvaltuusto päätti päätösehdotuksen mukaisesti.

Lisäksi kunnanvaltuusto hyväksyi yksimielisesti seuraavan ponnen:
Oppimisen tuen uudistuksen mukaisen koulutasoisen tuen toteutumisen varmistaminen.
 
Vuoden 2027 talousarvion valmistelun yhteydessä selvitetään, miten jatkossa varmistetaan oppimisen tuen uudistuksen mukaisen koulutasoisen tuen toteutuminen.

Päätöshistoria

Kunnanhallitus 10.11.2025 § 356 

Valmistelija talousjohtaja Esa Lindell,  etunimi.sukunimi@kirkkonummi.fi,
puh. 09 29671 (vaihde)

Päätösehdotus Kunnanjohtaja Sailas Virpi

 Kunnanhallitus päättää

1
ehdottaa kunnanvaltuustolle, että valtuusto hyväksyy kunnanhallituksen ehdotuksen vuoden 2026 talousarvioksi ja vuosien 2027-28 taloussuunnitelmaksi.

2
tarkastaa pöytäkirjan tämän pykälän osalta kokouksessa.

Käsittely Puheenjohtaja julisti keskustelun päättyneeksi ja totesi että keskustelun aikana on jätetty vastaehdotuksia seuraavasti:

Sini Felipen vastaehdotus:

Palautetaan alakoulun kuuden kouluvalmentajan palkkaamiseen syyslukukaudesta eteenpäin tarkoitettu määräraha 113 000 euroa.

Vastaehdotusta kannatti Teemu Kelkka.

Vastaehdotusta ei hyväksytty yksimielisesti, joten puheenjohtaja ilmoitti että asiasta on äänestettävä.

Puheenjohtaja ehdotti että asiasta äänestetään niin, että ne jotka kannattavat pohjaehdotusta äänestävät JAA, ja ne jotka kannattavat Sini Felipen vastaehdotusta äänestävät EI.

Äänestysjärjestys hyväksyttiin.

Äänestyksessä annettiin 10 JAA ääntä ja 2 EI ääntä, 1 poissa.

Pohjaehdotus sai enemmän ääniä ja voitti.

JAA äänestivät: Jani Kähkönen, Urho Blom, Anna Sahiluoma, Viveca Lindgren, Outi Saloranta-Eriksson, Ulf Kjerin, Kim Liljequist, Martin Valtonen, Ronja Karkinen ja Kim Åström.

EI äänestivät Teemu Kelkka ja Sini Felipe.

Poissa: Sanni Jäppinen.

Sini Felipen vastaehdotus:

Pidennetään kirjaston lauantaiaukioloa kello 18 asti. Kustannus katetaan määrärahan lisäyksellä.

Vastaehdotusta ei kannatettu, joten se raukesi kannattamattomana.

Päätös Kunnanhallitus päätti päätösehdotuksen mukaisesti.

Selostus Valtuustoryhmät ovat esittäneet kunnanjohtajan talousarvioesitykseen

 liittyviä kysymyksiä, joihin annettiin viranhaltijoiden vastaukset 23.10.2025.

 Valtuustoryhmien jäsenistä muodostuva talousarvion neuvottelutoimikunta

 kokoontui käsittelemään talousarviota 27. ja 28.10.2025. Neuvotteluissa

 käsiteltiin valtuustoryhmien esittämiä muutosehdotuksia ja hyväksyttyjen

 muutosten sekä viranhaltijoiden tekemien muutosten pohjalta on

 muodostunut kunnanhallituksen ehdotus kunnanvaltuustolle vuoden 2026

 talousarvioksi ja vuosien 2027–28 taloussuunnitelmaksi. Talousarvion

 neuvottelutoimikunnan sekä viranhaltijoiden ehdottamat muutokset

 kunnanjohtajan talousarvioesitykseen ovat oheismateriaalina.

 Suurimmat euromääräiset muutokset koskivat sivistys- ja hyvinvointilautakunnan avustusmäärärahan lisäämistä 50 000 eurolla sekä 10 000 euron lisäystä lapsiperheille tarkoitetun tapahtuman järjestämiseen. Alakoulun kuuden kouluvalmentajan palkkaamiseen syyslukukaudesta eteenpäin tarkoitettu määräraha 113 000 euroa poistettiin.

 Investointien osalta vähennetään kukkivien puiden puiston määrärahaa 33 % eli 50 000 euroa ja uimahallin suunnittelumäärärahaa siirretään vuodella, mutta ei toteutusta. Kaksoskujan leikkipuiston kunnostamisesta siirrettiin 400.000 euroa katujen korjausvelan pienentämiseen, jolloin Kaksoskujan leikkipuistoon jäi 100 000 euroa pakollisiin, turvallisuuteen liittyviin toimenpiteisiin.

 Lisäksi tehtiin tekstimuutoksia sekä oheismateriaalina olevien neuvottelumuistioiden mukaisia viranhaltijoiden muutoksia.

 Neuvottelutulokseen eivät sitoutuneet SDP:n, Vasemmistoliiton eikä Keskustan valtuustoryhmät.

Päätöshistoria

Kunnanhallitus 13.10.2025 § 333 

Valmistelija kunnanjohtaja Virpi Sailas
talousjohtaja Esa Lindell

 sivistysjohtaja Eeva-Kaisa Ikonen

 kuntakehitysjohtaja Anna-Kaisa Kauppinen

 hallintojohtaja Jaana Suihkonen

 henkilöstöjohtaja Lea Pääkkönen

 etunimi.sukunimi@kirkkonummi.fi, puh. 09 29671 (vaihde)

Päätösehdotus Kunnanjohtaja Sailas Virpi

 Kunnanhallitus päättää

1
merkitä tiedokseen kunnanjohtajan talousarvioehdotuksen, johon kunnanjohtaja voi tehdä tarvittavia tarkennuksia.

2
käsitellä talousarvioesitystä seuraavan kerran 10.11.2025.

Käsittely Kunnanjohtaja Virpi Sailas ja talousjohtaja Esa Lindell esittelivät talousarvioehdotusta kokouksessa.

Kunnanvaltuuston jäsenet olivat kutsuttuina läsnä kokouksessa (teamsin kautta) tämän pykälän aikana klo 18.00 – 18.30 kuuntelemassa vuoden 2026 talousarvion ja vuosien 2027-28 taloussuunnitelman esittelyn.

Päätös Kunnanhallitus päätti yksimielisesti päätösehdotuksen mukaisesti.

Selostus Talousarviossa määritellään Kirkkonummen kunnan menot ja tulot sekä tavoitteet seuraavalle vuodelle. Talousarvio sisältää myös kunnan investoinnit. Talousarvion lähtökohtana on kunnan hyväksytty kuntastrategia. Kuntalain mukaan kunnanvaltuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio. Samanaikaisesti valtuuston on hyväksyttävä vähintään kolmea vuotta koskeva taloussuunnitelma. Talousarvio on samalla suunnittelukauden ensimmäinen vuosi.

 Kunnan talousarvion valmistelu on käynnistynyt keväällä kunnan toimialojen muutostarpeilla. Kunnanhallitus hyväksyi kokouksessaan 9.6.2024 talousarvion kehysesityksen, jossa annettiin lisäsäästövelvoite. Kirkkonummen kunnan lautakunnat käsittelivät talousarviota syys- lokakuussa 2025. Lautakuntien ehdotusten sekä kestävän kuntatalouden ohjelman hyväksyttyjen linjausten pohjalta kunnanjohtaja on valmistellut talousarvioehdotuksen, joka julkaistaan 9.10.2025. Talousarvioehdotus etenee ensin kunnanhallituksen käsiteltäväksi 13.10.2025. Valtuusto hyväksyy talousarvion 2026 ja samalla taloussuunnitelman 2027–2028 kokouksessaan 17.11.2025. Samassa kokouksessa hyväksytään kunnan veroprosentit. Talousarvion täytäntöönpano-ohjeet hyväksytään kunnanhallituksessa 24.11.2025. Toimielinten käyttösuunnitelmat hyväksytään viimeistään 31.1.2026.

 Taloussuunnitelmassa esitetään kunnan toimintojen kehittämistavoitteet ja

 selvitetään, miten toiminta ja investoinnit rahoitetaan. Talousarviossa asetettujen tavoitteiden toteutumista seurataan ja valtuutetuille raportoidaan tilanteesta osavuosikatsauksissa.

 Taloudellinen tilanne

 Kirkkonummen kunnan taloudellinen tilanne on ollut vakaa, mutta viimeisen vuoden yleinen talouskehitys on pysäyttänyt verotulojen kasvun.

 Kunnan vuosikatteella on pystytty kattamaan poistot vuodesta 2020 eteenpäin, mutta kuluvan vuoden osalta tähän ei todennäköisesti päästä. Kunnan kumulatiivinen ylijäämä oli 56,5 milj. euroa vuoden 2024 lopussa. Vuoden 2025 tulosennuste on 2,0 milj. euroa alijäämäinen. 

 Vuosi 2026 tulee olemaan kuntataloudessa haastavampi ja vaikeammin ennustettava. Korot ovat nousseet nollatasosta ja pysynevät nykytasollaan eli noin kahden prosentin tasolla jatkossakin. Kunnan asukasluvun nousu toivotaan pysyvän 1 %:n tavoitteessaan, joka tuo kunnalle lisää verotuloja ja tehostaa toiminnan yksikkökustannuksia, mutta lisää myös investointien tarpeellisuutta.

 Asuinrakennusinvestoinnit ovat olleet lamassa, joka on vaikuttanut väestömäärän kasvuun kunnassa ja siten kunnallisverotuloihin. Yritysten vaikeudet laskeneen kulutuskysynnän osalta ovat lisääntyneet ja vaikuttaneet työllisyystilanteeseen.

 Kunnassa investointimenot kasvavat ja vuosikate ei riitä kattamaan poistoja ja korkokuluja. Tuloksenteko voi heikentyä valtionosuusjärjestelmän uudistuksen ja kasvavien palkkakustannusten vuoksi. Vuoteen 2027 ulottuvat työehtosopimusratkaisut nostavat vuositasolla kustannuksia yli kolme prosenttia. Työllisyystilanteen heikko kehitys johtanee siihen, että TE-uudistuksen kustannukset nousevat enemmän kuin valtionosuusjärjestelmässä on huomioitu. Erityisesti pitkäaikaistyöttömien määrä on kasvanut. Helsingin seudun liikenteen kuntaosuuden merkittävä nousu vaikuttaa negatiivisesti talousarvioomme.

 Käyttötalous ja kehystavoite

 Toimielimet ovat saavuttaneet kunnanhallituksen kehyspäätöksen euroa. Gesterbyn koulukeskushankkeen (Wigge) valmistuminen jo vuoden 2025 syksyllä ei ollut kehysvaiheessa tiedossa.

 Valtionosuus- ja verotulolaskelmat ovat tarkentuneet ja valtionosuudet ja verotuloarviot ovat hieman nousseet kehyslaskelmaan nähden. Tilikauden ylijäämä on talousarvioesityksessä 1,5 milj. euroa. Esitys ei sisällä veronkorotuksia. Yhteisöveron osalta on saatu verottajalta ennakkotieto, että kunnan yhteisöveron jako-osuus nousee. Tähän pohjaten on nostettu tuloarviota miljoonalla eurolla, joka on vajaat puolet ennustearviosta.

 Investoinnit

 Uuden hyväksytyn palveluverkkosuunnitelman mukaisesti investoimme vahvasti sivistyspalveluihin. Vuonna 2025 valmistuu Wigge eli Gesterbyn koulukeskus. Sivistyksen monitoimitalo Lyyran rakentaminen alkoi vuonna 2024 ja rakennuksen käyttöönotto on vuoden 2027 alussa. Vuonna 2026 Lyyran investoinnin kokonaiskustannus on arviolta 36,1 milj. euroa. Masalaan sijoittuvan Nissnikutalon rakentaminen alkoi vuonna 2025 ja arvioitu kokonaiskustannus on 39 milj. euroa. Vuoden 2026 investointimäärärahaa on varattu 19,2 milj. euroa. Kantvikin koulukeskuksen suunnittelu etenee ja suunnittelukustannuksiin on vuodelle 2026 varattu 2 milj. euroa. Kokonaiskustannukset ovat noin 18,8 milj. euroa. Lisäksi hankesuunnittelu tai tarveselvitys käynnistyy seuraavissa hankkeissa: Masalan alueen uusi päiväkoti, keskusta-alueen päiväkodit, Papinmäen koulun muutos ja peruskorjaus, keskustan väestösuojan peruskorjaus sekä uimahallin peruskorjaus. Korjausinvestointeihin on varattu yhteensä 2,5 milj. euroa.

 Keskeisimmät infrainvestoinnit talousarviovuonna 2026 ovat:

-          Yleissuunnittelu 750 000 euroa

-          Katu- ja rakennussuunnittelu 2 610 000 euroa, mm. Tolsanportti, Villa Hagan puisto, Prikiranta, Pohjois-Jorvas ja Veikkolanpuro II

-          Urakat 18 100 000 euroa, mm. Kirkkonummentie ja Överbyntie, Tallinmäki ja Munkinmäentien saneeraus

-          Liikunta ja virkistysalueet 1 850 000 €

-          Vesihuollon investoinnit 5 650 000 euroa.

 Kestävän kuntatalouden ohjelmassa on linjattu, että muista kuin palveluverkkosuunnitelmassa hyväksytyistä investoinneista leikataan vuosina 2026 – 2029 yhteensä 35 milj. euroa, joka tarkoittaa 10 % kokonaisinvestointien tasosta.

 Kuntastrategia

 Keskeisimmät tavoitteet kuntastrategiamme mukaan ovat:

-          Elävä ja Yhteisöllinen Kirkkonummi
Kuntakeskuksemme on elävä kohtaamispaikka, joka houkuttelee viihtymään ja joka tunnetaan niin tapahtumista kuin laajasta palvelutarjonnasta

-          Vahvistamme yhteistyöverkostoja muiden kuntien, elinkeinoelämän sekä kolmannen sektorin kanssa

-          Kestävä ja Kasvava Kirkkonummi
Taloutemme on pitkäjänteisessä tasapainossa.
Investoimme kestävästi, toimimme kustannustehokkaasti ja kasvatamme tulopohjaa
Kirkkonummella on monipuolista ja korkealaatuista asumista kaikenikäisille
Olemme yrittäjä- ja yritysmyönteinen kunta

-          Osaava ja Oppiva Kirkkonummi
Tarjoamme houkuttelevan ja viihtyisän työpaikan.
Luomme mahdollisuuksia työnhakijoille ja työnantajille

Oppimisympäristömme ovat turvallisia ja terveellisiä
Uudistamme rohkeasti toimintatapojamme

 Rahoitus ja kestävä kasvu

 Valtionosuusjärjestelmää ollaan uudistamassa, jonka oletettiin tulevan voimaan vuodesta 2026 alkaen. Uudistus on kuitenkin siirtynyt ja talousarvioesitys on tehty vanhojen perusteiden mukaisesti. Muutos on poliittisesti hankalaa tehdä kustannusneutraalisti.

 Suomen Kuntaliitto on julkistanut syyskuussa uudet vuoden 2026 verotuloennusteet, jonka toteutuessa Kirkkonummi saa verotuloja yhteensä 111,8 milj. euroa ja ennuste vuodelle 2027 on 117,4 milj. euroa ja vuodelle 2028 122,8 milj. euroa. Verottajalta saadun ennusteen mukaan kunnan yhteisöverotulojen jako-osuus on nousemassa, jonka perusteella vuosille 2026-2029 on lisätty yhteisöverotuottoa miljoona euroa kullekin vuodelle Kuntaliiton ennusteisiin nähden.

 Talousarviovalmistelun ja pitkän tähtäimen taloussuunnittelun tueksi tarkoitettu Kestävän kuntatalouden ohjelma vietiin toukokuussa valtuustolle tiedoksi. Lokakuun 2025 valtuustossa ohjelmaan otetut kunnanhallituksen hyväksymät linjaukset esitettiin hyväksyttäviksi. Ohjelma on strateginen periaatepäätös, jossa määritellään sekä euromääräiset tavoitteet että jatkovalmistelulinjaukset, joihin kunnan päätöksenteossa ja talouden ohjauksessa voidaan sitoutua pitkällä tähtäimellä. Kuntamme on mahdollista tehdä hallittua viisasta sopeutumista aitoon palvelutarpeen muutokseen perustuen ja sitoutua päättäjien kanssa kestävän kuntatalouden ohjelmaan, jolla tuemme sekä kasvua että pidämme palvelutuotannon kustannustehokkaana.