Elinvoimajaosto
Pöytäkirja 15.02.2023/Pykälä 3

Elinvoimajaosto 15.02.2023 § 3  

253/10.00.01/2022 

Valmistelija Maankäyttöinsinööri Aija Aunio

 Kunnangeodeetti Otso Kärkkäinen

 Elinvoimapäällikkö Susanna Hyvärinen

 Nuoriso- ja liikuntapäällikkö Päivi Sorvari

 etunimi.sukunimi@kirkkonummi.fi, puh. 09 29671 (vaihde)

Päätösehdotus Kunnanjohtaja Kauppinen Anna-Kaisa

 Elinvoimajaosto päättää puoltaa kiinteistön Vetokannas, kiinteistötunnus 257-470-1-89, hankintaa Vantaan kaupungilta virkistystarkoituksiin kauppahintaan 772 500 euroa. Elinvoimajaosto pitää maanhankintaa tarkoituksenmukaisena. Sillä turvataan sekä kuntalaisille että matkailijoille tärkeän, yhtenäisen ja palvelutasoltaan yhdenmukaisen retkeily- ja virkistysalueen säilyttäminen ja alueen matkailupotentiaalin kehittäminen.

Käsittely Maankäyttöinsinööri Aija Aunio esitteli asiaa kokouksessa.

 Puheenjohtaja julisti keskustelun päättyneeksi ja totesi, että keskustelun aikana oli tehty vastaesitys ja lisäysesitys.

 Vastaesitys (Urho Blom):

 Elinvoimajaosto suhtautuu myönteisesti kiinteistön Vetokannas, kiinteistötunnus 257-470-1-89, hankintaan Vantaan kaupungilta. Elinvoimajaosto pitää maanhankintaa tarkoituksenmukaisena. Näin turvataan sekä kuntalaisille että matkailijoille tärkeän, yhtenäisen ja palvelutasoltaan yhdenmukaisen retkeily- ja virkistysalueen säilyttäminen ja alueen matkailupotentiaalin kehittäminen.

 Elinvoimajaoston näkemyksen mukaan esitetty kauppahinta on korkea. Jaosto edellyttää, että valmistelijat käyvät uuden neuvottelun hinnasta (772 500 euroa) ennen päätöksen viemistä kunnanhallituksen käsittelyyn.

 Vastaesitystä kannattivat Marko Kari, Ville Salminen, Reetta Hyvärinen, Markus Myllyniemi, Anni-Mari Syväniemi ja Ulf Kjerin.

 Puheenjohtajan tiedustellessa vastaehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

 Lisäys (Reetta Hyvärinen):

 Lisäksi elinvoimajaosto katsoo, että kunnan tulee edistää rantojen saavutettavuutta aktiivisesti ja määrätietoisesti myös lähempänä olemassa olevaa asutusta niin, että merellisyyden olisi mahdollista toteutua entistä paremmin lähellä asukkaiden arkea.

 Lisäystä kannattivat Markus Myllyniemi, Sini Felipe, Marko Kari ja Anni-Mari Syväniemi.

 Puheenjohtajan tiedustellessa lisäys hyväksyttiin yksimielisesti.

 Maankäyttöinsinööri Aija Aunio ja jäsen Ulf Kjerin poistuivat kokouksesta tämän pykälän jälkeen klo 19.24.

Päätös Elinvoimajaosto suhtautuu myönteisesti kiinteistön Vetokannas, kiinteistötunnus 257-470-1-89, hankintaan Vantaan kaupungilta. Elinvoimajaosto pitää maanhankintaa tarkoituksenmukaisena. Näin turvataan sekä kuntalaisille että matkailijoille tärkeän, yhtenäisen ja palvelutasoltaan yhdenmukaisen retkeily- ja virkistysalueen säilyttäminen ja alueen matkailupotentiaalin kehittäminen.
Elinvoimajaoston näkemyksen mukaan esitetty kauppahinta on korkea. Jaosto edellyttää, että valmistelijat käyvät uuden neuvottelun hinnasta (772 500 euroa) ennen päätöksen viemistä kunnanhallituksen käsittelyyn.

Lisäksi elinvoimajaosto katsoo, että kunnan tulee edistää rantojen saavutettavuutta aktiivisesti ja määrätietoisesti myös lähempänä olemassa olevaa asutusta niin, että merellisyyden olisi mahdollista toteutua entistä paremmin lähellä asukkaiden arkea.

Selostus Kirkkonummen kunta on tehnyt ehdollisen ostotarjouksen Vantaan kaupungin omistamasta Vetokannas-nimisestä tilasta, kiinteistötunnus 257-470-1-89. Kiinteistö sijaitsee Kirkkonummen Porkkalanniemessä ja on pääosin aktiivikäytössä olevaa retkeily- ja virkistysaluetta.  

Vantaan kaupunki on hyväksynyt ostotarjouksen. Tarjottu kauppahinta on 772 500 euroa. Kauppahinta perustuu Vantaan kaupungin kanssa käytyihin neuvotteluihin.  Kiinteistön maapinta-ala on kiinteistörekisteriotteen mukaan 50,45 ha. Tilaan kuuluu lisäksi 97,70 ha vesialuetta. 

Ostotarjouksen hyväksyminen perustuu Vantaan kaupunginvaltuuston päätökseen 19.12.2022 § 6 kaupungin omistamien ulkopaikkakunnilla sijaitsevien, valittujen kiinteistöjen vapauttamisesta myyntiin. Kauppa voidaan viedä päätökseen kaupunginvaltuuston päätöksen saatua lainvoiman.  

Alueen sijainti ja kuvaus 

Vetokannas-kiinteistö sijoittuu Porkkalanniemellä Tullandintien molemmin puolin siten, että pääosa alueesta sijoittuu Tullandintien länsipuolelle Porkkalanniemen länsirannalle. Rantaviivaa kiinteistöön sisältyy noin yksi kilometri. Maasto on kallioista metsää ja korkeuserot ovat suuret. Alueella on retkeilyä palvelevia rakennelmia. Tullandintien länsipuolella kiinteistö rajoittuu Dragetintielle ja pienvenesataman, Porkkala Marinan alueeseen. 

Kiinteistö kuuluu samaan Uudenmaan virkistysalueyhdistyksen ylläpitämään Porkkalan virkistysaluekokonaisuuteen Kirkkonummen omistaman Nedergårdin, Nurmijärven Ladugårdin ja Suomen valtion omistuksessa olevan länsirannan eteläisen osan virkistysalueen kanssa.  

Alueelle kulku tapahtuu Porkkalantieltä Dragetintie yksityistien (Dragesvägen enskilda väglag) sekä Tullandintien yksityistien (Tullandsvägens  väglag) kautta.   

Alueeseen ei kohdistu epäilyjä pilaantuneista maa-alueista. Pitäjänkartassa vuodelta 1937 alue on rakentamaton eikä Porkkalan vuokra-aikana alueella tiedetä olleen sotilaallista toimintaa.  

Kaavoitustilanne 

Maa-alueet ovat saaristo- ja rannikkoalueiden osayleiskaavassa pääosin retkeily- ja ulkoilualuetta (kaavamerkintä VR), joka on varattu yleiseen retkeily- ja ulkoilukäyttöön alueen nykyisen käytön mukaisesti. Maapinta-alasta osayleiskaavan mukaista kyläkeskuksen aluetta (AT) on noin 3,52 ha ja luonnonsuojelualuetta (SL) noin 0,32 ha. AT-alue sijoittuu välittömästi Dragetintien varrelle. Yleiskaavamääräyksen mukaan alueelle tulee laatia tarkempi kaava.  

Voimassa olevassa maakuntakaavassa Vetokannas kiinteistöä koskee seuraavat luonnon, maiseman ja virkistyksen arvoja koskevat merkinnät: Virkistysalue, kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeä alue, Natura 2000 alue, arvokas geologinen muodostuma.  

Uusimaa-kaava 2050 on pääosin voimassa, mutta joitakin sitä koskevia valituksia on vielä käsiteltävänä korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Valitusten kohteet eivät koskene tätä aluetta.  

Rakennukset  

Kiinteistöllä on vuonna 1977 rakennettu huonokuntoinen rakennus osoitteessa Tullandintie12. Rakennuksen kerrosala on 116 k-m2. Rakennus piha-alueineen ja -rakennelmineen on vuokrattu espoolaiselle Sukellusseura CNNd ry:lle määräaikaisella vuokrasopimuksella kesäkuun 2023 loppuun.  

Kiinteistön länsirannan puoleisella osalla on Porkkalanniemen virkistyskäyttöön kuuluvia rakennelmia, kuten kaksi keittokatosta, kompostikäymälät sekä 0,2 ha:n suuruinen sorapintainen pysäköintialue opasteineen.   

Porkkalan virkistysalueiden hoito ja valvonta 

Porkkalanniemen virkistysalueita ylläpitää Uudenmaan virkistysalueyhdistys UUVI.  

Virkistysalueiden omistajakunnat Vantaan kaupunki, Nurmijärven kunta ja Kirkkonummen kunta sekä Uudenmaan Virkistysalueyhdistys ovat sopineet vuonna 1997 vierekkäin sijaitsevien virkistysalueiden yhteisestä hoidosta ja valvonnasta. Sopimus kattaa yleisen valvonnan ja hoidon, kuten polttopuuhuollon, huolehtimisen alueiden yleisestä siisteydestä, rakennelmien silmälläpidon ja niiden pienkorjaukset sekä akuutit metsänhoitotehtävät kuten myrskyn kaatamien puiden poistot nuotiopaikkojen ja rakennelmien läheisyydestä. Varsinaisia metsänhoitotoimia tai rakennusten ja rakennelmien perusparannuksia sopimus ei kata.

Maanhankinnan yhteys kunnan strategisiin linjauksiin  

Kirkkonummen kuntastrategian painopiste nro 3, Panostamme asukkaisiin ja hyvinvointiin, sisältää seuraavat tavoitteet: Edistämme kestävää elämäntapaa, hyvinvointia, terveyttä ja osallisuutta yhteistyössä muun muassa kuntalaisten ja yritysten kanssa sekä panostamme kulttuuriin, liikuntapaikkoihin ja virkistysalueisiin.  

Kuntastrategiaan sisältyvästä neljästä tekijästä strategian onnistuneelle toteuttamiselle ensimmäinen kohta on: Luonnonläheisyys on lumovoimatekijämme. Monimuotoinen luonto on lumomme suurin voimavara. Metsät ja vesistöt ovat yhä vahvempia vetovoimatekijöitä - tarjolla on rantoja sekä rakentamiseen että virkistäytymiseen. Virkistys- ja lähimatkailu houkuttelee piipahtamaan ja pysymään. 

Porkkalanniemen kehittämistavoitteita virkistykselle ja lähimatkailulle on tarkennettu kunnanvaltuuston (25.5.2020) hyväksymässä Kurkistuksia tulevaisuuteen - Kirkkonummen kunnan maankäytön kehityskuva 2040 ja 2060 -asiakirjassa (https://www.kirkkonummi.fi/library/files/5efd9279c9105835e90005c3/Kirkkonummen_maank_ty_s_kehityskuva_2040_ja_2060.PDF). Kehityskuvassa priorisoidaan kunnan maankäytön ja yhdyskuntarakenteen kehityssuuntia tuleville vuosille.  

Kehityskuvassa on tehty strategisia valintoja: Tavoitteena on vahvistaa matkailuun, virkistykseen, luontoon ja harrastuksiin liittyvää elinkeinotoimintaa Kirkkonummella.  Porkkalanniemi on merkittävä virkistysalue ja kehityskuvassa tavoitteeksi asetetaankin Porkkalanniemen virkistyskäytön vahvistaminen luonnon monimuotoisuus ja luontoarvot säilyttäen. Porkkalanniemen kehittymisen katsotaan vahvistavan kunnan imagoa ja vetovoimaa, myös kansainvälisesti.  

Maankäytön kehityskuvassa saaristo, Porkkalanniemi mukaan lukien, muodostaa matkailukokonaisuuden, jossa on uudistuneet satama- ja veneilypalvelut. Kehityskuvassa on nähty elinkeinopoliittisesta näkökulmasta tärkeäksi Porkkalanniemen kehittäminen saaristoluonnon ympärille. Tavoitteena on, että Porkkalanniemellä on uniikkia saaristoluontoa sekä tuotteistettuja retkeilypalveluita. Porkkalanniemi on tulevaisuudessa kansainvälisesti houkutteleva, ympärivuotisia palveluita ja aktiviteetteja tarjoava kohde. Porkkala nähdään myös luonto-, veneily- ja elämyspalveluiden merellisenä keskuksena ja kehittyvän vesi(bussi)liikenteen solmukohtana tulevaisuudessa.  

Matkailun potentiaali  

Porkkalan virkistysalueella on nykyistä käyttöä merkittävästi suurempi matkailupotentiaali. Alue sijaitsee kasvavan pääkaupunkiseudun n. 1,2 miljoonan asukkaan välittömässä vaikutuspiirissä. Päiväretkeily ja ulkoilu on virkistysalueen pääasiallinen käyttömuoto. Arkisen liikkumisen kasvupaine virkistysalueilla tulee lisääntymään pääkaupunkiseudulla tulevina vuosina, myös Porkkalan virkistysalueella. Porkkalan suosio perustuu sen tunnettavuuteen hyvänä retkeilykohteena pääkaupunkiseudun välittömässä läheisyydessä. Alue tunnetaan merkityistä reiteistä sekä metsäisistä ja vaikuttavista merellisistä maisemista. Virkistysalueilla on tunnetusti myös merkittäviä vaikutuksia kävijöiden kokemaan terveyteen ja hyvinvointiin. 

Visit Finlandin mukaan pääkaupunkiseutu on Suomessa merkittävin matkailualue, jossa luontomatkailun merkitys kasvaa koko ajan sekä kotimaisten että kansainvälisten matkailijoiden keskuudessa. Suomen luontokohteet ovat tällä hetkellä maailmanlaajuisesti houkuttelevia. Matkailijamäärät tulevat kasvamaan ja -profiilit monipuolistumaan. Visit Finlandin mukaan luonto ja ulkoilu ovat ne asiat, jotka kansainväliset matkailijat useimmiten Suomesta tietävät ja mihin liittyviä elämyksiä he odottavat kokevansa Suomeen matkustaessaan. Villi luonto ja lumiset talvet käyvät yhä harvinaisemmiksi maapallolla ja tulevat siten myös arvostetummiksi. Kansainväliset vierailijat etsivät matkoillaan merkityksellistä ja vaikuttavaa vuorovaikutusta luontoympäristön kanssa ja hakevat muun muassa räätälöityjä luontopalveluita ja -aktiviteetteja aiempaa enemmän osana luontoelämystä. Pandemian jälkeisessä maailmassa matkailussa terveyttä ja hyvinvointia arvostetaan aiempaa enemmän.  

Suomessa oli TEM:n mukaan vuonna 2019 yhteensä noin 29 000 matkailualan yrittäjää ja yritysten liikevaihto oli yli 21,0 miljardia euroa. Matkailualan vienti on kaksinkertaistunut Suomessa 2000-luvulla. Visit Finlandin mukaan matkailu on Suomessa edelleen kasvava palveluvientiala ja merkittävä työllistäjä.  

Maanhankinta vastaa tulevien vuosien kasvavaan arkisen ulkoilun, lähimatkailun ja kansainvälisen matkailun kasvupaineeseen ja mahdollistaa kunnan kehittämistoimenpiteet alueella nämä huomioiden.  

Maanhankinta tukee kunnan strategisia tavoitteita ja vahvistaa kunnan elinvoimaisuuden ja elinkeinoelämän kehittymistä sekä avaa yritystoiminnan kehittymiselle uusia mahdollisuuksia, esimerkiksi luonto- ja elämysmatkailutoimialalla. 

Porkkalan Merikylän kehittäminen 

Kunta on vuonna 2019 vuokrannut Porkkalan Merikylän nykyiselle yrittäjälle, Porkkalan Marina Oy:lle 25 vuodeksi, kesään 2045 asti. Sopimukseen sisältyy lisäksi 15 vuoden optio. Vuokrasopimuksen mukaan vuokralaisella on sopimuksessa määrättyjen venesatamapalveluiden lisäksi oikeus toteuttaa tukipalveluita, kuten majoitustoimintaa ja muuta virkistyskäyttöön liittyvää liiketoimintaa. Rakennus- ja ympäristölautakunta myönsi 5.10.2021 § 150 poikkeamisluvan Porkkalan Marina Oy:lle 500 k-m2 suuruisen kokoustila- sauna-terassirakennuksen rakentamiseksi. Hankkeen tavoitteena oli vierasvenesatamapalveluiden parantamisen lisäksi tarjota majoitusta sekä muita ympärivuotisia, merelliseen ympäristöön tukeutuvia matkailupalveluita, kuten ravintola- ja kokouspalveluita. Päätöksestä valitettiin ja Helsingin hallinto-oikeus kumosi lautakunnan päätöksen 28.12.2022.  

Päätöksen perusteluissa todetaan, että suunniteltujen ympärivuotisten matkailupalvelujen toteuttaminen edellyttää asemakaavan laatimista. Käytännössä kyseeseen tulisi ranta-asemakaava, jossa vastuutahona olisi kunta maanomistajana. Myös kunnan yleiskaava ohjaa tarkemman kaavan laatimiseen.  

Nykyisin kunnan omistuksessa oleva Merikylän alue on verrattain pieni palveluiden ja niiden vaatiman liikenne- ja vesihuoltoinfran rakentamiselle. Tällä hetkellä muun muassa Merikylää palveleva harmaan jäteveden puhdistus tapahtuu Vantaan omistamalla alueella. Mikäli Vetokannaksen alue saadaan kunnan omistukseen, on palveluita mahdollisuus kehittää huomattavasti kattavammin sekä samalla parantaa nykyisin haasteelliseksi koettuja liikenneyhteyksiä yksityisteillä sekä paikoitusta.  

Porkkalanniemi on vuoden 2021 tilinpäätöksen mukaan käyntimäärältään suosituin Uudenmaan virkistysalueyhdistyksen hoitoalueista 118 000 vuosittaisella käynnillä. Tämä tarjoaa paljon mahdollisuuksia matkailuelinkeinoille, mikäli tarvittavien rakennusten ja rakennelmien sekä infran rakentaminen voidaan ratkaista.  

Maanhankinnan taloudelliset vaikutukset 

Maanhankintaa varten on vuoden 2023 talousarvioon investointiosan hankeryhmään "Maa- ja vesialueet" tehty 500 000 euron varaus. Kaupan toteuttaminen edellyttää, että kunnanvaltuusto myöntää lisämäärärahan vuoden 2023 talousarvion investointiosaan.   

Hoitokustannukset 

Porkkalan hoito- ja valvontasopimuksen 1997 mukaan Kirkkonummen kunta ja Vantaan kaupunki sekä UUVI maksavat hoitokustannuksista 30% kukin. Nurmijärven kunta maksaa kustannuksista 10%.  

Vuonna 2022 Kirkkonummen osuus hoitokustannuksista on ollut 16?017 euroa (alv. 0%). Hoitosopimuksen mukaisesti Vantaan kustannukset ovat olleet samansuuruiset. Lisäksi Vantaan kaupungin ilmoituksen mukaan rakennusten ja rakennelmien perusparannuksiin on käytetty vuosittain 0 - 3.000 euroa. Kustannuksia on nostanut viime vuosina yleinen kustannustason nousu mm. polttopuun hinnassa sekä alueen kävijämäärien kasvu. Valmistelu katsoo, että toteutuneet hoitokustannukset ovat olleet kohtuulliset huomioon ottaen alueen koko ja suuret käyttäjämäärät. 

Tiehoitokuntien maksut Vetokannas-kiinteistön osalta olivat vuonna 2021 yhteensä 1 558 euroa. Kirkkonummen kunnan Nedergård-tilan maksuosuudet molemmissa tiekunnissa samana vuonna ovat olleet yhteensä 11?140 euroa. 

Lisäksi jäsenkunnat maksavat hallintokustannusten kattamiseksi nk. palvelumaksua sekä investointimaksua. maksu on sidottu kuntien asukaslukuun.  Virkistysalueyhdistyksen korkeimman päättävän elimen, valtuuskunnan päätöksen 24.10.2022 mukaan Kirkkonummen palvelumaksu 2023 on 22?238 € ja investointimaksu 2?830 €.  

Myös Nurmijärven kunta on tehnyt päätöksen myydä Porkkalan virkistysalueisiin kuuluvan, noin 5 ha:n suuruisen Läduvikin alueen. Valmistelu on käynyt alustavia neuvotteluja alueesta ja tällä hetkellä kiinteistöä koskevia sitoumuksia ym. sopimuksia selvitetään. Mikäli asia etenee, tulee todennäköisimmin tarpeen tarkastella vuonna 1997 tehtyä hoitosopimusta. 

Muutostarve talousarvioon 2023

Sivistys- ja vapaa-aikalautakunta vastaa liikunta- ja virkistysalueiden ylläpitoon käytettävistä määrärahoista, ml. Porkkalan ulkoilualueen hoitokustannuksista. Liikunta- ja virkistysalueiden ylläpito ostetaan sisäisesti kunnan kunnossapitopalveluilta, joka maksaa ylläpidosta aiheutuneet kustannukset ulkoisina menoina ja laskuttaa ne nuoriso- ja liikuntapalveluilta.

Kunnanvaltuusto on hyväksynyt 12.12.2022 § 109 vuoden 2023 talousarvion ja vuosien 2024-25 taloussuunnitelman. Hyväksytyssä talousarviossa ei ole huomioitu mahdollisen maahankinnan myötä syntyviä hoitokustannuksia. Mikäli alue päätetään hankkia kunnan omistukseen, tulee tämä huomioida liikunta- ja virkistysalueiden vuosittaisen määrärahan suuruudessa, ja kunnanvaltuuston tulee myöntää vuoden 2023 talousarvion määrärahoihin liikunta- ja virkistysalueiden ylläpitoon lisämääräraha alueen hoitoon ja rakennelmien kunnostamiseen. Vuosikustannukseksi arvioidaan yhteensä 30 000 euroa.  

Tiehoitomaksut sisältyvät kunnallistekniikkapalveluiden talousarvioon. Kustannukset on katettavissa hyväksytyn talousarvion puitteissa.

Tarjoushinnan muodostuminen 

Neuvotteluissa retkeily- ja ulkoilualue (VR), noin 46,6 ha, on virkistyskäyttö huomioiden arvioitu noin 20 % rakentamattoman metsämaan keskihintaa korkeammaksi. Kyläkeskuksen alueelle (AT) rakentaminen edellyttää poikkeamislupaa tai ranta-asemakaavaa. Yleiskaavassa osoitettu kyläkeskuksen aluevaraus (AT) huomioon ottaen alueelle on mahdollista osoittaa majoitustoimintaa. Rakentamisen määrää on tällä hetkellä, ilman tarkempia tarkasteluja vaikeaa arvioida etukäteen, se tulee ratkaistavaksi ranta-asemakaavoituksessa.  

Valmistelun näkemyksen mukaan Taukotupa-rakennuksen vuokrausta ei ole mahdollista jatkaa pidemmälle tulevaisuuteen ilman perusparannusinvestointeja. Rakennuksen purkukustannukset on huomioitu tarjoushinnassa.  

Maanhankinnan perustelut 

Valmistelu katsoo, että alueen hankinta on tarkoituksenmukaista sekä kuntalaisille että matkailijoille tärkeän, yhtenäisen ja palvelutasoltaan yhdenmukaisen ulkoilu- ja virkistysalueen säilyttämiseksi.  Lisäksi maanhankinta tuo uusia mahdollisuuksia pienvenesataman, Porkkala Marinan kehittämiselle, esim. puuttuvien majoituspalveluiden osalta.  

Yleiskaavamääräyksen mukaisesti alueelle tulee laatia tarkempi kaava. Maanhankinta tukee kaavoitusta. Riittävän laaja-alaisella ranta-asemakaavalla on mahdollista parantaa liikenneverkkoa ja muuta tarvittavaa infraa sekä yhteensovittaa yksityisten loma-asukkaiden ja maanomistajien sekä uusien toimintojen tavoitteita ja tarpeita.